Pohjois-Savossa Rautavaaran Metsäkartanolla kommunikoidaan tällä viikolla hyvin monin tavoin. Nuorisokeskuksessa on menossa kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen suurleiri.

Mukana on kuuroja, huonokuuloisia ja kuulokojeita tai sisäkorvaistutetta käyttäviä 13-17-vuotiaita nuoria. Kirjoitustulkit ja viittomakielen tulkit pitävät huolen siitä, että kaikki ymmärtävät toisiaan.

Esimerkiksi tätä juttua tehdessä apuna oli kolme tulkkia: Marja Eskel Outokummusta ja kuopiolaiset Heini Väisänen ja Elina Tarvainen.

Kaikkiaan järjestelyt vaativat aikamoisen palapelin kasaamista. Ohjaajat ovat ottaneet huomioon leiriläisten kuulovammojen asteet.

Leirillä on oltava turvallinen ympäristö. Se on tärkeää, koska monella on kokemusta kiusaamisesta.

Toisten kuulovamman kanssa elävien nuorten kohtaaminen korjaa kiusaamiskokemuksia.

- Vertaistuki vahvistaa identiteettiä ja uskoa omiin kykyihin, kertoo kuuloliiton asiantuntija Taneli Ojala.

Välimatka ei häiritse ystävyyttä

Espoolainen Loretta Künnapuu oli mukana suurleirillä myös kaksi vuotta sitten.

- Kiva tavata taas kavereita ja pelata pelejä, Künnapuu kertoo.

Leirillä on myös ystävä Riina Kulojärvi Oulusta.

Pitkä välimatka ei haittaa yhteydenpitoa. Normaalikuuloisten nuorten tapaan huonokuuloiset ja kuurot nuoret viestivät erilaisten sovelluksien kautta. Künnapuu ja Kulojärvi puhuvat videopuheluita ja kyläilevät toistensa luona.

Kulojärven perheessä isä on kuuro, muut ovat kuulevia. Kotona lähes kaikki hallitsevat viittomakielen.

- Muutenkin viittovan ihmisen kohtaaminen on aina mukava kokemus, kun pystyy kommunikoimaan, Kulojärvi kertoo.

Huonokuuloisuus ja kuurous yhdistävät, vaikka ei oltaisi kavereita

Jyväskyläläinen Sara Högmander on ensimmäistä kertaa suurleirillä.

- Vähän jännitti tulla tänne, mutta fiilis on kuitenkin hyvä, Högmander kertoo.

Päätös lähteä mukaan syntyi kaksi vuotta sitten leirillä olleiden kehuista somessa ja tuolloin leirillä olleen ystävän lahtelaisen Malla Partasen suosituksesta.

Leirin ikähaaarukka on Partasen mielestä sopiva.

- Nuoremmat voivat kysyä neuvoa vanhemmiltaan, Partanen kertoo.

Muutenkin huonokuuloiset ja kuurot nuoret ovat kiinteä porukka.

- Onhan nämä pienet piirit. Kaikki vähintään tunnistavat toisensa, hän kertoo.

- Ja vaikka muuten ei tulisi toimeen keskenään huonokuuloisuus ja kuurous yhdistää meitä, Högmander lisää.

Leirin ohjelman on oltava kaikkien saavutettavissa

Suurleirin takana on moninainen järjestökenttä. Leirinjohtaja on kuurojen liiton nuorisosihteeri Juha Vahtera. Toteutuminen vaatii paljon työtä.

- Suunnittelu aloitettiin oikeastaan jo kaksi vuotta sitten heti ensimmäisen suurleirin jälkeen, Vahtera kertoo.

Järjestöjen rooli on olla myös asiantuntijana varmistamassa, että toiminta on kaikkien saavutettavissa.

Leirin ohjelman teemana on Amazing race -tosi-tv-ohjelma.

- Täällä on esimerkiksi erilaisia ongelmanratkaisu- ja rohkeutta vaativia rasteja, kertoo Vahtera.

Alunperin tavoitteena oli, että leirille tulee noin 80 nuorta. Korona on kuitenkin karsinut osallistujien määrän noin puoleen.

- Toivomme, että tulevaisuudessa saamme enemmän nuoria mukaan, Vahtera sanoo.

Lue lisää:

Kun 14-vuotias Jarno Walin aloitti yläkoulun, opettajille hankittiin kynämikrofoni ja kaksi tulkkia - kaikki eivät ole yhtä onnekkaita

Pikajuoksija Santeri Tanneria, 25, pidettiin vajaaälyisenä, koska hän on kuuro - nyt hän kisaa lajinsa huipulla