VILNA Sen piti olla vain rentouttava perheloma.
Ukrainalainen Olesya Kholodova lähti miehensä ja tyttärensä kanssa tammikuun lopulla Sansibarille. Tarkoitus oli viettää kokonainen kuukausi tropiikin lämmössä lomaillen.
Paluulento Ukrainaan oli 24. helmikuuta illalla.
Aamulla Kholodovan äiti soitti ja sanoi: Älkää palatko.
Venäjä oli aloittanut täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Sansibarilla Kholodovan perhe oli sattumalta tutustunut sohvasurffatessaan liettualaisiin matkailijoihin, jotka kutsuivat ukrainalaisperheen asumaan luokseen Vilnaan.
Kuukausia myöhemmin Kholodova perheineen asuu yhä näiden liettualaisten kanssa. Kotona Ukrainassa he eivät ole käyneetkään sen jälkeen, kun lähtivät lomamatkalle.
- Minulla oli onnea. Nyt olen täällä mieheni ja tyttäreni kanssa, Kholodova sanoo.
Hän on ollut onni myös muille Liettuaan saapuneille ukrainalaispakolaisille. Kun Ukrainan suurlähetystössä kuultiin Kholodovan järjestämästä menestyksekkäästä varainkeruutapahtumasta pakolaisille, hänelle tarjottiin koordinaattorin pestiä Vilnan uudessa Ukraina-keskuksessa.
- Haluamme, että Ukraina-keskus olisi koti kaikille Liettuassa oleville ukrainalaisille, Kholodova tiivistää keskuksen vision.
Kesäkuussa Vilnaan perustettiin EU:n ensimmäinen kulttuuritoimintakeskus ukrainalaispakolaisille. YK:n pakolaisjärjestön mukaan heitä on sodan alettua saapunut Liettuaan yli 60 000.
Keskuksen vihkivät yhdessä käyttöön Liettuan presidentin puoliso Diana Nausediene ja videolinkin välityksellä Ukrainan presidentin puoliso Olena Zelenska. Sitä johtaa Liettuan entinen Ukrainan-suurlähettiläs Algirdas Kumza ja se on perustettu Vytautas Suuren yliopiston tiloihin.
Vilnan keskustan laitamilla sijaitseva yliopistorakennus on herännyt eloon keskellä kesää. Heti sisääntuloaulassa vedetään lasten jumppakerhoa, viereisessä auditoriossa turkkilainen Sinan Avci pitää ukrainalaisnaisille englannin kielen tuntia.
Oppitunnin päättää käytävässä kaikuva piano- ja lauluesitys.
Ylemmässä kerroksessa on samanaikaisesti menossa energinen liettuan kielen puhekoulutus.
- Liettuan tunnit ovat englannin tunteja suositumpia. Ukrainalaiset haluavat löytää täältä töitä ja muodostaa rutiineja, ja siihen tarvitaan paikallista kielitaitoa, kertoo koordinaattori Kholodovan aisapari, työharjoittelija Tetiana Honcharenko.
Hän on kotoisin Kiovan esikaupunkialueelta, läheltä Butsaa, jossa venäläisjoukkojen epäillään syyllistyneen silmittömiin sotarikoksiin siviilejä kohtaan.
Honcharenko onnistui pakenemaan pari viikkoa sodan syttymisen jälkeen Tanskaan yhdessä äitinsä ja sukulaisnaisten kanssa. Sieltä hän matkusti kesällä Liettuaan työharjoitteluun.
Honcharenkon isä ja veli ovat edelleen Kiovassa, sillä palvelusikäisiä miehiä ei lähtökohtaisesti päästetä lähtemään maasta.
- Isä käski meitä lähtemään ulkomaille. Hän sanoi, ettei hänen tarvitse huolehtia meistä nyt, kun tietää meidän olevan turvassa.
Suurin osa Ukraina-keskuksen kävijöistä on naisia ja lapsia, ja Ukrainaan jääneet ovat alati mielessä.
Seuraavaksi mennään vielä kerros alaspäin. Aamupäivät ovat Ukraina-keskuksen kiireisintä aikaa. Liettualainen Margarita Kalinka pitää lapsille kuvataiteen tuntia. Ilmeet ovat keskittyneitä, kun pensselit levittävät maalia kankaalle.
Lapset ovat tehneet keskuksessa Ukrainan sotilaille piirustuksia ja maalauksia, joita on toimitettu rintamalle avustuskuljetusten kyydissä.
Viereisessä luokkahuoneessa ukrainalainen Kateryna Serdiuk opettaa lapsille ompelukoneen käyttöä. Tänään on valmistettu pieniä kangaspusseja.
- Ukrainassa minulla oli oma lastenvaatemerkki. Uusi mallisto paloi tehtaassa Harkovassa, Serdiuk kertoo.
Uudessa maassa elämän aloittaminen tyhjästä ei ole helppoa, mutta Serdiuk saa lasten kanssa työskentelystä inspiraatiota.
- Lapsilla on niin paljon energiaa, että täällä pystyn lataamaan akkujani. Ehkä perustan uuden yrityksen tänne Liettuaan, Serdiuk pohtii.
Opettajat ovat vapaaehtoisia ja kaikki oppitunnit ja tapahtumat ovat maksuttomia. Keskuksen rahoittajina toimivat Liettuan ja Ukrainan valtiot. Pitkällä tähtäimellä toiminnan on tarkoitus tukea Ukrainan pääsyä EU:n jäseneksi.
Nyt keskuksessa pyritään edistämään pakolaisten kotoutumista ja työllistymistä sekä järjestetään ukrainalaista kulttuuria edustavia tapahtumia. Ukrainalainen psykologi vetää sotaa paenneille ryhmäterapiatunteja: lapsille satuterapiaa ja aikuisille taideterapiaa.
Liettuan presidentin puolison Diana Nausedienen yllätysvierailu keskukseen heinäkuussa jätti asiakkaisiin lähtemättömän vaikutuksen.
Liettuan kielen tunnille juuri osallistunut Mariia Mazhuha kertoo itkeneensä liikutuksesta ja kiitollisuudesta, kun Nausediene tuli kysymään henkilökohtaisesti häneltä ja hänen lapsiltaan heidän vointiaan.
- Juttelimme vähän aikaa. Hän kysyi, miten olemme pärjänneet täällä ja millaisia toiveita tai tarpeita meillä on.
Mazhuhan perhe on kotoisin Kiovan seudulta, jossa he sodan alussa värjöttelivät kellarin pommisuojassa.
- Miten voi olla, että 2000-luvulla tapahtuu tällaista? Pommitusta, tykkitulta, viattomien ihmisten kuolemia. Emme kestä tätä.
Mazhuhakin kokee olevansa onnekas, että myös hänen miehensä on päässyt Liettuaan. Perheessä on kolme lasta, joista yksi on erityislapsi. Lapsiluku ja erityistarpeet vaikuttivat Mazhuhan mukaan siihen, että myös lasten isän annettiin lähteä perheen kanssa ulkomaille.
Vilnan Ukraina-keskuksessa perhe käy tätä nykyä lähes joka ikinen päivä. Mazhuha kiittelee vuolaasti keskuksen merkitystä etenkin lapsille, jotka pääsevät siellä puuhaamaan ja viettämään aikaa toisten lasten kanssa.
Työharjoittelussa oleva Tetiana Honcharenko tiivistää monen ajatukset Ukraina-keskuksesta turvallisena ja lohdullisena paikkana sotaa paenneille lapsille ja aikuisille:
- Olemme kaikki poissa kotoa ja tarvitsemme jotain meille läheistä. Keskus yhdistää ja lähentää meitä, ja kääntää huomiomme johonkin muuhun. Se auttaa meitä tulemaan toimeen näinä vaikeina aikoina.
Lue lisää:
Mariia Golovinskaja tuli Suomeen ja päätti, ettei ala elää yhteiskunnan tuilla - jo sata ukrainalaista kertonut halustaan ryhtyä yrittäjiksi
Valerii Belosluptsev, 32, saapui Kauhavalle tuhotusta Mariupolista eikä haaveile paluusta - työpaikat vetävät ukrainalaisia Etelä-Pohjanmaalle
Suomalaisvapaaehtoiset tuovat haavoittuneita sotilaita Ukrainasta - Migri: "Nämä pitäisi jättää viranomaisten välisiksi operaatioiksi"
TetraSys Oy.