Puinen pappila entisöitiin laajojen arkistojen avulla. Niistä löytyi muun muassa rakennuksen syntyvaiheen kuitteja. " /> Puinen pappila entisöitiin laajojen arkistojen avulla. Niistä löytyi muun muassa rakennuksen syntyvaiheen kuitteja. " />
Lappeenrannan keskustan tuntumassa sijaitsevassa historiallisessa linnoituksessa seisova pappila on ainutlaatuinen rakennus. Vuonna 1897 valmistunut pappila on viimeinen säilynyt puinen ortodoksinen kaupunkipappila Suomessa.
Pappilan ainutlaatuisuus, historiallinen arvo ja sijainti historiallisessa linnoituksessa tekevät rakennuksessa kulttuurisesti merkittävän, mutta teki peruskorjauksesta monimutkaisemman.
Koska pappila on suojeltu rakennus, piti rakennuksen historia selvittää ennen remontin aloittamista. Vasta Museoviraston hyväksyttyä suunnitelmat päästiin kunnostamaan rakennusta.
Rakennuksen historiallinen selvitys tuli ortodoksiselle seurakunnalle edulliseksi, koska sen tekijä löytyi läheltä. Seurakunnan oma kirkkoherra Timo Tynkkynen on nimittäin koulutukseltaan myös historian tutkija. Hän otti pappilan historian selvittämisen omille harteilleen.
Pappilan arkistoja tonkinut kirkkoherra innostui rakennuksen historian lisäksi tutkimaan myös rakennuksen asukkaiden tarinoita.
- Arkistoissa tuli vastaan monenlaisia erilaisia ihmiskohtaloita. Nostin heitä esille rakennushistoriikkin, sillä he ovat sitä elävää historiaa, joka liittyy tähän rakennukseen, Tynkkynen kertoo.
Rakennuksen tarinan tutkimista helpottivat laajat ja eheät arkistot. Arkistoista löytyi jopa rakentamisvaiheen noin 125 vuotta vanhat kuitit.
Historian tutkimuksen avulla rakennus palautettiin mahdollisimman uskollisesti alkuperäiseen vuoden 1897 muotoonsa. Muun muassa rakennuksen ulkoseinät maalattiin tutkimuksessa kerätyn tiedon avulla alkuperäisen väriseksi.
Ennen remonttia ulkoseinien väri oli vaalea.
Timo Tynkkynen keräsi entisten asukkaiden tarinat yleisölle luettavaksi ortodoksisen kirkon verkkojulkaisuun.
Huolellisesti historialliseen muotoonsa palautettu rakennus on kuitenkin kokenut myös muutoksia. Aikaisemmin asumiskäytössä ollut rakennus on palautettu julkiseen käyttöön, joten se piti muuttaa nykyisiin vaatimuksiin sopivaksi.
Yksi merkittävä muutos on esteettömyys. Pappilan lattioissa oli aikaisemmin merkittäviä korkeuseroja. Ne tasattiin esteettömyyden nimissä. Lisäksi toiseen sisäänkäyntiin on lisätty nostin, jonka avulla liikuntarajoitteisten pääsyä tiloihin on helpotettu.
Ortodoksisen seurakunnan puinen pappila on kokenut niin näkyviä kuin näkymättömiäkin muutoksia peruskorjauksen myötä. Näkymättömiin muutoksiin kuuluu rakennuksen tekniikan uusiminen - esimerkiksi rakennuksen sähköt ja viemäröinti on uusittu peruskorjauksen myötä.
Peruskorjauksen myötä pappilaan on keskitetty paikallisen ortodoksisen seurakunnan toiminta. Tiloissa sijaitsevat nykyään muun muassa Kaakkois-Suomen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherranvirasto, seurakuntasali ja seurakunnan kerhotilat.
Lue seuraavaksi: 125-vuotiaan pappilan remontissa löytyi yllätyksiä - yksi niistä oli kokoelma kukkopillejä, joille ei löytynyt selitystä
TetraSys Oy.