Suomesta ei löydy kuntaa, jossa uupuneiden lukiolaisten määrä ei olisi lisääntynyt. Näin kertoo tietokirjailija ja Tampereen yhteiskoulun lukion opinto-ohjaaja Liisa Huhta tiistaina julkaistussa kirjassaan Uupuneet nuoret pärjääjät.

Huhta aloitti lukion opinto-ohjaajan työt reilu kymmenen vuotta sitten. Jo silloin hän muistaa ihmetelleensä, kuinka osaavia ja tavoitteellisia lukiolaiset ovat. Jälkikäteen ajateltuna hän on ymmärtänyt, että monet oppilaista olivat jo silloin hyvin kuormittuneita.

Lukiolaisten uupuminen ei ole siis mikään uusi ilmiö. Huhta haluaakin korostaa sitä, että nuorten uupuminen ei johdu pelkästään esimerkiksi koronapandemiasta, vaan se on ollut läsnä jo useita vuosia ennen sitä ja näkynyt esimerkiksi kouluterveyskyselyissä.

- Jo vuonna 2017 kouluterveyskyselyssä se (uupumus) oli sellainen käyrä ylöspäin. Ja vuonna 2019 se nousi entisestään, Huhta sanoo.

Ainoa asia, joka uupuneita lukiolaisia yhdistää on Huhdan mukaan se, että he kasvavat samanlaisessa maailmassa. Sellaisessa, jossa arvostetaan tehokkuutta ja suorituskeskeisyyttä.

Lukio on Huhdan mukaan ylipäätään nykyään tehokkaampaa kuin aiemmin: monella tapaa lukiotyö vaikuttaa työelämältä. Siellä on suoriutumispaineita ja siellä keskustellaan tehokkuudesta sekä pyritään lisäämään sitä.

Opetussuunnitelmien uudistusten myötä myös uudet opiskeltavat sisällöt lisääntyvät. Tunteja vuorokauteen ei kuitenkaan ilmesty lisää.

- Vuonna 2021 opetussuunnitelmaan tuli mukaan työelämä- ja korkeakouluyhteyksien lisääminen. Se on todella tärkeä asia, että nuoret ymmärtävät millaisessa ympäröivässä yhteiskunnassa he elävät, mutta samaan aikaan mitään sisältöjä ei vähennetty. Eli käsiteltävää tietomäärää on paljon enemmän.

Sen lisäksi yksi kuormitusta lisäävä elementti lukiolaisten elämässä on Huhdan mielestä korkeakoulujen valintauudistus.

- Keskustelu siitä, että ylioppilastutkinnolla on nyt entistä isompi painoarvo ja että yhä nuorempien täytyy tietää, mitä haluavat elämältään ei ainakaan helpota nuorten tilannetta.

Nuorten pitää antaa olla nuoria

Pelkästään lukioarki ja opiskelu ovat kuormittavia. Sen lisäksi nuoret opetetaan jo peruskoulun aikana tulevaisuuteen orientoituvaan asenteeseen. Liian nuoret joutuvat Huhdan mielestä miettimään sekä isoja elämänvalintoja että suuria yhteiskunnallisia asioita, kuten ilmastonmuutosta.

- Yhä nuoremmat tulevat tietoisiksi asioista, joista heidän ei vielä kehitysvaihe huomioon ottaen tarvitsisi olla tietoisia. He voisivat mielummin hengailla kavereiden kanssa ja vähän vähemmän kantaa huolta maailman tilasta.

Huhta ajattelee, että nuorille pitäisi antaa kasvurauha - eli antaa mahdollisuus tehdä epärationaalisia asioita ja hölmöillä, kuten nuoren kehitysvaiheeseen kuuluukin.

Hän kuitenkin ymmärtää, että aikuiset haluavat nuorille hyvää ja pyrkivät kannustamaan osaamiseen ja suorittamiseen. Jonkinlainen tasapaino olisi hyvä löytää.

- Jos nuori makaa siellä sohvalla puhelimen kanssa, ei se välttämättä tarkoita sitä että hän on laiska, vaan sitä että hänen täytyy saada levätä.

Välillä voi tavoitella kutosia

Huhdan mielestä on tärkeää muistaa, että lukioelämä ei ole pelkkää suorittamista ja ahdistusta.

Hän toivoo, että vanhemmat muistuttaisivat lapsilleen, että lukio ei ylipäätään ole niin älyttömän vakavaa, vaan pelkästään koulunkäyntiä.

- Usein tuloksetkin ovat parempia, jos koulunkäyntiin pystyy suhtautumaan niin, että tämä ei ole niin vakavaa.

Kotona olisi Huhdan mukaan hyvä keskustella uupuneiden nuorten kanssa myös siitä, että jos nuori kokee olonsa todella väsyneeksi, kyseessä on yhteiskunnallinen ilmiö.

- Eikä niin, että sinussa on jotain vikaa. Nuori helposti tulkitsee aikuisen puuttumisen tilanteeseen niin, että häntä syytetään.

Myös oppilaiden omilla asenteilla opiskeluun on merkitystä jaksamisessa. Huhta kertoo keskustelevansa usein oppilaidensa kanssa siitä, että ainaisten arvosanojen ja tulosten miettimisen sijaan välillä olisi hyvä keskittyä siihen, millaisten sisältöjen äärellä ollaan ja mistä jutuista voisi oikeasti innostua.

Lukiossa oppilaat voisivat Huhdan mukaan ottaa entistä tarkoituksenmukaisemmin koko 4-10 arviointiskaalan käyttöön: sen sijaan, että aina keskityttäisiin skaalan yläpäähän, voisi välillä tavoitella vaikka kutosia.

- Eli että oppilaat panostaisivat niihin asioihin, jotka tuntuvat itsestä kaikista kiinnostavimmilta. Ja niissä, jotka eivät ole niin tärkeitä, voisi tavoitella vähän huonompia numeroita.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 10.8. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Uupumus olisi katkaissut Satu Syrin, 19, opinnot, ellei hän olisi venyttänyt opintoja - kolme vuotta ei usein enää riitä lukiolaisille

Elämäänsä erittäin tyytyväisten lukiolaisten määrä laski - lukiouudistus on lisännyt sekä opiskelijoiden että opettajien paineita

Lukiolaista kalvaa huoli tulevasta - hänellä on tuleville sotepäättäjille selkeä toive