Suomalaisten koulujen tasoeroista on olemassa yksityiskohtaista tietoa asuinalueen tarkkuudella. Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa näitä tietoja ei julkaista, vaikka oppimistulosten erot koulujen välillä ovat suuret.

- Tämä on hyvä ratkaisu. Monista maista tiedetään, että listojen julkaisu haittaa lasten oppimista erityisesti häntäpään koulussa. Ne tuottavat kokemusta huonommuudesta, sanoo koulutus- ja hyvinvointieroja tutkiva maantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa.

Jopa kahden vuoden erot oppimisessa

Koulujen erot oppimistuloksissa ovat revenneet suuriksi 2000-luvulla. Saman kaupungin kouluissa voi olla jopa kahden vuoden opiskelua vastaavat erot oppimistuloksissa yläkoulun loppuun mennessä.

Kyse ei kuitenkaan ole opetuksen laadusta. Berneliuksen mukaan opetuksen taso suomalaiskouluissa on hyvä, eikä siinä ole suuria eroja koulujen välillä.

- Puhe hyvistä ja huonoista kouluista on täysin väärää. Erot liittyvät hyvä- ja huono-osaisuuden jakaantumiseen. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus hiipii koulujärjestelmään.

Asuinalueiden välinen eriarvoisuus kasvaa, ja koulut ovat jo lähtökohtaisesti erilaisessa asemassa keskenään.

Koulu voi olla myös vetovoimatekijä

Koulushoppailu on Suomessa arka puheenaihe, mutta tosiasia on, että osa vanhemmista pyrkii valitsemaan lapselleen hyvämaineisen koulun esimerkiksi ainevalinnoilla. Jopa asuinalue saatetaan valita koulun maineen perusteella.

Uhkana on kurjistumisen kierre, jos hyvinvoiva väestönosa alkaa karttaa huonomaineisia kouluja. Eriarvoistumisen voi lisätä myös opettajien työkuormaa huono-osaisempien alueiden kouluissa. Se saattaa johtaa henkilökunnan vaihtuvuuteen.

- On surullista, jos huoli lähikoulun tasosta purkautuu sellaisena ajatuksena, että ryhdytään torjumaan joitakin kouluja. On tärkeää pohtia, miten saadaan varmistettua tunne ja kokemus siitä, että lähikoulu on hyvä vaihtoehto, Venla Bernelius sanoo.

Hän muistuttaa, että suurin osa suomalaislapsista käy lähikoulua.

- Koulu voi olla alueella tärkeä vetovoimatekijä. Kuntien olisi hyvä muistaa, että koulut eivät ole vain menoeriä.

Maahanmuuttajien tulokset kantaväestöä selkeästi heikommat

Yhdestä oppilasryhmästä Bernelius on erityisen huolissaan. Suomessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulokset ovat selvästi heikompia kuin valtaväestöön kuuluvien oppilaiden. Berneliuksen mukaan eriytyminen näkyy meillä enemmän kuin monissa muissa maissa.

- Nostaisin esille erityisen tuen tarpeen näille oppilaille ja kouluille, joissa maahanmuuttajien osuus on suuri.

Hallitus päätti keväällä koulujen tasa-arvorahasta eli pysyvästä tuesta huono-osaisempien alueiden kouluille.

Bernelius muistuttaa kuitenkin, että maahanmuuttajuutta enemmän oppimistuloksiin vaikuttavat vanhempien sosioekonominen asema ja yhteiskuntaan mukaan pääseminen.

- Koulujen pitäisi keksiä uusia keinoja lasten lähtökohtaerojen tasaamiseen eli siihen, miten voitaisiin paremmin kannatella niitä, jotka tarvitsevat enemmän tukea.

Katso 8 minuuttia -ohjelma Yle Areenassa: Pitäisikö koulujen oppimistuloksista julkaista rankinglistoja?