Sooloilusta aikoinaan syytetty entinen puolustusministeri Jussi Niinistö pitää takavuosina kansainvälisestä sotaharjoituksista syntyneitä kohuja siedätyshoitona kansalle ja poliitikoille. Aiemmin varovainen Suomi hyväksyy nyt avoimesti sotilaalliset voimannäytöt, sanoo myös tutkija.

Puolustusministeri Jussi Niinistö syytti kirjassaan tasavallan presidentti Sauli Niinistöä "työpaikkakiusaamisesta", kun ilmoitusta sotaharjoituksesta puitiin presidentin ja ministerien kesken. Kuva: Hanna Laasanen, Reijo Hietanen

Suomessa on kesän kuluessa järjestetty näyttäviä sotaharjoituksia, joihin on osallistunut tuhansia amerikkalaisia ja brittiläisiä sotilaita, helikoptereita, panssarivaunuja ja sotalaivoja. Harjoitukset ovat olleet vahva viesti Venäjälle Suomen kyvystä puolustautua ja saada tarvittaessa sotilaallista tukea liittolaisiltaan.

Moni muistaa että vain muutamaa vuotta aikaisemmin lähes koko Suomen ulkopoliittinen johto piti näkyvää kansainvälistä sotilasharjoitteluna vastuuttomana touhuna. Varovaisuuden korostaminen kulminoitui syksyllä 2017 puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) ehdottaman "suursotaharjoituksen" saamaan tyrmäykseen, jossa osansa oli Niinistön tavalla kertoa suunnitelmasta julkisuudessa.

Kohu alkoi 3. marraskuuta, kun Niinistö ilmoitti MTV:n haastattelussa Suomen aloittaneen ison kansainvälisen sotaharjoituksen valmistelun. Esikuvana toimi Ruotsissa syksyllä pidetty Aurora-harjoitus, johon osallistui noin 20?000 sotilasta.

- Se lähettää sellaisen viestin, että Suomi vastaa omasta valtioalueestaan ja puolustautuu sotilasliittoon kuulumattomana maana, mutta on valmis ottamaan apua kumppaneiltaan, jos tarve niin vaatii, Niinistö totesi MTV:lle.

Harjoituksen järjestämistä Niinistö perusteli kesällä hyväksytyllä kansainvälistä avunantoa koskevalla lailla, joka mahdollisti sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen EU:n turvatakuiden yhteydessä.

Seuraavana päivänä Niinistö kertoi aikovansa markkinoida harjoitusta Suomeen saapuvalle Yhdysvaltain puolustusministerille James Mattisille. Niinistö myös leikitteli vuodelle 2020 suunnitellun harjoituksen nimellä.

- Jos se on ennen juhannusta ja jos leikki sallitaan, sen nimi voisi olla Jussi.

Ensin perussuomalaisia ja myöhemmin sinisiä edustanut Jussi Niinistö toimi puolustusministerinä Juha Sipiän hallituksessa vuosina 2015-2019. Kuva: Tuomas Selanne

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) oli ehdottanut suuren kansainvälisen sotaharjoituksen järjestämistä jo syyskuussa. Hän antoi ymmärtää, että monikansallisten joukkojen ja useiden puolustushaarojen yhteisharjoituksesta oli jo keskusteltu ulkopoliittisessa johdossa.

-?Kyllä tämä on konsepti, jota on fundeerattu ja joka sopisi meille kaikin tavoin, Kanerva kommentoi Helsingin Sanomille.

Julkisuudessa ehdotus kuitenkin tyrmättiin nopeasti. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana toiminut Matti Vanhanen (kesk) viittasi sotilaallisen harjoittelun suureen määrään. Syyskuussa Itämerellä järjestettiin Ruotsin Auroran lisäksi myös Saksan merivoimien kutsuma Northern Coast -harjoitus ja Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimien suuri Zapad-sotaharjoitus.

- Nyt eletään aikaa, joka on verraten levotonta, ja ihmisillä on huolta sotilaallisen toiminnan aktiivisuuden volyymista. Tuntuu, että kalistelua on vähän joka puolella maailmaa. Pitäisi pyrkiä pikemminkin madaltamaan laineita tässä asiassa kuin ainakaan omalla toiminnalla kasvattamaan, Vanhanen totesi STT:lle.

Entinen ulkoministeri ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Erkki Tuomioja (sd) oli vielä kovasanaisempi.

-?Sotaretoriikan viljeleminen ja uhoileva voimannäyttö ovat viimeinen asia, jota Suomessa nyt tarvitaan, Tuomioja ärisi blogissaan.

Niinistön ilmoitettua harjoituksen valmistelun alkamisesta Tuomioja hyökkäsi syyttäen puolustusministeriä sooloilusta asiassa.

-?Sellaista ei ole käsitelty tietääkseni sen enempää hallituksessa, ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eli utvassa presidentin kanssa kuin eduskunnassakaan. Tämä on puhtaasti ministerin sooloilua jo tällaisissa asioissa niin kuin monissa muissakin, Tuomioja kommentoi Ilta-Sanomille.

8. marraskuuta joukko ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien jäseniä tyrmäsi Niinistön kaavailut sotaharjoituksesta ja ulkomaille lähetetyt harjoituskutsut.

- Kun hän (Niinistö) sanoo, että harjoitus voidaan nimetä vaikka "Jussi-sotaharjoitukseksi" niin en ole ihan varma, onko tämä huumoria vai onko hänellä alkanut keulia liikaa, heitti ulkoasiainvaliokunnan jäsen Pekka Haavisto (vihr) IS:n haastattelussa.

- Lopettakaa ryskääminen ja epävarmuutta sekä hämmennystä synnyttävä toimintanne, tylytti Sdp:n silloinen puheenjohtaja Antti Rinne MTV:n kolumnissaan.

Julkista läksytystä jatkoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa 10. marraskuuta olleensa tietämätön harjoituksen valmistelun etenemisestä - toisin kuin puolustusministeri Niinistö ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kanerva olivat antaneet ymmärtää.

- Muistan hämärästi joitakin puheita näistä harjoituksista. Mutta ei aloitteita näin tehdä, presidentti Niinistö sanoi.

Presidentti korosti, että aloitetta sotaharjoituksista todellakaan tehdä irrallisten lehtihaastattelujen perusteella. Hän kuitenkin vakuutti, ettei puolustusministerin toiminta ollut aiheuttanut mitään vahinkoa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi, ettei tiennyt suursotaharjoituksen suunnittelun etenemisestä. Kuva: Roni Lehti / Lehtikuva

Jussi Niinistö muistelee Jari Korkin toimittamassa kirjassa Puolustuksen paluu - Jussi Niinistön vartiovuoro neljä päivää aikaisemmin järjestettyä tp-utvan kokousta, jossa hän kertoo saaneensa nöyryyttävän kurinpalautuksen presidentiltä.

Kunnon runtua ja välillä intensiivistä tuijottamista, jolla Sale ehkä yritti saada minut taipumaan tai murtumaan, Niinistö kuvaili päiväkirjalleen.

Utvan päätyttyä vein TP:lle allekirjoitettavaksi kabinettiesittelyn, jolloin hän alkoi "jussitella" minua, jota hän ei yleensä tee. Timo totesi myöhemmin, että se oli Salen tapa yrittää tasoitella. Timo myös totesi, että "tämä on puhdas vaalijuttu". Olen samaa mieltä. Sain myös toimia ukkosenjohdattimena, TP:lla oli varmaan jotain murheita, mutta työpaikkakiusaamiselta se tuntui, Niinistö jatkoi tuntojensa purkamista.

Päiväkirjamerkinnässä viitataan ulkoministeri Timo Soiniin (sin) ja lähestyviin presidentinvaaleihin, joita edeltäneissä vaalikeskusteluissa puolustusministerin mollaaminen jatkui.

-?Tilanne on kuin appivanhemmat lähettävät hääkutsut, vaikka kosintaa ei ole suoritettu, Sdp:n Tuula Haatainen irvaili ISTV:n vaalipaneelissa.

Samassa keskustelussa väläytettiin jopa Niinistön eroa ministerin tehtävästä.

- Viime viikolla Iso-Britanniassa ministeri teki päätöksen ilmoittamatta pääministeri Therera Maylle, ministeri sai lähteä, Rkp:n presidenttiehdokas Nils Torvalds heitti.

Koronapandemia haihdutti lopulta suunnitelmat suuresta suomalaisesta sotaharjoituksesta. Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan ja Nato-päätöksen jälkeen Suomeen on kuitenkin saapunut tuhansia amerikkalaissotilaita ja raskasta sotilaskalustoa - näkyvimpänä maanantaina Hangon edustalle harjoittelemaan purjehtinut 257-metrinen maihinnousutukialus USS Kearsarge.

Vaikuttaa siltä että kukaan ei ole enää huolissaan siitä, että Suomi lähettää liian sotaisan viestin harjoitteluillaan.

Amerikkalaisia sotilaita Arrow 16 -sotaharjoituksessa Kankaanpään Niinisalossa toukokuussa 2016. Taustalla Stryker-taisteluajoneuvo, joiden tuominen Suomeen aiheutti aikoinaan kohun. Kuva: Hanna Laasanen

Eduskunnasta sittemmin pudonnut ja Kannuksen kunnanjohtajana nykyisin toimiva Jussi Niinistö muisteli viime viikolla vastaavia kohuja olleen enemmänkin hänen ministerikaudellaan. Hän sanoi olevansa tyytyväinen suomalaisten ja amerikkalaisten harjoittelusta.

-?Siitä tuli aika pian business as usual. Se oli vähän sellaista siedätyshoitoa Suomen kansalle ja poliitikoillekin ihan ulkopoliittista johtoa myöten. Nythän se (harjoittelu) toimii niin kuin pitääkin.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu sanoo keskustelun sotaharjoituksista alkaneen 2010-luvun alussa, kun Suomen kansainvälinen harjoittelutoiminta alkoi kasvaa. Ensimmäinen vääntö käytiin Suomen Hornet-hävittäjien osallistumisesta Nato-maa Islannin ilmavalvontaan.

Venäjän valloitettua Krimin Suomen kansainvälinen sotilasyhteistyö ja harjoitukset lisääntyivät dramaattisesti. Seuraava keskustelu syntyi siitä, voivatko suomalaiskoneet harjoitella amerikkalaisten hävittäjien kanssa Virossa. Myös amerikkalaisten sotilaiden osallistuminen maihinnousuharjoitukseen Hankoniemessä herätti närää.

Talvella 2016 osa poliitikoista kauhistui, kun selvisi että Suomessa kesällä järjestettäviin harjoituksiin oli saapumassa ensi kertaa yhdysvaltalaisia panssariajoneuvoja ja amerikkalainen hävittäjälaivue. Edellisenä vuonna puolustusministerinä aloittanut Jussi Niinistö joutui tuolloinkin selittämään asiaa.

-?Siinä yhteistyössä tapahtui useita herkällä alueella olevia asioita ensimmäistä kertaa. Sen myötä kansainvälinen yhteistyö institutionalisoitui ja siitä tuli osa puolustusvoimien arkipäivän toimintaa, Pesu sanoo.

Ruotsin puolustusministeri oli jo kauan sanonut kansainvälisen harjoittelun lähettävän viestin Venäjän suuntaan. Suomessa turvallisuuspoliittinen johto korosti alkuvuoteen saakka, ettei sotilaallisessa harjoittelussa ole kyse poliittisesta signaloinnista.

-?Nato-prosessin myötä tämä linja muuttui. Laivastovierailla ja harjoituksilla lähetetään signaali Venäjälle, että Suomen jäsenyysprosessiin ei pidä puuttua. Nyt tästä puhutaan avoimesti.

Amerikkalainen maihinnousutukialus USS Kearsarge keräsi Helsingin Hernesaareen tuhansia ihmettelijöitä viime viikolla. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Pesun mukaan suurvaltojen näkökulmasta Pohjoismaisiin harjoituksiin osallistumisella on aina ollut vahva signaaliarvo, vaikka Suomessa tätä onkin pyritty vähättelemään.

Voisiko vuoden 2017 kohun kaltaista keskustelua syntyä enää nyt, kun Suomi toivottaa tulevien Nato-liittolaistensa joukot avosylin tervetulleiksi? Pesun mukaan keskustelu harjoittelun sopivuudesta tuskin loppuu kokonaan.

-?Tällä hetkellä Suomen poliittinen kenttä on hyvin yhtenäinen, ja sisäpoliittisesti varmaan hyvin monenlainen harjoittelu menisi läpi ilman keskustelua. Mutta tilanteen vakiintuessa meillä on varmasti eri koulukunnat siinä, miten Nato-politiikkaa tulee harjoittaa ja minkälaisessa harjoitustoiminnassa ollaan mukana, Pesu sanoo.

-?Myös Natolla ja Yhdysvalloilla on mielessä eskalaation hallinta eikä Venäjää haluta provosoida turhaan, ja tästä on hyvin erilaisia näkemyksiä, hän huomauttaa.