Suomen ei tarvitse hävetä antamaansa sotilaallista apuaan Ukrainalle, sanoo puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen IS:lle.

Puolustusministeriön kansliapäällikön Esa Pulkkisen mukaan Suomen ei tarvitse hävetä Ukrainalle antamansa sotilasavun merkitystä, Kuva: Kuva: Timo Aalto

Puolustusministeriön kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen osallistui torstaina päättyneeseen Ukrainan tukemista käsittelevään kansainväliseen CopenhagenUkraine-konferenssiin Kööpenhaminassa.

Kokous on osa prosessia, jonka tarkoituksena on tiivistää Ukrainan ja pääasiassa Pohjois- ja Itä-Euroopan maiden välistä yhteistyötä.

Päätöksiä kokouksessa ei tehty.

Pulkkisen mukaan Ukrainan sotilaiden kouluttaminen oli kokouksessa kuitenkin "iso juttu".

Suomikin on päättänyt lähettää parikymmentä sotilasta kouluttamaan Ukrainan asevoimien sotilaita Englantiin neljäksi kuukaudeksi.

Seuraava aluevaltaus Suomen osalta saattaa olla miinanraivaus, Pulkkinen kertoo IS:lle.

- Miinanraivaus liittyy akuuttiin tilanteeseen. Se pitäisi saada kohtuullisen nopeasti eteenpäin. Sitä keskusteltiin.

- Emme ole sitoutuneet mihinkään, mutta täytyy katsoa olisiko miinanraivaus asia, jossa meidän olisi syytä profiloitua, Pulkkinen lisää.

Konferenssia isännöivät Ukraina, Iso-Britannia ja Tanska. Kutsuttuja ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Islanti, Viro, Latvia, Liettua, Saksa, Hollanti, Puola, Tsekki ja Slovakia.

- Koulutusaloitteet, miinanraivaus ja rahoitusjärjestelyt, mikä on monimutkainen kokonaisuus. Nämä kolme asiaa ovat tulevaisuudessa esillä.

Pulkkisen mukaan kokouksessa ei avattu myöskään sitä, millaista suoraa aseapua Suomi on Ukrainalle tähän mennessä antanut - tai aikoo antaa.

Tärkeintä Pulkkisen mukaan on, että Ukraina tietää ja on tyytyväinen Suomen panokseen.

Lue lisää: Kommentti: Putinin Venäjä ärähti tästä "suomalais­aseesta" - annetaan niitä lisää Ukrainalle

- Suomen ei tarvitse hävetä tässä asiassa. Me olemme oman osamme hoitaneet ja tulemme myös hoitamaan. Meidän tapa ei ole vain elämöidä näissä asioissa.

- Emme täällä avaa, mitä annamme. Kerroin vain, että on annettu ja apua valmistaudutaan jatkamaan. Mutta kun emme kotimassakaan tästä puhu, niin ei me täälläkään puhuta.

Helmi-maaliskuussa Suomi toimitti kahdessa lähetyksessä luotisuojaliivejä, komposiittikypäriä, ensihoitoasemien varustusta ja paareja sekä kertakäyttösinkoja ja rynnäkkökivääreitä patruunoineen.

Sen jälkeen lähetyksiä on lähtenyt vielä viisi, mutta niiden sisällöt on salattu. Suomen aseavun kokonaissummaksi on kerrottu 88 miljoonaa.

- Kyllä ukrainalaiset tietävät, mitä me niille annetaan. Ja siellä ollaan tyytyväisiä Suomen panokseen, Pulkkinen sanoo.

Suomi ei "etulinjan maana" halua, että Venäjä tietää, millaista apua Suomi on Ukrainaan antanut, ja Suomi joutuu pitämään huolta myös omasta varautumisestaan.