Iisalmen kaupunki aikoi maanantaina murtaa vainajan viimeisen tahdon, mutta perääntyi viime hetkellä. Inflaatio ahmii omaisuutta.

Mysteeri. Miksi varakas pankinjohtaja ja liikemies halusi viivyttää testamenttinsa avaamista 296 vuotta? Kuva: Iisalmen kaupunki

Herää vain kysymys, miksi?

Miksi ihmeessä.

Kukaan nyt elossa oleva suomalainen ei tule ikinä tietämään, mikä oli varakkaan iisalmelaisen liikemiehen ja pankinjohtajan N.J. Hjelmmanin viimeinen tahto.

Rahaa hän tiesi jättävänsä jälkeensä huomattavan summan.

Mutta kenelle?

Kaunista, tarkkaa kaunokirjoitusta. Huolelliset alleviivaukset. Sinetit. Kuva: Iisalmen kaupunki

Testamentin saatteena ollut määräyskirja antoi Iisalmen kaupungille tehtäväksi huolehtia kolmellatoista eri tilillä olevasta yhteensä 15?000 markan rahasummasta.

Oli myös kahdeksan kirjekääröä.

-?Kun kirjeet saadaan avata, rahat käytetään niihin tarkoituksiin, jotka kirjeissä osoitetaan, kertoo Iisalmen hallintojohtaja Tiina Karppinen.

Ensimmäiset kirjeet saadaan avata vuonna 2200 eli 178 vuoden päästä, seuraavat vuonna 2220 ja viimeiset vasta vuonna 2230. Hjelmman kuoli vuonna 1904.

Rahat ovat KOP:n jälkeläisen Nordean tileillä.

Itse asiassa Hjelmman jätti ilmeisesti jälkeensä kolme määräyskirjettä ja mahdollisesti myös kolmet käärekirjeet.

Kahdet ovat kadoksissa.

-?Yhdet annettiin KOP:hen säilytettäväksi, yhdet Iisalmen kaupungille ja yhdet Hjelmmanin suvulle kulkemaan isältä pojalle, aina vanhimmalle.

Hjelmman kuoli lapsettomana, mutta hänellä oli veli, testamentin toimeenpanija.

Iisalmen kaupungilla ei ole tietoa Hjelmmanin jälkeläisistä. Ilmoittautua saa, mutta tällä hetkellä kaupunki ei sukulaisia aktiivisesti etsi.

Kaupunginkin saama määräyskirje ja kirjekääröt katosivat ihmisten muistista aikojen ja vuosien kiireisessä saatossa.

-?Ne saattavat olla meidän arkistossa kirjaston alakerrassa, mutta niitä ei enää tarvita, kun saimme samanlaiset Nordealta, Karppinen kertoo.

Tämä tapahtui tammikuussa 2021.

-?Kyllähän me ihmettelimme. Avasimme ne kaupunginjohtajan ja talousjohtajan kanssa ja teimme tarkan pöytäkirjan, mitä laatikoissa oli.

-?Vanhoja punaisia sinettejä, kirjeet sidottu yhteen naruilla. Yhdessä sinetissä lukee Irene ja toisessa taisi olla W.O.

Irene oli Hjelmmanin vaimo.

Kun laatikot avattiin, ulos pääsi myös autenttinen vuoden 1904 tuoksu, menneisyyden odööri, hiukan jo ummehtuneena.

Kun metalliset laatikot avattiin, yli sadan vuoden takainen menneisyys heräsi eloon ja kadonnut aika jopa tuoksui. Kuva: Iisalmen kaupunki

Kaikki olisi hyvin, jos ei olisi ollut inflaatiota.

Alun perin 15?000 euroa oli erittäin suuri summa rahaa. Iisalmen kaupungin talousarvion loppusumma oli viime vuosituhannen alussa 34?000 markkaa.

Ajan hammas ja inflaatio ovat syöneet pääomaa.

Jäljellä on enää 2­764,15 euroa.

Niinpä Iisalmen kaupungin johto ajatteli, että kirjeet on avattava ennen kuin on liian myöhäistä ja jäljellä ei ole enää mitään jaettavaa.

Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkaisen piti ehdottaa avaamista kaupunginhallitukselle viime maanantaina.

Esityslista tuli julkiseksi edellisenä torstaina.

Kaupungintalon puhelimet alkoivat soida ja palautetta kertyä.

-?Vanhat iisalmelaiset heräsivät. He vaativat, että säädöstä pitää noudattaa, kun "eihän sitä tiedä, mitä sieltä löytyy", Karppinen kertoo.

Toinen vaihtoehto oli ajatella, ettei vauras liikemies olisi hyvällä katsonut pääoman hupenemista ja siksi nyt oli korkea aika pelastaa se, mitä oli vielä pelastettavissa.

Kaupunginjohto päätti kuitenkin perääntyä, esitystä muutettiin ja kaupunginhallitus yhtyi kaupunginjohtajan näkemykseen.

Nyt odotetaan vuoteen 2200 asti. Koska pääoma on joka tapauksessa kutistunut, asialla ei ole niin suurta merkitystä.

Pankki ei ole tähän asti ottanut palvelumaksua.

-?Jos niin kävisi, raha häviäisi lopullisesti, Karppinen pohtii.

Jälkeen jääneitä papereita saattaa olla kolmet samanlaiset. Yhdet löytyivät Iisalmen Nordean pankkiholvista tammikuussa 2021. Kahdet ovat kadoksissa. Kuva: Iisalmen kaupunki

Hjelmman oli jättänyt rahat Iisalmen rahatoimikamarille säilytettäväksi. Karppisen mukaan saattaa olla, että tilejä järjestettiin uudelleen vuonna 1920.

Periaatteessa korkoakin on kertynyt.

Ja inflaatiota.

Tietyllä muuntamisella summa olisi tänä päivänä 73?000 euroa.

Jotta katoamisia ei enää tapahtuisi, Iisalmen kaupunki aikoo jättää jälkipolville tarkan tiedon, missä Nordean holvista saadut metallilaatikot odottavat vuotta 2200.

Kun se aika koittaa, odotettavissa on vähintään maakunnallinen mediatapahtuma.

Iisalmen kaupungin­hallituksen alkuviikon päätöksen uutisoi ensimmäisenä Iisalmen Sanomat.

Nils Jakob Hjelmman, liikemies ja pankinjohtaja Kuva: Iisalmen historiikki

Kauppakonttoristi ja Iisalmen Höyrylaiva Oy:n asiamies N.J. Hjelmman hyväksyttiin 9.12.1886 kauppiaaksi Iisalmen silloiseen kauppalaan. Jo 1882 hän oli saanut luvan väkijuomien tislaamolle ja 1883 luvan "alkoon" eli paloviinan ja väkijuomien vähittäismyyntiin ja 1885 oikeuden perustaa ruutikauppa.

KOP:n Iisalmen konttorin esimiehenä hän toimi sen alusta asti vuodesta 1893.