Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maat ovat tehneet jo omia päätöksiään venäläisten maahantulon rajoittamiseksi. Tutkija Timo Miettinen sanoo, että Viron ratkaisu saattaa viedä maan jopa EU-tuomioistuimeen.

Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen löytää Saksan Olaf Scholzin kielteisestä reaktiosta täydelle viisumikiellolle historiallisen taustan. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Ilta-Sanomien tietojen mukaan hallitus kokoontuu tiistaina kello 11 keskustelemaan venäläisten turistiviisumeja koskevista rajoituksista. Osa Euroopan unionin jäsenmaista on jo tehnyt omia kansallisia päätöksiään.

Helsingin yliopiston akatemiatutkijan Timo Miettisen mukaan Suomen päätökseen vaikuttaa ainakin kolme näkökulmaa.

- Ensimmäinen on yleinen moraalinen närkästys, joka liittyy venäläisiin turisteihin, jotka tulevat esimerkiksi ostosmatkalle Suomeen.

Samaan aikaan kun Venäjä käy sotaa Ukrainassa, maan kansalaiset voivat matkustaa Suomeen ja mahdollisesti kiertää pakotteita. Suomen kautta heidän on mahdollista lentää muualle Eurooppaan Schengen-viisumin turvin.

- Tämä on sellainen kokemus, joka ohjaa myös poliittista päätöksentekoa.

Toinen huomioon otettava näkökulma on Miettisen mukaan venäläisten toisin­ajattelijoiden, toimittajien ja muiden vainottujen ihmisten auttaminen.

- Kokonaisvaltainen viisumikielto saattaisi kääntyä tässä mielessä Venäjän eduksi.

Kolmas asia on Miettisen mukaan Venäjän vastatoimet, joihin Suomen on myös valmistauduttava mahdollisten viisumirajoitusten asettamisen jälkeen.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) painotti Ilta-Sanomien haastattelussa, että viisumirajoituksista päätettäessä tulee ottaa huomioon muun muassa Schengen-järjestelmän asettamat oikeudelliset esteet. Ministeri myös odotti EU-tason yhteistä ratkaisua jo elokuussa.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd) toivoi Ylen haastattelussa, että ratkaisuun päästäisiin EU:n jäsenmaiden kesken. Marin kertoi itse kannattavansa venäläisturisteihin kohdistuvia rajoituksia.

Lue lisää: Pekka Haavisto: Ratkaisu venäläisten turistiviisumeihin löydetään elokuussa -?Suomen päätös ei yksin riitä

Lue lisää: Yle: Marin rajoittaisi venäläisten matkailua -?kommentoi ensimmäistä kertaa myös Uniperia

Helpoin tapa Suomelle edetä yksin olisi rajoittaa annettujen viisumien määrää, Miettinen arvioi. Oikeustieteilijät ovat hänen mukaansa kyseenalaistaneet sitä, voivatko maat yksin päättää rajojensa sulkemisesta kokonaan.

Suomen päätös ei Miettisen mukaan yksin ratkaise koko ongelmaa. Kansallista päätöstä tärkeämpi olisi tutkijan mukaan EU:n yhteinen ratkaisu.

- Jos ajatellaan, että tavoitteena on estää venäläisiä turisteja tulemasta EU:n tai Schengenin alueelle, niin se, että päätös tehdään koko EU:n voimin tekee siitä varsinaisesti vaikuttavan.

- Suomikaan ei välttämättä ole monelle se varsinainen tulokohde, vaan Suomi on kauttakulkumaa.

Viron ulkoministeri Urmas Reinsalu kertoi torstaina Twitter-sivullaan, että maa sulkee rajansa venäläisiltä, joille se on myöntänyt Schengen-viisumin. Myös Latvia on päättänyt olla myöntämättä venäläisille turistiviisumeita.

- Tämä saattaa olla sellainen päätös, jota lähdetään vielä haastamaan EU-tuomioistuimissa. Tämä on myös yksi syy, miksi Suomikin on halunnut selvittää oikeusperustaa tälle päätökselle, Miettinen sanoo.

Itäisen Keski-Euroopan maat kuten Puola ja Tshekki ovat tukeneet Euroopan laajuista viisumikieltoa.

Tshekin ulkoministeri Jan Lipavsky ehdotti viime viikolla, että EU keskeyttäisi viisumien myöntämisen venäläisille. EU:n puheenjohtajamaan ministeri piti viisumikieltoa tehokkaana uutena pakotteena Venäjää vastaan ja kertoi ottavansa asian puheeksi EU:n ulkoministerien tapaamisessa elokuussa.

EU:ssa ei kuitenkaan olla yksimielisiä siitä, että venäläisten pääsyä maihin tulisi täysin rajoittaa. Saksan liittokansleri Olaf Scholz sanoi torstaina, että kaikkiin venäläisiin kohdistuva viisumikielto olisi "vaikea kuvitella".

Hänen mukaansa pakotteiden teho heikkenisi, jos niitä kohdistettaisiin viattomiin ihmisiin.

- Scholzin kielteinen reaktio viime viikon lopulla oli ehkä esimerkki siitä, että kokonaisvaltainen viisumikielto ei ole mikään läpihuutojuttu EU:ssa.

- Puheenvuorosta kävi ilmi, että ehkä kokonaisvaltainen viisumikielto koettaisiin kollektiivisena syyllistämisenä.

Tämä on Miettisen mukaan Saksalle periaatteen tasolla vaikea kysymys, jota pohditaan maan politiikassa enemmän kuin esimerkiksi Suomessa.

- Se, että Saksa toisen maailmansodan jälkeen nousi jaloilleen liittyy olennaisesti siihen, että Saksan kansaa ei kollektiivisesti syytetty.

Miettinen arvioi, että mahdollinen EU:n laajuinen viisumikielto edellyttäisi unionin yksimielisen päätöksen. Tärkeää ainakin olisi, että kaikki jäsenmaat olisivat ratkaisusta samaa mieltä.

- Voi olla myös niin, että jos tarpeeksi maita olisi siinä mukana, niin silloin yhden tai kahden maan poisjäänti ei välttämättä vaikuttaisi niin vahvasti lopputulokseen.

Miettinen nostaa esimerkiksi EU:n öljypakotteet, joilla toivottu vaikutus on saatu 26 jäsenmaan kesken aikaan, vaikka Unkari ei ole niissä mukana.

Miettisen mukaan EU:n mahdollinen välimalliratkaisu on viisumien määrän rajoittamisen lisäksi arvioida uudelleen pakotteiden kohteena olevia henkilöitä ja laajentaa pakotteita koskemaan useampia ihmisiä.

Hänen mukaansa unionissa on myös keskusteltu rajanylitysmaksujen käyttöönotosta keinona vähentää Venäjältä tulevien matkustajien määrää. Tutkija ei kuitenkaan pidä tätä realistisena vaihtoehtona.

- Ehkä varovainen arvio voisi olla se, että yksittäiset maat tulevat kiristämään viisumikäytäntöjään ja EU-tason koordinaatio rajavaltioiden kesken voi nousta keskeiseen asemaan tässä tilanteessa.

Venäjän rajavaltioiden lisäksi EU:ssa on yksittäisiä maita, joille venäläisturistit ovat tärkeä tulonlähde, Miettinen muistuttaa. Tämän takia unionissa myös Etelä-Euroopan maiden näkemyksillä on painoarvoa.

Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner totesi Ilta-Sanomille viime viikolla, että Suomen asemaa kauttakulkumaana on liioiteltukin.

- Varmasti on niin, että Suomi ei ole tärkein kauttakulkumaa venäläisille, vaan esimerkiksi Turkki on tässä mielessä keskeisempi, Miettinen sanoo.