Suomalaistutkijat kannustavat länsiyhteisöä "pragmaattiseen" suhtautumiseen Kabulin uusiin vallanpitäjiin. IS:n haastattelema afganistanilainen journalisti puolestaan varoittaa avun kanavoimisesta Talebanin käsiin.

Ääriliike Taleban otti Afganistanin pääkaupungin Kabulin hallintaansa tasan vuosi sitten. Kabulin valtaus päätti länsimaiden kaksi vuosikymmentä kestäneen läsnäolon Afganistanissa. Samalla päättyi myös maan sisällissota.

Väkivallan uhka ei ole kuitenkaan poistunut, kirjoittavat Katariina Mustasilta, Olli Ruohomäki ja Timo R. Stewart maanantaina julkaistussa Ulkopoliittisen instituutin kommenttipaperissa. Äärijärjestö Isisin paikallinen läänitys Islamic State of Khorasan Province (ISKP) on lisännyt terrori-iskuja maan shiialaista hazaraväestöä kohtaan. Kapinaa Talebanin hallintoa vastaan yrittää nostattaa myös Tadzhkistanin tukema, entisen Afganistanin varapresidentin Amrullah Salehin johtama National Resistance Front.

Afganistanilaiset pakolaiset kertovat elämästään Islamabadissa oheisella Liza Delawahrin kuvaamalla videolla.

"Väkivallan uhan rinnalla syvä taloudellinen ahdinko haastaa valtaapitäviä ja afganistanilaisten inhimillistä turvallisuutta. Taustalla vaikuttavat edellisen valtionhallinnon riippuvuus mittavasta raha-avusta ja se, että kansainvälisen yhteisön suhde Afganistaniin on muuttunut nykyisen hallinnon alla", asiantuntijat kirjoittavat.

"Ennen elokuuta 2021 ulkomainen apu oli jopa 45 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, mikä on kestämättömän korkea taso. Perinteisen kehitysyhteistyön äkillinen lopettaminen sekä Talibanin vastaiset pakotteet ja Afganistanin keskuspankin varojen jäädytykset pysäyttivät kuitenkin valtaosan maahan suuntautuneista rahavirroista."

Kansainvälisellä yhteisöllä on tutkijoiden mukaan edessään vaikeita valintoja. Talebanin hallinto ei täytä minkäänlaisia ehdollisen avun vaatimuksia, mutta vaikutuskeinot Talebanin politiikan muuttamiseksi ovat vähissä. Varojen jäädytykset, kauppasaarrot ja neuvottelut eivät ole auttaneet, eikä voimakeinoihin ole kenelläkään halua.

"Toisaalta on yhtä selvää, että afganistanilaisten humanitaarisen avun tarve ei pienene, ellei Afganistan pääse taloudellisesti jaloilleen. Tämä vaatinee pragmaattisempaa asennetta maan nykyisiin hallitsijoihin ja heidän kanssaan asiointiin. Ilmeisistä puutteistaan huolimatta Taliban-hallinnolla on myös joitain etuja. Sodan päättyminen on esimerkiksi tehnyt koko maasta saavutettavamman, mikä voi mahdollistaa paremman tarvekartoituksen ja tuen perille pääsyn eri puolilla maata", Mustasilta, Ruohomäki ja Stewart kirjoittavat.

Talebanin taistelijat juhlivat valtaannousunsa vuosipäivää Kabulissa maanantaina. Kuva: ALI KHARA / Reuters

Talebanin valtaannousu sai sadat tuhannet afganistanilaiset pakenemaan maasta muun muassa Iraniin ja Pakistaniin. Kotimaansa yhä kurjistuvasta tilanteesta huolimatta monet heistä eivät haluaisi, että länsimaat tunnustaisivat Talebanin hallinnon ja ryhtyisivät antamaan sille tukea.

IS:n avustaja Liza Delawahri tapasi viime viikolla Islamabadissa toimittaja Ahmad Navid Kamushin, joka pakeni kotimaastaan jouduttuaan Talebanin pahoinpitelemiseksi.

- Maailman tulisi jatkaa afganistanilaisten auttamista suoraan riippumattomien järjestöjen kautta, sanoi Kamush.

- Jos apu kanavoidaan Talebanin kautta, ihmiset, jotka todella tarvitsevat apua, eivät koskaan saa sitä.

Suomen Unicefin humanitaarisen avun asiantuntija Tarmo Heikkilä pitää elinolosuhteita Afganistanissa vaikeina. Peruspalvelujen ylläpitoon saatu kansainvälinen rahoitus katkesi vuosi sitten. Humanitaarista apua saadaan maahan, mutta sen tarve on kasvanut edellisen hallinnon romahdettua. Kaiken lisäksi Afganistania on kohdannut maanjäristys ja yksi maan pahimmista kuivuuskausista.

- Yli puolet väestöstä on tällä hetkellä humanitaarisen avun tarpeessa, mikä on todella iso summa ja määrä ihmisiä, Heikkilä sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

- Miljoona lasta on tällä hetkellä vakavassa aliravitsemuksen tilassa ja tarvitsee heti hoitoa. Monilta osin tilanne on mennyt huonommaksi viimeisen vuoden aikana.

Heikkilä pitää afganistanilaisten kannalta kestämättömänä tilannetta, jossa Talebanin hallinnon kanssa ei keskustella eikä tehdä yhteistyötä.

- Paljon voidaan oppia menneistä virheistä. Toivotaan, että lahjoittaja- ja tukijavaltiot pystyvät saamaan keskusteluyhteyden takaisin hallinnon kanssa. Me pystymme humanitaarisena toimijana tekemään vain tietyn verran tässä tilanteessa.