Kohonnut sähkön hinta ja kaukolämmön hintapaine vaikuttavat taloyhtiöiden vastikkeisiin. Korotus voi näkyä taloyhtiöissä hyvin eri aikaan. Osa on voinut jo nostaa vastikkeita, osalla korotukset ovat tulossa tai niihin ei ole varauduttu ja joudutaan äkkikorotuksiin.
Tämä tuli esille Ylen selvityksessä.
Isännöintiliiton arvion mukaan hoitovastikkeet nousevat tänä vuonna noin kymmenen prosenttia. 50 neliön asunnossa tämä tarkoittaisi vastikkeen nousua noin 20 euroa ja sadan neliön asunnossa yli 40 euroa kuukaudessa.
Jos korotukset ovat tulleet voimaan esimerkiksi heinäkuun alusta, tarkoittaa se vuoden loppuun mennessä noin 120 euron hoitokulujen nousua 50 neliön asuntoon ja noin 250 euron hoitokulujen nousua 100 neliön asuntoon.
- Vuositasolla hoitokulujen nousu vastaa siis noin yhden kuukauden hoitovastikkeita, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Laskelma perustuu Tilastokeskuksen ja Kiinteistöliiton lukuihin.
Osa taloyhtiöistä on tehnyt jo korotuksia. Jos näin ei ole tehty, tarkoittaa se suurella todennäköisyydellä, että ensi vuonna korotus voi olla vielä suurempi.
- 25 prosentin korotus tarkoittaisi kerrostalossa reilua sataa euroa sadan neliön asuntoon ja vajaata satasta rivitaloasuntoon. Se alkaa tuntua, Viljamaa sanoo.
Isännöintiliitto ennakoi myös, että taloyhtiöt joutuvat vielä loppuvuonna perimään ylimääräisiä vastikkeita. Taloyhtiön puskurit ja kassa eivät ole läheskään aina riittäviä kustannusnousuun.
- Se toki vaatii sen, että yhtiökokouksessa hallitukselle on myönnetty valtuudet periä ylimääräisiä hoitovastikkeita. Jos tätä ei ole myönnetty, mahdollisuudeksi jää ylimääräisen yhtiökokouksen pitäminen. Ylimääräisen vastikkeen periminen loppuvuonna ei tietenkään ole kovin mieluisa "joululahja" osakkaille, Viljamaa sanoo.
Sähkön osuus kiinteistön kuluista on vain viisi prosenttia, sillä asukkaat tyypillisesti maksavat itse käyttämänsä sähkön kulutuksen. Sen sijaan lämmityskulut muodostavat jopa puolet taloyhtiön hoitovastikkeesta. Veden lämmittäminen maksaa taloyhtiöille.
Erilaiset lämpöpumput vaativat sähköä ja myös sähköautojen latauspaikkojen lisääntyminen lisää laskua.
Isännöintiyritykset yleensä kilpailuttavat sähkösopimuksia ja ne ovat usein kiinteitä. Korotuksen aikataulu riippuu siitäkin, milloin taloyhtiön pitää kilpailuttaa uusi sopimus.
Pirkanmaan ammatti-Isännöinti Oy:n isännöintipäällikkö Ilari Stenman sanoo, että kustannuspaineita tulee nyt joka suunnasta.
- Mikäli sähkösopimus uusitaan nyt, tulee varautua noin nelin- tai viisinkertaiseen hintaan, Stenman sanoo.
Kiinteistöverouudistus nostaa myös Stenmanin mukaan kustannuksia. Polttoaineiden hinta vaikuttaa kiinteistönhuoltoon ja siivoukseen. Korkojen nousu puolestaan rahoitusvastikkeisiin.
Tammer-isännöinti Oy:n isännöintipäällikkö Janne Jaakkola muistuttaa, että jokainen taloyhtiö on eri tilanteessa. Yleensä suositellaan kolmen kuukauden hoitovastikepuskuria, mutta näin ei aina ole.
- Jotkin yhtiöt käytännössä elävät kädestä suuhun ja toisilla voi olla vaikka 10-12 kuukauden kertymä.
Retta Oy:n toimitusjohtaja Kari Virta sanoo, että pörssisähkö on taloyhtiöissä melko harvinainen. Taloyhtiöt joutuvat nyt uusia sopimuksia tehdessään vaikean pohdinnan eteen, ottavatko toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen vai kiinteän sopimuksen. Kukaan kun ei voi antaa takuita, putoaako sähkön hinta kahden vuoden sisällä.
Isännöinti Ilkka Laitinen Oy isännöi noin 250 asunto- ja kiinteistöyhtiötä, joissa on noin 12 000 asukasta. Kiinteistöneuvos Ilkka Saarinen sanoo, että suurimmalla osalla asukkaista hinta on kiinteä ensi vuoden huhtikuun loppuun. Mahdollinen sähkön hinnan nousu sen jälkeen alkaa näkyä vasta vuoden päästä heinäkuussa.
Jo nyt taloyhtiöissä etsitään säästöjä energian kulutuksesta. Myöhemmin kysymykseen voivat tulla Ilkka Saarisen mukaan pohdinnat lenkkisaunojen peruuttamisesta tai lämpötilojen laskemisesta. Keinoja säästää etsitään myös energiatehokkuudesta.
Tämä on toimitusjohtaja Kari Virran mukaan paras tapa vaikuttaa hoitovastikkeisiin. Energiatehokas valaistus, ilmanvaihto ja lämmöntalteenottojärjestelmät vähentävät laskua. Myös kulutus vaikuttaa ja sisälämpötila.
- Onkin varmasti syytä miettiä, ovatko lenkkisaunat ja muut mukavuuspalvelut nykyisessä maailmantilanteessa välttämättömiä.
Aurinkopaneelit ja maalämpö ovat pitkäaikaisia investointeja ja pitkiä projekteja, eikä niistä Virran mukaan ehdi saada nopeita vaikutuksia ensi talvelle.
Isännöintipäällikkö Janne Jaakkola sanoo, että asukkaiden kannattaa myös itse kiinnittää huomiota asunnon lämpötilaan ja suihkussa vietettyyn aikaan.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 17. elokuuta kello 23 saakka.
TetraSys Oy.