Tampereen Viikinsaaressa järjestetään tänä viikonloppuna rock- ja metallimusiikkiin keskittyvä festivaali Saarihelvetti. Koronavuosien jälkeen festarin nimi on kuvaava.

Lavojen, bajamajojen ja ihmisten roudaaminen saareen on melkoinen haaste. Vielä suurempi haaste tapahtuman järjestäminen on sen jälkeen, kun alalta on kadonnut 6 500 vakitekijää. Samaan aikaan Suomessa järjestetään ennätykselliset 430 musiikkifestaria.

Saarihelvetin järjestäjä Rowan Rafferty kertoo, millaista näissä oloissa on käytännössä järjestää tapahtumaa.

- Tämä on tosi brutaalia, ei siinä ole kiistämistä.

Esimerkiksi festivaalille oli varattu hyvissä ajoin äänentoisto, valoteknikot ja lava, mutta juhannuksen alla yritys ilmoitti, etteivät työntekijät riitä.

1,5 kuukautta on normaalina kesänä tarpeeksi, mutta nyt ääni- ja valoteknikoita oli vaikea löytää tässä ajassa. Saarihelvetin toisen lavan palikat saatiin sovittua vasta viime perjantaina.

Raffertyn mukaan myös tarjoilijoista, järjestyksenvalvojista ja ruuantekijöistä on pulaa.

- Busseja ja bändiautoja ei ole tarpeeksi. Moni yritys on myynyt korona-aikana kalustoa pois, hän kuvaa ongelman laajuutta.

Saarihelvettiin menee pelkästään tavaraa 25 lautallista yhteen suuntaan. Tämä on tarkoittanut melkoista logistista haastetta.

Päivät venyvät ja palvelutaso kärsii

Koska työväkeä on vaikea löytää, muiden päivät venyvät. Myös festivaalien palvelutasossa on Raffertyn mukaan ollut ympäri Suomen puutteita.

Festivaalin järjestäjä on tehnyt itse töitä puoli kahdeksasta aamulla yhteen yöllä.

Rowan Rafferty ymmärtää, miksi moni vaihtoi alaa koronavuosien ahdingossa. Jopa hän itse yrittäjänä mietti, mitä tekee alalla.

- Tämä on kylmä fakta, että meitä ei ole tarpeeksi.

Kiire myös talkoolaisilla

Ilman talkoolaisia festivaalia ei olisi mahdollista järjestää. Talkoolaisia on rekrytoitu netin kautta ja heille annetaan kiitokseksi erilaisia palkintoja.

- Hevimies ja -nainen ovat uskollisia. He haluavat olla osana festivaalin rakentamista. Olen joutunut nätisti pyytämään työntekijölitä, että jos vielä jaksaisitte. Muutama ihana talkoolainen nosti käden pystyyn, että voisi jäädä. Ydintiimi on liian pieni, Rafferty sanoo.

Työvoimapula näkyy myös talkoolaisille, kolmatta kertaa Saarihelvetissä auttava Joonas Pilli-Sihvola sanoo. Hän on rakentanut festivaalia, toimii roudausapuna bändeille ja purkaa lavaa.

- Aiempiin vuosiin verrattuna tämä on ollut raskaampi.

Pilli-Sihvola on töissä tai apuna tänä kesänä 16 eri tapahtumassa. Mikä saa tähän?

- Silkka hulluus. Nautinto siitä, että saa tehdä muuta kuin istua kesäisin puistonpenkillä.

Jaksamisesta voi tulla ongelma

Tapahtumateollisuus ry:n vaikuttamisjohtaja Maria Sahlstedt sanoo, että tapahtuma-alalta on poistunut paljon kokeneita ja osaavia työntekijöitä.

Tämä näkyy, vaikka työntekijöitä olisi saatu rekrytoituakin. Uusien työntekijöiden voi olla vaikea ratkoa yllättäviä tilanteita.

Turvallisuuspuutteista ei Sahlstedtilla ole tietoa. Enemmän kyse on siitä, että asiakaskokemus on voinut kärsiä, jos esimerkiksi palvelu on kestänyt kauan.

Päivät venyvät helposti, kun festivaaleja on nyt ennätysmäärä koronatauon jälkeen. Tapahtuma-alalla on paitsi työsuhteisia myös paljon yksinyrittäjiä ja freelancereita. Sahlstedtin mukaan erityistä huolta on yksinyrittäjistä, joilla on monta työnantajaa.

- Nyt kun on päästy töitä tekemään, toivottavasti he eivät ajaisi itseään loppuun, kun keikkoja on poikkeuksen paljon.

Millaisia ajatuksia juttu sinussa herättää? Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Tänä vuonna järjestetään ennätykselliset 430 musiikkifestivaalia, eikä työntekijöitä löydy tarpeeksi - alalta on lähtenyt 6 500 vakitekijää