Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon tuo merkittäviä muutoksia Naton komentorakenteeseen, arvioivat tutkijat Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa Helsingissä keskiviikkona.

Nato-jäsenyys lisää puolustusvoimien kansainvälistä harjoittelua. Yhdysvaltain 101. maahanlaskudivisioonan sotilas tutki karttaa Kainuun prikaatin yliluutnantn kanssa Ryske22-harjoituksessa Rovajärvellä heinäkuun lopulla. Kuva: U.S. Army Photo / Zuma Press / MVPhotos

Tanskan kansainvälisen tutkimuksen instituutin DIIS:n johtaja Kristian Fischer arvioi keskiviikkona, että Nato perustaa uuden johtoportaan, kun liittokunta suunnittelee pohjoisen Euroopan puolustusta. Uudelleenjärjestelyn aiheuttaa Suomen ja Ruotsin liittyminen Naton täysjäseniksi.

Monikansalliset operaatioesikunnat ovat Naton voima. Ne pystyvät liikuttelemaan suuria joukkoja laajoilla maantieteellisillä alueilla yli valtakunnanrajojen.

Uusi Itämeren alueen johtoporras voisi Fischerin näkemyksen mukaan ottaa vastuun Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolustuksen lisäksi myös Baltian maista, Puolasta ja Saksasta.

- Itämeren alueesta on todellakin tullut yksi liittokunnan avainalueista Ukrainan jouduttua hyökkäyksen kohteeksi, Fischer sanoi Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa Pikkuparlamentissa.

Johtoportaan perustamiseen liittyy vaikeita kysymyksiä. Yksi niistä on sen esikunnan sijaintipaikka.

- Se ei ole pelkästään sotilaallinen päätös, vaan se sisältää myös poliittisen viestin sekä Naton sisälle että ulkopuolelle - siis Venäjälle.

Tällä hetkellä Itämeren alueen puolustusta johtaa puolustushaarojen yhteisesikunta Brunssumissa, Hollannissa. Norja ja arktinen alue kuuluvat Norfolkin yhteisesikunnan alaisuuteen.

Naton eteen työnnetyt taisteluosastot jatkavat toimintaansa Baltian maissa ja Puolassa, ja niiden esikuntia on tarkoitus nostaa prikaatin tasoisiksi. Latviassa on divisioonatason esikunta ja Puolassa oma komentorakenteensa. Siksi Fischer ei usko, että uusi Itämeren alueen johtoporras sijoitettaisiin johonkin näistä maista.

- Sitten voidaan kysyä, onko järkevää sijoittaa se Suomeen, hyvin lähelle Venäjää ja Pietaria. Jos ei, jäljelle jäävät Ruotsi, Tanska ja Norja uuden johtoportaan sijaintipaikkoina.

Päämajan sijainnin lisäksi myös uuden johtoportaan komentajan nimitys on hankala.

- Siihen kysymykseen sisältyy paljon poliittista ja sotilaallista prestiisiä. Olisiko hän kolmen tähden kenraali tai amiraali? Olisiko hän yhdysvaltalainen upseeri? Jos ei, ehkä saksalainen tai britti tai hän tulisi pohjoismaista tai Baltiasta. Olisiko tehtävä eri maiden välillä kiertävä?

Vastauksia ei vielä ole. Fischer arvioi, että sijaintipaikka ja komentajan nimitys vaatii päätöksiä korkeimmalla poliittisella tasolla.

Puola saattaa tulevaisuudessa kuulua saman Naton johtoportaan alaisuuteen Suomen ja Ruotsin kanssa. Puola järjesti heinäkuussa fregatti Kosciuszkon kannella seremonian, jossa maa ratifioi Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjat Natoon. Kuva: Mateusz Slodkowski / Lehtikuva

Lue lisää: Suomeen virtaa ulkomaisia huippusotilaita - Mika Aaltola: yhden joukon vierailu erityisen merkittävä

Helsingin yliopiston turvallisuuspolitiikan tutkija, valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä oli Fischerin kanssa yhtä mieltä siitä, että Nato todennäköisesti perustaa uuden johtoportaan pohjoiseen Eurooppaan.

- Arvaukseni on, että tulemme näkemään uuden johtoesikunnan. Siitä tulee rakenteeltaan kollektiivinen. Aika näyttää, mihin se todellisuudessa sijoitetaan. Arvelisin, että jonnekin Norjaan, Särkkä sanoi seminaarissa.

Särkkä pohti ääneen sitä, onko Itämeren alueen esikunta liian suuri, jos siinä ovat mukana Pohjoismaiden lisäksi myös Baltia, Puola ja Saksa. Kompaktimpi ratkaisu olisi jakaa aluevastuu kahdelle esikunnalle, joista toinen vastaisi Pohjoismaista.

Särkän mukaan Suomi ja Ruotsi todennäköisesti tulevat molemmat mukaan Baltian puolustukseen. Aluksi ainakin hävittäjäkonein Baltian ilmapäivystykseen, ehkä myös lähettämällä sotilaita Naton eteen työnnettyihin taisteluosastoihin.

- Poliittisesti Baltian maiden tukeminen on hyvin tärkeää erityisesi Suomelle. Olisin hyvin yllättynyt, jos Suomella ei olisi siellä minkäänlaista läsnäoloa.