Edes Turkilla ei ole varaa romahduttaa Naton uskottavuutta, arvioi erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vas.), Ruotsin ulkoministeri Ann Linde (oik.) ja Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu (2. vas.) allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan Naton huippukokouksessa Madridissa 28. kesäkuuta, seurassaan pääsihteeri Jens Stoltenberg, presidentit Recep Tayyip Erdogan ja Sauli Niinistö sekä pääministeri Magdalena Andersson. Kuva: Murat Cetin Muhurdar / Lehtikuva

Keskellä Eurooppaa riehuu Venäjän aloittama sota. Siksi valtaosa suomalaisista kannattaa Natoon liittymistä. Ja siksi suomalaiset suhtautuvat nyt äärimmäisen nuivasti Turkkiin, joka viivyttää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointia.

Ei Turkki ole kuitenkaan yhtä paha paikka kuin muutamat muut yksinvaltaisesti hallitut maat. Presidentti Recep Tayyip Erdogan ja hänen AK-puolueensa voivat hävitä parlamentti- ja presidentinvaalit ensi vuonna.

Tuoreimmat mielipidekyselyt kertovat, että AKP on menettänyt suosiotaan kaksinumeroisin luvuin, ja pääoppositiopuolue CHP on kasvattanut omaansa.

Oppositiolla ei kuitenkaan ole yhtenäistä presidenttiehdokasta. Erdogan saattaakin pysyä presidenttinä, mutta menettää enemmistönsä parlamentissa. Se vaikeuttaisi hänen asemaansa.

Vallanpitäjillä on siis sisäpoliittisia paineita. Niin pitääkin olla.

Vladimir Putin ja hänen tukipuolueensa Yhtenäinen Venäjä puolestaan eivät voi hävitä vaaleja, siitä hallinto pitää huolen. Valko-Venäjällä tilanne on sama. Kiinassa on täydellinen yhden puolueen diktatuuri, jonka huipulla on presidentti Xi Jinping.

Turkissa demokratia on henkitoreissaan ja ahdistettu, mutta se toimii vielä.

Lue lisää: Asian­tuntija listaa kolme käännettä, jotka paljastivat Erdoganin todelliset suunnitelmat Turkille - presidentin päätöksiä selittää nuoruudesta kumpuava katkeruus

Turkki pommittaa usein terroristisina pitämiään kohteita Syyriassa ja Irakissa. Kuvan väkijoukko osoitti mieltään siviilejä surmannutta Turkin tykistöiskua vastaan Najafissa 20. syyskuuta. Kuva: AFP / Lehtikuva

Turkilla ei kuitenkaan mene hyvin. Tuoreen tilaston mukaan kuluttajahintojen vuosi-inflaatio huitelee lähes 80 prosentin tasolla. Useat analyytikot ja oppositiopoliitikot arvelevat, että todellinen inflaatio on vielä tätäkin korkeampi. Turkin talous on jo pari vuotta rämpinyt kriisissä, jolle ei näy helpotusta.

Kun kotimaan asiat ovat huonosti, on ulkoisten vihollisten hakeminen maailman vanhin konsti yrittää pysyä vallassa.

Kovistelemalla verivihollisina pidettyjä Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta, siihen liittyviä puolueita ja asejärjestöjä kuten Syyrian kurdien YPG:tä sekä gülenistejä ja Kreikkaa, voi Erdogan kääntää kansalaisten huomiota pois talouskriisistä. Gülenistit ovat vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä syytetyn Fethullah Gülenin kannattajia.

Kovisteluun liittyvät sotatoimet Syyrian ja Irakin kurdialueilla, laajojen alueiden miehitys Syyrian pohjoisosassa ja uhkailu suurhyökkäyksellä "turvallisuusvyöhykkeen" perustamiseksi Syyriaan.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erodganilla on monta kohdetta, joihin kääntää huomio pois talouskriisistä. Kuva: Ozan Kose / Lehtikuva

Tähän palapeliin sopivat myös Turkin vaatimukset Suomelle ja Ruotsille. PKK:n, YPG:n ja Gülenin tukijat pitäisi nyt vaientaa ja luovuttaa Pohjolasta Turkkiin tuomittaviksi. Tästähän sovittiin kolmeen pekkaan Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuussa, kuuluu Ankaran viesti. Vasta sitten Turkki voi ratifioida maiden liittymisasiakirjat Natoon.

Viimeksi keskiviikkona Turkin oikeusministeri Bekir Bozdag valitti turkkilaismediassa sitä, ettei Turkki ole vieläkään saanut Suomelta ja Ruotsilta minkäänlaista virallista vastausta 33 "terroristia" koskeviin luovutuspyyntöihinsä.

Ongelma on, että Suomen, Ruotsin ja Turkin yhteisymmärryspöytäkirjasta on Turkilla aivan oma tulkintansa, joka eroaa pohjoismaisesta tulkinnasta.

Erdoganin ja Turkin hallituksen linja vaikuttaa betoninlujalta.

Ei kuitenkaan ole kuviteltavissa, että Suomi ja Ruotsi suostuisivat luovutuksiin, sillä Turkin oikeusviranomaisille esittämät pyynnöt on käsitelty ja tyhjiksi havaittu. Tämän luulisi Erdoganinkin ymmärtävän.

Suomen, Ruotsin ja Turkin edustajat tapaavat ehkä jo pian. Turkin valtuuskunta joutuu jälleen kerran kuulemaan, etteivät Suomi ja Ruotsi voi muuttaa lainsäädäntöään eivätkä luopua keskeisistä oikeusvaltioperiaatteista.

Ymmärtäkää nyt: Erdoganin loukkaaminen ei ole täällä rikos.

Lue lisää: "Suomi on taistelijoiden maa" - Yhdys­valtain senaatissa kuultiin pitkä puheen­vuoro talvi­sodasta, Simo Häyhästä ja Molotovin cocktaileista

Miten tästä hankalassa tilanteesta päästään eteenpäin?

Yhdysvaltain senaatti ratifioi Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjat keskiviikkoiltana. Yhdysvalloilta odotetaankin nyt vahvaa tukea Suomelle ja Ruotsille, ehkä jopa painostusta Turkkia kohtaan tässä Natolle hyvin kiusallisessa kiistassa.

Lue lisää: Yhdysvaltojen senaattorit hukuttivat Suomen ja Ruotsin ylistyksiin ennen Nato-jäsenyydestä äänestämistä

Yhdysvalloilla on vipuvarsi, jota se voi käyttää: hävittäjäkaupat. Turkki haluaa ostaa 40 uutta amerikkalaista F-16-hävittäjää ja modernisoida omat F-16-laivueensa.

Pääsy takaisin F-35-ohjelmaan on tuskin enää pöydällä. Turkki lensi siitä ulos sen jälkeen kun maan hallitus päätti ostaa Venäjältä tehokkaita S-400-ilmatorjuntajärjestelmiä. Se ei sovi Naton jäsenmaalle, jonka alueella on Naton suurimpiin kuuluva Incirlikin lentotukikohta.

Uusimmat versiot vanhasta F-16-hävittäjästä kyllä kelpaisivat Turkille, mutta Yhdysvaltain puolustushallinto ei ole vielä suostunut kauppoihin.

Kaupoilla on vastustusta kongressissa. Edustajainhuone sääti hiljattain lain, joka sallii F-16-kaupat vain siinä tapauksessa, että puolustushallinto toteaa ne välttämättömiksi Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle. Laki edellyttää myös, ettei hävittäjiä käytetä "luvattomiin ylilentoihin" Nato-kumppani Kreikan ilmatilassa.

Turkin ilmavoimien kaksipaikkainen F-16-hävittäjä oli mukana Naton Trident Juncture -harjoituksessa Norjassa lokakuussa 2018. Turkki haluaa modernisoida F-16-kalustonsa ja hankkia lisää koneen uusimpia versioita. Kuva: Sebastien Raffin / French A , Dvidshub.net

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on ratifioimatta enää Tshekissä, Slovakiassa, Unkarissa, Espanjassa, Portugalissa, Kreikassa ja Turkissa.

Lue lisää: Yhdysvallat ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden - katso tästä, mitkä maat ovat vielä jäljellä

Hankalana pidetty Unkarin pääministeri Viktor Orban ei todennäköisesti sekoita enää korttipakkaa tällä Naton laajentumiskierroksella, joka on edennyt ripeästi historiallisessa tilanteessa. Venäjä sotii Ukrainassa aivan Unkarin naapurissa. Naton pysyminen yhtenäisenä ja liittokunnan vahvistuminen ovat myös Unkarin etu.

Jäljelle jää Turkki.

Optimistisen arvion mukaan poliittinen paine Erdogania kohtaan kasvaa liian suureksi viimeistään silloin, kun 29 maata Turkkia lukuun ottamatta on ratifioinut Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjat.

Naton uskottavuus heikentyisi rajusti, jos Turkki vielä siinä vaiheessa estäisi näiden hyviksi todettujen ja liittolaisilleen turvallisuutta tuottavien kandidaattien liittymisen allianssiin. Siihen edes Turkilla ei ole varaa. Nato on Turkin selkäranka ja puskuri Lähi-idän ikuisella konfliktialueella.

Mutta se on optimistinen arvio. Erdoganista ei koskaan voi olla täysin varma.