Maailman vahvimman sotilasmahdin, Yhdysvaltojen, poliittisen johdon lähes yksituumainen tuki vahvistaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden lopullista toteutumista.
- Yhdysvalloissa kongressin edustajainhuone hyväksyi heinäkuun alussa yli 800 miljardin dollarin puolustusbudjetin eli kyllä se on maa, jonka hartiat kantavat aika paljon, kun puhutaan Natosta ja ylipäätään globaalista turvallisuudesta, ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kuvailee.
- Jos lasketaan yhteen kymmenen seuraavaa puolustukseen satsaavaa valtiota, niin päästään suurin piirtein samalle tasolle, mikä Yhdysvalloissa on, Aaltola vertailee.
Suomessa toivottiin, että Nato-jäsenyyden ratifiointi toteutuisi Yhdysvalloissa ennen kuin kongressi lähtee elokuussa kesätauolle.
Toive toteutui, vaikka pikakäsittely uhkasi välillä kariutua yhden senaattorin vaatimuksiin sopimustekstin kirjauksesta, että Naton 5. artikla ei automaattisesti takaisi Yhdysvaltain avunantoa toiselle jäsenmaalle vaan siihen vaadittaisiin kongressin päätös.
Ratifiointipäätöksen siirtyminen syksyyn olisi vienyt senaatin päätöksenteon keskelle vaalitaistelua. Marraskuun kongressivaaleissa on vaakalaudalla presidentti Joe Bidenin demokraattien enemmistö sekä kongressin edustajainhuoneessa että senaatissa.
Presidentti Bidenin poliittisen aseman mahdollinen heikkeneminen marraskuun välivaalien jälkeen ei lupaa hyvää Suomen ja Ruotsin Nato-tien loppusuoralla, kun Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdogania pitäisi käännyttää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalle.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemuksilla on kuitenkin hyvä ajoitus ja poliittisen kentän laaja tuki. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Ukrainan tukeminen ovat vahvistaneet demokraattien ja republikaanien yhteistä näkemystä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Suomen ulkopolitiikan johto varmisti Nato-jäsenyydelle Yhdysvaltojen tuen hyvissä ajoin etukäteen.
Ensimmäisessä vaiheessa hallitus ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö hakivat takuita siitä, että Naton avoimien ovien politiikka on totta.
Venäjä vaati joulukuussa 2021 Natolta ja ennen kaikkea Yhdysvalloilta lupausta, että Nato ei ota enää uusia jäsenmaita. Tähtäimessä oli torjua erityisesti Ukrainan mahdolliset Nato-haaveet, mutta nuoli osui myös Suomeen ja Ruotsiin.
Helmikuun alussa 2022 uutisoitiin Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin useille EU- ja Nato-maille, myös Suomelle, lähettämästä kirjeestä, jossa Venäjä vetosi Etyjin periaatteeseen, että valtio ei saa vahvistaa turvallisuuttaan toisten valtioiden turvallisuuden kustannuksella.
Venäjä katsoi Naton laajenemisen rikkovan tätä periaatetta vastaan.
Yhdysvallat ja Nato torjuivat Venäjän kaksi päävaatimusta: Euroopan turvallisuutta koskevan kahdenvälisen sopimuksen solmimisen Venäjän kanssa sekä sen lupaamisen, ettei Ukrainaa tulla ottamaan Naton jäseneksi.
Helmikuun lopulla Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, mikä romahdutti eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän. Venäjän hyökkäyssota yhtä naapurimaataan vastaan käänsi nopeasti Suomen turvallisuuspoliittisen linjan.
Mahdollisuus Naton jäsenyyden hakemiseen eli Nato-optio oli ollut vakiotavaraa hallitusohjelmissa ja turvallisuusselonteoissa pitkin 2000-lukua. Nato-optiolla oli laaja poliittinen tuki, vaikka Nato-jäsenyyden kannatus pysyi pitkään laimeana.
Presidentti Sauli Niinistö vieraili maaliskuun alussa Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washingtonissa ja tapasi presidentti Joe Bidenin. Ulkopolitiikan johto haki Suomen Nato-jäsenyystielle johtavan Nato-maan takuita.
Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson sai kesken tapaamisen yllätyspuhelun Bideniltä ja näin alkoi vähitellen kypsyä myös Ruotsin Nato-ratkaisu.
Maaliskuun alun tapaamisen viesti oli, että Naton ovi on auki kaikille kriteerit täyttäville maille.
- Siitä ei ole mitään erilaista käsitystä etteikö Suomi nuo kriteerit täytä, Niinistö totesi tiedotustilaisuudessa tapaamisen jälkeen.
Presidentti Biden antoi vahvan tuen Suomen ja Ruotsin Nato-tielle ja asettui omalta osaltaan jäsenhankkeiden kummisedäksi.
Niinistön vierailun jälkeen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) tapasi Yhdysvaltojen puolustusministerin Lloyd Austinin.
Keskustelut Pentagonissa vahvistivat, että turvallisuusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa voidaan lisätä jo jäsenyysprosessin aikana. Suomen hallituksen joulukuinen päätös hankkia amerikkalaisia F-35-hävittäjiä ei jäänyt huomaamatta.
Suomessa Nato-jäsenyystien tasoittaminen eteni nopeasti ja toukokuun puolivälissä eduskunta, hallitus ja presidentti tekivät omat päätöksensä Nato-jäsenyyden hakemisesta. Eduskunnan äänestysluvut, 188-8, osoittivat, että Nato-jäsenyyden takana on vaadittava suomalaisten poliittinen tuki.
Presidentit Biden ja Niinistö sekä pääministeri Andersson juhlistivat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusta Valkoisessa talossa 19. toukokuuta.
Suomalaiset päättäjät tiivistivät jäsenhakemuksen valmistelun aikana yhteyksiä Yhdysvaltojen kahden pääpuolueen: demokraattien ja republikaanien, keskeisiin päättäjiin.
Yhteydenpito vahvisti näkemystä, että Yhdysvaltojen sisäpolitiikan tiukasta kahtiajaosta huolimatta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä on laaja tuki yli puoluerajojen.
Poliittisia voimasuhteita punnittiin jo ennen senaatin äänestystä kongressin edustajainhuoneessa 18. heinäkuuta. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä tukenut päätöslauselma hyväksyttiin edustajainhuoneessa äänin 394-18 ja 19 tyhjää.
- Vastustajat olivat lähinnä niitä, jotka vastustavat ylipäätään mitä tahansa, mitä presidentti Joe Biden ehdottaa, ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi Ylen haastattelussa 19. heinäkuuta edustajainhuoneen äänestyksen jälkeen.
Aaltolan mukaan vastustajien joukossa oli myös tahoja, jotka eivät hyväksy puolueiden laajan enemmistön yhteistä näkemystä, että Yhdysvalloilla pitäisi olla globaali rooli.
- Amerikka ensin -ajattelumallin radikaalein siipi vastustaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, mutta tämä on tällä hetkellä hyvin pieni osa Yhdysvaltojen kansanedustuslaitosta, Aaltola korostaa.
Suomalaisten päättäjien huolellinen ennakkovalmistelu kannatti.
Yhdysvaltojen poliittisen kentän laajalla tuella on merkitystä, kun turvallisuusyhteistyön yksityiskohtaisista ratkaisuista tulevaisuudessa päätetään.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 5.8. kello 23:een saakka.
Lisää aiheesta:
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle ensimmäinen vihreä valo Yhdysvalloista - Mika Aaltola ennakoi myös senaatin lopullisen päätöksen taakse laajaa tukea
Kirjeenvaihtajan analyysi: Naton ovi on Suomelle auki - historiallinen tapaaminen Valkoisessa talossa sementoi Suomen ulkopoliittisen linjan
Venäjän ulkoministeriö julkisti useille Etyj-maille lähetetyn kirjeen - lue tästä Sergei Lavrovin viesti kokonaisuudessaan
TetraSys Oy.