Ilta Sanoma

Monella kadunmiehellä on harhakäsitys, että poliisien kuntotestit ovat ratkaisevin osuus koulutukseen pääsemisessä.

Suomen nuorison liikkumattomuudesta ja varusmiesten jatkuvasti heikentyvästä fyysisestä kunnosta on oltu huolissaan ainakin koko 2000-luku.

On kuitenkin vielä ainakin yksi ammattiryhmä, johon hyväkuntoisia hakijoita on riittänyt vuodesta toiseen.

Poliisiammattikorkeakouluun pyrkivät opiskelijat tekevät tilastoihin ilahduttavan poikkeuksen.

- Jokainen poliisiksi haluava tietää etukäteen, että valintaseulaa ei voi läpäistä, ellei ole riittävän kestävä, ketterä ja voimakas, Poliisiammattikorkeakoulun opintoasianpäällikkö ja ylikomisario Jyrki Haapala tulkitsee tuloksia.

Ilta-Sanomat pääsi vierailemaan tiistaina Tampereen Hervannassa pidetyssä poliisikokelaiden testipäivässä. Nähdyn perusteella Suomen kansalaisten turvaaminen ei jää kiinni ainakaan jaksamisesta.

Poliisiammattikorkeakoulun opintoasianpäällikkö, ylikomisario Jyrki Haapala kertoo, että kuntotestien tulokset ovat pysyneet samana useamman vuoden.

Poliisiammattikorkeakoulun opintoasianpäällikkö, ylikomisario Jyrki Haapala kertoo, että kuntotestien tulokset ovat pysyneet samana useamman vuoden. Kuva: Kalle Parkkinen

- Tulokset fyysisissä testeissä ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla niin pitkään kuin muistan. Aina mukana on muutamia, jotka tulevat kylmiltään kokeilemaan, missä kunnossa oikein olen. Totuus paljastuu usein sitten heti kärkeen 1500 metrin mittaisessa ulkoratajuoksussa, Haapala tietää.

Monella kadunmiehellä on harhakäsitys, että poliisien kuntotestit ovat ratkaisevin osuus koulutukseen pääsemisessä.

- Se on vain viidesosa (20 %) kokonaisuudesta. Tärkein osa hakuprosessissa on soveltuvuuskoe, josta tulee puolet (50 %) maksimipisteistä. Fyysistä testiä tärkeämpi on myös kirjallinen koe (30 %), jossa varmistetaan, että hakijalla on riittävä kirjallinen suomen tai ruotsin kielen osaaminen.

Tällä hetkellä tavoitteena on kouluttaa joka vuosi 400 uutta poliisia Suomeen. He aloittavat opintonsa neljässä erässä tammikuussa, maaliskuussa, elokuussa ja lokakuussa.

Kuntotestit ovat yleisen käsitysten vastaisesti painoarvoltaan vain viidesosa poliisikoulun pääsykokeista.

Kuntotestit ovat yleisen käsitysten vastaisesti painoarvoltaan vain viidesosa poliisikoulun pääsykokeista. Kuva: Kalle Parkkinen

Kuva: Kalle Parkkinen

- Hakemuksia tulee joka erään noin 1?300, mutta fyysisiin testeihin paikalle ilmestyy aina noin 600. Sata parasta saa opiskelupaikan neljä kertaa vuodessa, Haapala sanoo.

Miksi noin puolet jättää tulematta?

- Se voi liittyä siihen, että hakemalla ylipäätään jotain opiskelupaikkaa, hakija säilyttää tietyn aikaa oikeuden saada tiettyjä korvauksia. Osa varmasti on hakenut samaan aikaan myös jotain toista opiskelupaikkaa ja valitsee sen itselleen mieleisempänä vaihtoehtona, Haapala arvelee.

Poliisiammattikorkeakoulun fysiikkatestissä on neljä osaa: 1?500 metrin juoksu, ketteryysrata, ylätaljan/leuanveto ja penkkipunnerrus.

Ketteryysrata on yksi kuntotestien neljästä osiosta. Jokaisessa lajissa on saavutettava minimitulos välttääkseen hylätyn.

Ketteryysrata on yksi kuntotestien neljästä osiosta. Jokaisessa lajissa on saavutettava minimitulos välttääkseen hylätyn. Kuva: Kalle Parkkinen

Jokaisessa lajissa on minitulos, joka pitää saavuttaa tai muuten pääsykoe päätyy hylättyyn. Miesten ja naisten fysiologiset erot on huomioitu testivaatimuksissa.

- Fyysinen kunto korreloi aika hyvin lopullista menestymistä pääsykokeessa kokonaisuudessaan. Opiskelemaan pääsevien pistekeskiarvo fysiikkatesteissä on 15 pistettä, kun maksimipisteet ovat 20.

- Olemme vuosien varrella huomanneet, että kunnostaan huolehtivat oppilaat pystyvät keskittymään hyvin opiskeluihinsa ja myös suoriutumaan kaikista poliisin ammatissa vaadittavista tehtävistä.

Ilta-Sanomien vierailun aikana keveällä askeleellaan 1?500 metrillä edukseen erottuivat Sameli Rantanen ja Elli Puntila, jotka molemmat kellottivat matkan aikaan 5.23.

Sameli Rantanen näytti osaamistaan ketteryysradalla. Rantanen kunnostautui testeissä myös 1500 metrin juoksussa.

Sameli Rantanen näytti osaamistaan ketteryysradalla. Rantanen kunnostautui testeissä myös 1500 metrin juoksussa. Kuva: Kalle Parkkinen

Juoksu takasi molemmille täydet 5 pistettä.

- En muista tarkkaan kaikkia takavuosien testituloksia, mutta tuo Ellin aika on ihan kärkipäätä kautta aikojen naisen juoksemana. Eikä näyttänyt edes pahemmin hengästyvän, Haapala hehkutti.

Miesten täyden 5 pisteen juoksuun vaaditaan ajan 5.25 alitus, naisissa vastaava raja on 6.15. Puntila alitti sen peräti 52 sekunnilla.

Puntilan keveän askeleen taustalla on brasilialainen jujutsu. Hän on lajin hallitseva Suomen mestari sarjassa 64 kg.

Katso alla olevasta taulukosta, millaiset pisteet itse keräisit poliisikokelaiden kuntotesteissä.

Ilta Sanoma
mercredi 17 août 2022 09:30:00 Categories: Ilta Sanoma Tampereen seutu

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.