- Painu vittuun, helvetin nilkki.

- Mä tuun tappaa sut!

- Toivon, että sä ja kaikki sun läheiset kuolee.

Tässä muutama esimerkki huutelusta, jota savonlinnalainen 19-vuotias opiskelija RJ Mättö kertoo kuulleensa.

Mättö opiskelee neljättä vuotta Savonlinnan taidelukiossa. Hän sanoo joutuneensa ilkeämielisen huutelun, pelottelun ja häirinnän kohteeksi ensimmäisestä opiskeluvuodestaan alkaen. Myös moni muu taidelukiolainen kertoo samanlaisesta häirinnästä, jota nimenomaan taidelukion opiskelijat saavat osakseen.

Mättö kertoo, että häiriköt ovat huutelun lisäksi uhkailleet häntä toistuvasti väkivallalla.

- Minun päältäni on yritetty ajaa autolla ja minua on seurattu kotiin. Nuoret ovat useaan otteeseen yrittäneet päästä asuntoni portaikkoon. Kun he kerran pääsivät, olin yksin kotona ja he yrittivät murtautua sisään tappouhkauksien kera.

Mättö kertoo olleensa yhteydessä poliisin useita kertoja, tuloksetta.

- Soitimme alkukeväästä poliisit, kun yhdet nuoret yrittivät ajaa minun ja kaverieni päältä ja kuvasivat tapahtumaa. Odotimme poliisia kaksi tuntia ja tässä ajassa häiriköt ehtivät jo lähteä. Poliisit eivät koskaan tulleet paikalle, RJ Mättö kertoo.

Ylikonstaapeli Toni Reinikainen Itä-Suomen poliisista vastaa, että kaikki hätäkeskukseen soitetut puhelut kyllä kirjataan, mutta aina poliisi ei pääse paikalle.

- Jos hätäkeskukseen soitetaan jostakin asiasta, niin emme voi aina tietää, mikä se tilanne sillä hetkellä on ja pystyykö poliisin Savonlinnan vähäiset partiot siihen reagoimaan.

Reinikainen kertoo, että häirintätapauksista ei ole tehty rikosilmoituksia. Hän kommentoi olevansa sosiaalisessa mediassa olleiden kirjoitusten varassa.

Ensimmäinen koulupäivä muuttui hetkessä pelottavaksi

17-vuotias Elia Hämäläinen oli parin muun tutor-oppilaan kanssa taidelukion ovien edustalla syyslukukauden ensimmäisenä päivänä, kun paikalle ilmestyi kaksi yläkouluikäistä nuorta.

- He tulivat paikalle pyörillä, osoittivat meitä ja huusivat: "Kato, täällä on homotapahtuma. Olisipa ase!" Sitten he lähtivät nauraen pois paikalta, Hämäläinen kertoo.

Hämäläinen sanoo kuulleensa samanlaista huutelua siitä lähtien, kun hän aloitti taidelukiossa vuosi sitten. Hämäläinen ei yleensä ahdistu pahaenteisestäkään huutelusta, mutta uusien opiskelijoiden ja muiden tutor-oppilaiden kasvoilta näkynyt pelko tuntui Hämäläisestä todella pahalta.

- Me ollaan tutoreina käyty koulutus ja tehty kovaa työtä, että saataisiin ykkösille kiva ja turvallinen koulun alku, ja sitten käy näin.

Hän puhui välittömästi paikalla olleille opiskelijoille, että häirintään tulee pitää nollatoleranssi ja tilanteista on kerrottava taidelukion henkilökunnalle, jotka voivat viedä asiaa eteenpäin.

Mättö ja Hämäläinen uskovat, että yksi syy häirinnälle on se, että moni taidelukiolainen kuuluu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Mutta pääasiassa he pitävät häiriköitä epävarmoina nuorina, jotka purkavat pahaa oloaan taidelukiolaisiin. Myös ryhmäpaine voi olla vaikuttava tekijä, sillä häiriköt eivät ole tilanteissa koskaan yksin.

- Taidelukio on turvallinen ympäristö, jossa kaikki uskaltavat ja saavat olla omia itsejään. Se varmasti tuntuu uhkaavalta nuoresta ihmisestä, joka ei itse uskalla olla oma itsensä, Mättö sanoo.

Häirintäkokemuksille löytyy rikosnimikkeitä

Itä-Suomen poliisin ylikonstaapeli Toni Reinikainen sanoo, että somessa esiin tulleille häirintäkokemuksille löytyy rikosnimikkeitä.

- Tällaisessa tapauksessa se voisi olla esimerkiksi kunnianloukkaus tai laiton uhkaus, ja jos autolla on jahdattu, niin liikenneturvallisuuden vaarantaminen.

Reinikainen kertoo, että poliisi voi puuttua nyt esiin nousseisiin häirintätapauksiin myös ilman rikosilmoitusta.

- Voimme kaivella taaksepäin hätäkeskukseen soitetuista puheluista kirjattuja tietoja ja selvittää löydämmekö me jostakin tälle ikävälle ilmiölle syytä ja tekijöitä. Jos saamme henkilöt kiinni, niin olemme kouluun yhteydessä.

Reinikaisen mielestä taidelukiolaisiin kohdistuneet häirintätapaukset voisivat olla paremmin ratkaistavissa ennemminkin ilmiönä kuin yksittäisenä rikosprosessina.

- Tällaisen häirintäkäytöksen on loputtava, ei kenenkään tarvitse tuollaista kokea.

Opiskelijoihin kohdistuva uhkailu on taidelukion tiedossa

RJ Mättö muutti Savonlinnaan kohdattuaan kotipaikkakunnallaan Mikkelissä rajua kiusaamista. Savonlinnan piti olla uusi alku elämälle ilman kiusaamista, mutta toisin kävi.

- Minua pelottaa lenkkeilyttää lemmikkiäni ja oikeastaan mennä ulos asunnostani. Ajattelin, että saisin Savonlinnassa uuden mahdollisuuden elää ilman, että tarvitsisi pelätä ulos menemistä.

Mättö kertoo, että häiriköt ovat ottaneet hänet kohteekseen muun muassa koulumatkoilla. Hänen mukaansa hän ei ole ainoa, jota häiritään koulumatkoilla.

Taidelukion rehtori Reima Härkönen on kuullut useista tilanteista, joissa opiskelijoita on häiritty, uhkailtu ja jopa heitelty kivillä. Lukiolta on oltu yhteydessä muun muassa nuorisotyöhön, poliisiin ja myös yläkouluun, jonka oppilaiksi häirikköjä epäillään.

- Olemme tätä selvitelleet nuorisopoliisin kanssa ja saaneet toimintaohjeistuksen: jos opiskelija kokee häirintää, niin kannustamme tekemään rikosilmoituksen.

Rikosilmoituksen tekeminen ei ole pikkujuttu ja vaatii nuorilta uskallusta.

- Ymmärrän hyvin myös niitä nuoria, jotka eivät halua lähteä sille tielle, Härkönen sanoo.

Hän kertoo olevansa rehtorina huolissaan savonlinnalaisten nuorten käyttäytymisestä.

- En ole täysin vakuuttunut, että aivan kaikkia kasvatuksellisia keinoja esimerkiksi perusopetuksen oppilaitoksissa on kokeiltu. Olkoonkin, että nämä tapahtumat ovat sattuneet säännöllisen koulutyön ulkopuolisella ajalla.

Härkönen ei myöskään usko, että koronapandemia rajoituksineenkaan voi olla selityksenä häiriköiden huonolle käytökselle. Hän toivoo juurisyihin puuttumista, koska jostakin epäasiallinen käyttäytyminen kumpuaa.

"Olisi hyvä herätellä vanhempia"

RJ Mätön ja Elia Hämäläisen mukaan häirintä ja huutelu on ollut täysin yksipuolista, eivätkä he ole itse provosoineet tilanteita. He kertovat pyrkivänsä poistumaan paikalta, mutta monesti häiriköinti loppuu vasta kun paikalle uhataan soittaa poliisi.

Lukiolaiset ovat joutuneet myös ottamaan käyttöön varotoimia.

- Ihmiset eivät välttämättä uskalla enää kulkea yksi kadulla, varsinkaan iltaisin. Jos meillä on ollut jotain illanviettoja, niin yleensä me saatetaan kaikki kaverit kotiin ja varmistetaan, että he ovat turvassa, Mättö sanoo.

Taidelukiolaiset ovat halunneet kertoa kohtaamastaan häirinnästä julkisesti saadakseen sen loppumaan. He ovat jopa miettineet, että kouluille voisi järjestää vanhempainiltoja, joissa taidelukiolaiset voisivat puhua kohtaamastaan häirinnästä.

- Useinhan nuorten käyttäytymismallit juontavat juurensa vanhemmista ja esimerkiksi siitä, miten he puhuvat toisista ihmisistä. Olisi hyvä herätellä vanhempia, jotka voisivat sitten herätellä lapsiaan, Hämäläinen sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 17.8. klo 23.00 saakka.