Tuhannet Helsingin kaupungin työntekijät ovat jääneet ilman palkkaa tai saaneet virheellisiä palkkoja kuukausia jatkuneiden ongelmien takia.

Helsingin Taloushallintopalvelu Talpa vastaa kaupungin palkanmaksusta. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Helsingin kaupungin kuukausia jatkuneet ongelmat palkanmaksussa eivät ole vieläkään ratkenneet. Useita prosentteja työntekijöille maksetuista palkoista on ollut väärin, joten ongelmat ovat koskeneet tuhansia työntekijöitä.

Viime perjantaina kaupunki tiedotti, että palkka on edelleen täysin maksamatta 141 työntekijältä ja palkkavirheitä on noin 5?000. Kesäkuussa palkkoja oli maksamatta 412 työntekijältä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ vaativat Helsinkiä maksamaan työntekijöille viivästyskorkoja puuttuvista palkoista ja korvauksia vahingoista, joita maksuviivästykset ovat aiheuttaneet.

Lisäksi ammattiliitot ovat vaatineet kaupunkia palkkaamaan lisää palkanlaskijoita ongelmien korjaamiseksi.

Helsingin kaupungin kansliapäällikkö Sami Sarvilinna sanoo, että keskustelua hyvityksistä on käyty. Hän toteaa, että kaupungilla on normaali lainsäädännön mukainen koronmaksuvelvollisuus myöhästyneistä maksuista.

- Tämän syksyn aikana varmasti keskustellaan, tuleeko jokin muu kuin viivästyskorkotyyppinen hyvitys harmista ja vaikeuksista, mitä Helsingin kaupungin työntekijöille on aiheutunut. Epäilemättä ne ovat sellaisia päätöksiä, joista poliittiset päätöksentekijät linjaavat. En osaa vielä tässä vaiheessa sanoa, mihin tämä keskustelu tulee johtamaan.

Ammattiliitto Tehy teki heinäkuussa rikosilmoituksen maksamattomista palkoista. Tehy haluaa poliisin selvittävän, kenen viranhaltijan vastuulla palkanmaksuun liittyvät ongelmat ovat.

Palkkaongelmat ovat koskeneet tuhansia Helsingin kaupungin työntekijöitä. Kuva: Emilia Anundi / HS

Kaupunki on kertonut ongelmien johtuvan uuden palkanmaksujärjestelmän käyttöönotosta. Sarvilinna sanoo, että palkanmaksun ympärillä on monia ongelmia, jotka uuteen järjestelmään siirtyminen on tuonut esille.

- Tiesimme, että järjestelmän käyttöönotto on vaativa asia, mutta se osoittautui vieläkin vaativammaksi kuin mihin olimme valmistautuneet, Sarvilinna sanoo.

Sarvilinnan mukaan ongelmia ovat aiheuttaneet muun muassa uuden järjestelmän kouluttaminen sekä tietojen siirtäminen vanhasta järjestelmästä uuteen.

Palkanmaksujärjestelmä ostettiin Sarastialta, joka on kunta- ja sote-yhteisöjen omistama osakeyhtiö, joka myös tuottaa palveluita julkiselle sektorille.

Helsingin kaupunki liittyi Sarastian osakkaaksi lokakuussa 2020, kuukausi ennen kuin se teki päätöksen hankkia palkanmaksujärjestelmän Sarastialta. Kaupunki hankki yrityksestä arviolta 0,04 prosentin omistuksen.

Kaupunki osti osuuden Sarastiasta, jotta se pystyi hankkimaan järjestelmän sidosyksikköhankintana ilman kilpailutusta.

Hankintalain mukaan hankintayksikön ei tarvitse kilpailuttaa sidosyksiköltään tekemäänsä hankintaa normaalin lainsäädännön mukaisesti, vaikka kyse olisikin hankintalain mukaisesta hankintasopimuksesta.

Sarvilinna kertoo, että hankinta tehtiin ilman kilpailutusta, koska sillä oli kiire. Tämä johtui siitä, että vanhaa palkanmaksujärjestelmää ei aiemmista suunnitelmista poiketen pystyttykään uudistamaan. Sarastian lisäksi muita vaihtoehtoja ei Sarvilinnan mukaan kiireen vuoksi harkittu.

- Totesimme aikapaineen olevan sellainen, että Sarastia-ratkaisu voidaan saada käyttöön riittävän nopeasti, ettei tule sellaista väliä, että tuettua palkanmaksujärjestelmää ei ole lainkaan.

Sarvilinnan mukaan kaupungin johdossa tiedostettiin, että asiaan liittyi riskejä, mutta kysymys oli kokonaisharkinnasta.

- Nyt kävi niin, että riskit toteutuivat isompina, kuin mihin osattiin varautua.

Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Sarvilinna ei osaa tässä vaiheessa arvioida, kuinka paljon palkkasotku tulee maksamaan.

- Selvää on, että tässä joudutaan arvioimaan jälkikäteen miten tähän on jouduttu ja toisaalta mitä tästä on seurannut. Siinä yhteydessä syntyy varmasti käsitys lisäkustannuksista verrattuna siihen, mitä alunperin ajateltiin.

Heinäkuussa Helsingin kaupunki osti konsulttiyhtiö Deloittelta 1,8 miljoonalla eurolla apua palkkasotkun hoitamiseen. Päätöksen hankinnasta teki Sarvilinna.

Hankintapäätöksessä todetaan, että Sarastia-järjestelmän käyttöönotto on kolme kuukautta käyttöönoton jälkeen kriisiytynyt. Päätöksen mukaan järjestelmän tietosisältöön tarvitaan vielä mittavia korjauksia.

- Deloitte on ollut Sarastia-järjestelmän käyttöönotoissa mukana aikaisemminkin, ja heillä on sen tyyppistä osaamista käyttöönoton tukemisessa, jota koimme, että tarvitsemme tässä tilanteessa, Sarvilinna perustelee päätöstä hankkia palveluita konsulttiyritykseltä.

Kaupunki hankki Deloittelta palveluita uuden palkkajärjestelmän käyttöönottoon liittyen jo maaliskuussa 440?000 eurolla. Yhteensä konsulttiyritykselle on siis maksettu jo yli 2 miljoonaa euroa. Palveluita ei ole kilpailutettu, koska ne on tehty suorahankintana.

Sarastian toimitusjohtajan Mika Kantolan mukaan palkanlaskentajärjestelmä on toiminut oikein siitä lähtien, kun Helsingin kaupunki otti sen käyttöön.

- Järjestelmä maksaa palkat oikein ja on maksanut koko ajan päivästä yksi alkaen. Osaselitys (ongelmiin), löytyy siitä, miten saadaan kaikki Helsingin erityistarpeet huomioitua.

Hänen mukaansa järjestelmässä on kuitenkin ollut tiettyjä ongelmia.

- Siellä on ollut joitain palkka-ajoja, jotka ovat kestäneet kohtuuttoman pitkään. Vaikka palkat eivät tämän takia sinällään jääneet maksamatta, se on kuormittanut työntekijöitä. Nämä ongelmat on jo ratkaistu.

- Toinen on se, että itse järjestelmässä ei ole vielä esimerkiksi kaikkea palkanlaskennan tukena olevaa raportointia tai tarkastusautomatiikkaa.

Hänen mielestään järjestelmää ei kuitenkaan otettu käyttöön liian nopeasti.

Kantolan sanoo kuukausien mittaiseksi venyneen palkkasotkun johtuvan monesta asiasta.

- Ei ole mitään yhtä yksittäistä syytä, mitä voitaisiin osoittaa. Kokonaisuudessaan kysymys on siitä, että Suomen suurimmalle organisaatiolle on vaihdettu palkkajärjestelmä ja samaan aikaan prosessit, joilla erilaisia HR-tietoja toimitetaan palkanlaskentaan ovat muuttuneet.

Helsingin kaupungilla on noin 39?000 työntekijää. Kantolan mukaan ongelmat eivät johdu siitä, että järjestelmä ei sopisi Helsingin kokoiselle organisaatiolle.

Kantola ei ota kantaa siihen, miten kauan ongelmien korjaaminen vielä kestää.

- Luulen, että Helsingin kaupunki on oikea taho kommentoimaan tätä kysymystä, koska itse järjestelmässä ei ole fataalia ongelmaa, joka edesauttaisi virheiden syntymistä.

Palkanmaksun ongelmat eivät ole johtuneet ainoastaan uuden järjestelmän käyttöönotosta. Ilta-Sanomien kesäkuussa haastatteleman Helsingin kaupungin työtekijän mukaan palkanlaskussa on ollut ongelmia myös ennen uutta järjestelmää.

- Olen ollut aiemmin töissä sellaisessa kaupungissa, jossa näitä asioita on hoitanut juuri Sarastia, eikä silloin ollut mitään ongelmia. Missään muualla ei talousasioita ole hoidettu niin ala-arvoisesti kuin Helsingissä, työntekijä sanoi.

Lue lisää: Helsingin kaupungin vaikeudet palkanmaksussa jatkuvat: Verokortit eivät mene perille, lisiä ei makseta, palkoista puuttuu satasia...

Hänen mukaansa virheetön palkkakuitti on ollut kolmen vuoden työsuhteen aikana harvinaisuus.

- Aina on ollut jotain häikkää. Joko verokortti ei ole tullut perille ja palkasta on pidätetty ennakkoon 60 prosenttia tai sitten palkan yhteydessä ei ole maksettu asiaankuuluvia lisiä, kuten kannustuspalkkioita tai esiopetus- ja työkokemuslisiä, hän luettelee.

Palkanmaksusta vastaava Helsingin Taloushallintopalvelun Talpan työntekijät kertoivat Helsingin Sanomille, että Talpassa on jo pitkään ollut vajetta henkilökunnasta ja palkanlaskijoiden työmäärät ovat nousseet sietämättömiksi. Ongelmat uudessa palkanmaksujärjestelmässä ovat kärjistäneet tilannetta entisestään.

Talpa on kertonut rekrytoineensa ongelmien takia yhteensä 40 henkilöä lisää sisäisin siirroilla ja ulkoisilla rekrytoinneilla. Heistä 20 on rekrytoitu asiakaspalveluun.