Iiris Suomelan mukaan eläkevakuutusmaksujen kasvaminen voisi pahimmillaan kaataa alle 2?000 euroa kuussa tienaavat yritykset.

Iiris Suomelan (vihr) mukaan eläkeuudistuksissa on otettava huomioon myös sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Suomen hallitus antoi kesäkuussa esityksen yrittäjien eläkelain muutoksesta. Sen tavoitteena on parantaa yrittäjien eläketurvaa ja saada yrittäjien työtulot vastaamaan työpanoksen arvoa.

Tätä kautta pyritään säilyttämään yrittäjien toimeentulon taso myös eläkkeellä. Esityksen mukaan työtulon vahvistamisessa käytettävä palkka tai korvaus määräytyisi yksityisen sektorin kyseisen toimialan mediaanipalkan perusteella.

Huomioon otettaisiin myös työpanoksen määrä, yrittäjätoiminnan laajuus, yrittäjän ammattitaito ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.

Tällä hetkellä osa yrittäjistä ilmoittaa työtulonsa työpanoksensa arvoa matalammaksi. Näin eläkevakuutusmaksujen määrä jää myös pienemmäksi.

Esityksestä on noussut huoli siitä, että yrittäjien kulut nousisivat huomattavasti ja pakottaisi osan esimerkiksi lopettamaan toimintansa kokonaan. Tämän näkemyksen on esittänyt muuan muassa Suomen yrittäjät.

Lue lisää: Sosiaali- ja terveys­ministeri Sarkkinen puolustaa YEL-uudistusta

Eduskunta käsittelee lakiesitystä syksyllä, jolloin se pyritään myös hyväksymään. Uusi laki tulisi voimaan 2023 alkuvuonna.

Kansanedustaja Iiris Suomela (vihr) kirjoittaa blogissaan, ettei pienituloisten yrittäjien eläkemaksut saa nousta kohtuuttoman korkeiksi.

Hän kirjoittaa, että 68 prosenttia yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Tästä joukosta 44 prosenttia tienaa alle 2?000 euroa kuussa. Eläkevakuutusmaksujen kasvaminen osuisi Suomelan mukaan erityisesti tähän joukkoon.

- Varsin lupaavatkin yritykset saattaisivat kaatua, mistä olisi haittaa koko Suomen talouden kehitykselle.

Esitystä on Suomelan mukaan syytä tarkentaa, ettei työtuloa määritetä liian kaavamaisesti ja epätarkasti.

- Suuntaviivoja tarkennuksille voi hakea esimerkiksi Suomen yrittäjien lausunnosta, josta löytyy kaksi selkeää ehdotusta: osa-aikaisuuden selkeämpi huomiointi ja yrittäjien omaan arvioon luottaminen erityisesti yritystoiminnan alkuvaiheessa.

Suomela kertoo blogissaan, että yrittäjien alivakuuttaminen on yleistynyt vuosien saatossa.

- Viime vuosina eläkemenot ovat kasvaneet, mutta eläkemaksutulot eivät. Laskun tästä kuittaa valtio, ja se lasku on viime vuosina kasvanut huimasti: vuonna 2012 valtion maksama osuus yrittäjien eläkkeistä oli 23 miljoonaa, kun taas vuonna 2020 se oli jo 349 miljoonaa.

Suomela nostaa esille myös nuorten aseman. Uudistukset eläkkeisiin eivät ole hänen mukaansa olleet reiluja nuorille, sillä eläkemaksuja on korotettu samaan aikaan, kun eläkeikää on nostettu ja eläkkeiden kertymistä heikennetty.

Suomelan esimerkin mukaan 1940 syntynyt saa keskimäärin 5 euroa eläkettä vastineeksi jokaisesta eurosta, jonka hän on eläkemaksuina maksanut. Nuorten kohdalla vastaava määrä on kaksi euroa, mikä pohjautuu Suomelan mukaan optimistiseen arvioon talouden kehityksestä.

- Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus onkin syytä muistaa aina, kun eläkkeistä päätetään, hän kirjoittaa.

- Ainoa ratkaisu eläkejärjestelmän kestävyyden varmistamiseen ei voi olla nuorten eläkemaksujen nostaminen.