Kuka olisi aavistanut, että tavallisen kerrostalon kellaritila Helsingin Kalliossa on täynnä muotia. Juuri sellaista, jota janoavat z-sukupolveen kuuluvat nuoret aikuiset, eli 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa syntyneet.

Sen tietää Carlina Carpelan, joka on hankkinut kaikki nämä vaatteet kellaritilaan vain myydäkseen ne eteenpäin.

- Meidän vanhemmat eivät ymmärrä tästä mitään, mutta emme mekään ymmärrä, miksi he jahtaavat Huutonetissä muumimukeja.

Carlina Carpelan on käytetyn muodin myyjä Depop-sovelluksessa. Käytettyjen vaatteiden myyminen ja ostaminen netissä ja erilaisissa sovelluksissa on yleistynyt erityisesti nuorten keskuudessa.

Carpelan on Suomen suurin Depop-myyjä. Hänen @anachronist-tilillään on yli 12 tuhatta seuraajaa.

Carpelan kertoo, että Depop on suunnattu Z-sukupolvelle. Sovelluksessa kiinnostaa ympäristökysymykset sekä persoonalliset ja rohkeat vaatteet.

- Se on jopa vastalause kaikessa kurittomuudessaan ja kotikutoisuudessaan sille massatuotannolle ja pikamuodille. Luulen, että se tietynlainen kapinahenki vetoaa nuoriin.

Käytetyn muodin myynti ei kuitenkaan ole Carpelanille vain kotikutoista omien vanhojen vaatteiden kaupittelua.

Hän siirsi myytävien vaatteiden varastonsa kellariin, sillä kaikki eivät mahtuneet hänen vuokrayksiöönsä. Nyt hänellä on käytössä Helsingin Kalliossa sijaitsevan kerrostalon kellarissa kokonainen tila, jonka täyttävät vaaterekit, hyllyt ja kuvauskalusto.

Depopissa tärkeää on visuaalinen houkuttelevuus: käytetyt vaatteet eivät välttämättä löydä uutta ostajaa, jos niistä ei ole otettu näyttäviä kuvia.

Carpelanin mukaan kyse on harrastuksesta, joka on alkanut ottaa työmäisiä piirteitä.

- Olen jo useamman polven hamstraaja ja kirppiskävijä, ja tämä on ollut mulle harrastus niin pitkään kuin muistan. Siitä johtuu tämä valtava varasto myös, vaatteita on päässyt kertymään.

Myymäläpäälliköstä Depop-myyjäksi

Vielä muutama vuosi sitten Carpelan myi omia käytettyjä vaatteita omasta vaatekaapistaan. Hän liittyi aluksi suomalaiseen myyntisovellukseen mutta löysi sitten Depopin.

- Huomasin, että tyylilleni oli kysyntää. Tietysti mulla oli vankka kokemus vaatealalta, siitä oli varmasti hyötyä. Se on lähtenyt siitä paisumaan.

Depop valikoitui sovellusten joukosta erityisesti sen luoman helppouden ansiosta. Depop yhdistää samoista asioista kiinnostuneet myyjät ja ostajat. Sovellus tuo käyttäjän silmien eteen vaatteita sen perusteella, mitä hän klikkailee ja mistä tuotteista hän tykkää.

- En mä Tori.fistä löytäisi niitä asiakkaita missään tapauksessa.

Carpelan on työskennellyt vaatekaupassa myymäläpäällikkönä, visualistina ja myyjänä.

- En ole enää joku random myyjä, joka myy satunnaisesti omia käytettyjä vaatteitaan, vaan mulla on selkeä tarjooma ja valikoima. Olen nykyään sellainen personal shopper seuraajilleni. Siellä odotetaan nälkäisenä, että tarjoan sinne tietynlaista valikoimaa.

Arkeen kuuluu muun muassa kirpputoreilla kiertämistä ja nettikirpputorien selaamista.

- Sellaista vaatteiden metsästämistä ympäriinsä. Se vie mua usein pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, siellä on parhaat apajat.

Kun myytävä vaate on löytynyt, Carpelan tekee tuotehuoltoa kuten ompelukorjausta, höyryttää, silittää ja kuvaa vaatteet. Myös myynti-ilmoitusten tekeminen ja tuotteiden lähettäminen vievät aikaa.

Vaatteita myös muokataan jonkin verran itse. Carpelan sanoo, että virkkaaminen on tällä hetkellä muodikasta.

- Tosi luovat pienet niksit, joilla päivitetään vanhoja tuotteita. Miten niistä iskän tuulihousuista saadaan vielä baarihousut jalkaan.

Käytetty muoti kasvattaa suosiotaan

Käytetyn muodin ostaminen netistä on yleistynyt viime vuosina, kertoo Aalto-yliopiston professori Kirsi Niinimäki. Hän kertoo, että kuluttajat harkitsevat nyt tarkemmin uuden vaatteen ostamista.

Niinimäen mukaan käytettyjen vaatteiden myyntiin on olemassa paljon erilaisia sovelluksia: jotkut keskittyvät tiettyihin brändeihin, jotkut vintage-muotiin tai jopa luksusmuotiin.

- Näitä on aika paljon erilaisia sovelluksia, kansainvälisiä ja suomalaisia. Näkisin, että Depop on yksi alusta muiden rinnalla. Ilmeisesti vähän enemmän kiinnostaa nuoria kuluttajia eli ehkä sieltä löytyy vähän trendikkäämpiä vaatteita.

Suoramyynti kuluttajalta kuluttajalle kiinnostaa Niinimäen mukaan nuoria. Tämä voi vaikuttaa myös kuluttajien käsityksiin siitä, mitä muoti on.

- Ei tarvitse aina pukeutua siihen uusimpaan. Vaatteiden ei tarvitse näyttää uudelta, siinä voi olla ajan patinaa, voi olla jopa korjattu tai uudelleen päivitetty.

Depopia ei ole markkinoitu vielä Suomessa tai muissa Pohjoismaissa. Carpelan on kuitenkin huomannut, että suomalaisten käyttäjien määrä kasvaa jatkuvasti. Hän uskoo, että nuoret löytävät sovelluksen sosiaalisen median vaikuttajien kautta.

Esimerkiksi Emma Chamberlain, yksi Z-sukupolven suurimmista tyyli-ikoneista, on tehnyt yhteistyötä Depopin kanssa.

Carpelan uskoo, että Depopissa houkuttelee muun muassa ympäristöystävällisyys. Depop kannustaa käyttäjiään ympäristöystävällisyyteen ja jakaa esimerkiksi vinkkejä ympäristöystävälliseen pakkaamiseen.

- Ne ovat onnistuneet Depopin puolesta markkinoimaan itsensä vastuullisena toimijana, joka ottaa tasa-arvokysymykset ja ympäristökysymykset vakavasti ja panostavat niihin.

Myös professori Kirsi Niinimäki sanoo, että on hyvä, että vaatteen käyttöikää pidennetään. Tähän voi vaikuttaa sillä, että vaatteella on useampi käyttäjä.

- Tietenkin siinä on ajatuksena, että meidän pitäisi vähentää vaatteiden kuluttamista eli sen pitäisi vähentää uuden vaatteen ostamista. Kokonaisuudessaan pitäisi vähentää kulutusta.

Muotitalot seuraavat perässä

Carlina Carpelan ja Kirsi Niinimäki ovat huomanneet saman ilmiön. Isot vaatebrändit ovat kokeilleet secondhand-muodin myyntiä, kun kauppa hiljeni koronan takia. Yritykset ovat tehneet kokeiluja, voisiko secondhand-muoti olla osa heidän bisnesmalliaan.

- Isot muotitalot yrittävät hätäpäissään pysyä mukana siinä, mitä nuoret keksivät pukea päälleen kurittomassa villissä Depopissa. Se on tosi kiinnostavaa. Sieltä määrätään nyt, mikä on in, ja isot muotitalot seuraavat perässä, Carpelan kertoo.

Myös Kirsi Niinimäki on huomannut, että isot muotitalot ovat luoneet omia secondhand-sovelluksia.

- Muodissahan ei mene kaupallisesti niin kauhean hyvin uuden vaatteen myynnissä. Kuluttaja ottaa osan muotibisneksestä eli valta menee pois globaaleilta brändeiltä

- Tämä on myös esimerkki siitä, että uskalletaan uskoa omaan individualistisuuteen, olla vähän eri näköisiä. Tämä voi myös rohkaista siihen, että jokainen uskaltaa ilmaista itseään uudella ja rohkealla tavalla muodin kontekstissa.

Vaatteiden myynnin tavat ovat siis muuttuneet. Carpelan kertoo, ettei hän haaveile esimerkiksi kivijalkaliikkeen avaamisesta.

- En sitoisi itseäni tässä maailmanajassa mihinkään neliöihin. Vapaus on, että voin tehdä töitä, kun haluan. Myös asiakkaani ovat online. Algoritmit mahdollistavat sen, että löydän käyttäjät, ja käyttäjät löytävät sen, mitä he etsivät.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella jutusta 4. elokuuta kello 23:een asti.