Itä-Uudenmaan poliisi löysi tiistaina alastoman 85-vuotiaan vanhuksen lattialta. Vanhus oli huolissaan siitä, onko hän vaivaksi.

THL:n johtava asiantuntija Minna-Liisa Luoma sanoo, että huoli-ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi, jos vanhuksen kunto heikkenee nopeasti. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva, Emmi Korhonen / Lehtikuva, Eija Kontio / Lehtikuva

Huoli-ilmoitus tunnetaan Suomessa edelleen huonosti, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Minna-Liisa Luoma. Huoli-ilmoitus on tarkoitettu viranomaisille välineeksi, jolla ne pystyvät tunnistamaan avuntarpeessa olevia henkilöitä, jotka eivät itse syystä tai toisesta pysty hakeutumaan avun piiriin.

Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa. THL toivoo, että ilmoituksia tehtäisiin enemmän ja matalalla kynnyksellä.

Tiistaina Itä-Uudenmaan poliisi kertoi löytäneensä 85-vuotiaan alasti asunnostaan. Poliisi meni tarkistamaan vanhuksen vointia tämän vuokranantajan pyynnöstä, koska vuokra oli maksamatta eikä vanhukseen ollut saatu yhteyttä muullakaan tavalla.

Lue lisää: Poliisipartio löysi alastoman vanhuksen lattialta - 85-vuotias lausui pysäyttävät sanat

Tiedossa ei ole, miksi vantaalainen vanhus ei pystynyt tai halunnut itse pyytää apua.

Poliisi teki vanhuksesta huoli-ilmoituksen Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystykseen.

THL:n Luoma sanoo, että yleisellä tasolla huoli-ilmoituksen tekemisen taustalla voi olla esimerkiksi vanhuksen kunnon nopea heikkeneminen, muistisairaus tai kaltoinkohtelua.

THL:n asiantuntijan mukaan viranomaiset toimivat oikein Vantaalta löydetyn 85-vuotiaan tapauksessa. Arkistokuva. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Huoli-ilmoituksen voi tehdä iäkkäästä henkilöstä, joka ei pysty itse vastaamaan terveydestään ja turvallisuudestaan tai joka on vaarassa joutua kaltoinkohdelluksi tai laiminlyödyksi. Kaltoinkohtelun tai laiminlyönnin tunnistaminen voi olla Luoman mukaan vaikeaa, jos vanhus asuu yhdessä esimerkiksi puolison tai lapsen kanssa.

- Ajatellaan, että se on yksityisasia, ja omainen sen hoitaa. Joissakin tapauksissa näin ei ole.

Huoli-ilmoituksen on voinut tehdä vuodesta 2013 alkaen. Kuten lastensuojeluilmoituksen, sen voi tehdä viranomainen tai yksityinen kansalainen anonyymisti tai omalla nimellään.

- Sen voi tehdä esimerkiksi naapuri, läheinen, ystävä tai sukulainen. Kuka tahansa, joka huomaa, että ihminen ei pysty pitämään itsestään huolta, Luoma sanoo.

Viranomaiset ovat velvollisia tekemään ilmoituksen, jos he epäilevät, että vanhus ei saa riittävästi huolenpitoa.

- Poliisi on tässä (Vantaan) tapauksessa toiminut täysin oikein, Luoma sanoo.

Fakta

Yli 65-vuotiaasta huoli-ilmoituksen voi tehdä, jos epäilee, että vanhus ei pysty itse huolehtimaan hyvinvoinnistaan.

Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle.

Kunnan sosiaaliviranomaisten velvollisuus on tutkia jokainen saamansa huoli-ilmoitus.

Ilmoituksissa korostuvat arjessa pärjääminen, asumisolosuhteet ja terveydentila, toimintakyky, muistisairaudet, päihteet, yleinen palvelujen tarve, kaltoinkohtelu, taloudelliset ongelmat, yksinäisyys sekä mielenterveys.

Yli 65-vuotiaiden huoli-ilmoitukset käsitellään kunnan vanhustenhoidossa.

Huoli-ilmoituksen voi tehdä myös alle 65-vuotiaasta aikuisesta, jos on huolissaan esimerkiksi henkilön päihteiden käytöstä.

Ilmoituksen voi tehdä oman kunnan verkkosivuilla tai puhelimitse.

Hätätilanteessa pitää olla yhteydessä hätänumeroon 112.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Komisario Jarmo Oksanen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta kertoo, että poliisi ei tilastoi erikseen sitä, kuinka paljon poliisi tekee huoli-ilmoituksia. Oksanen sanoo, että niitä tehdään Itä-Uudellamaalla "aika paljon".

- Niitä tehdään ikäihmisistä ja henkilöistä, jotka ovat pudonneet yhteiskunnan tukiverkon ulkopuolelle.

Tapauksia, joissa poliisi käy tarkistamassa henkilön voinnin, on kymmenkunta viikossa. Tapausten määrä on hänen mukaansa kasvanut korona-aikana.

Kyseessä voi olla esimerkiksi, että henkilö on menehtynyt joko luonnollisesti tai oman käden kautta. Joskus henkilö ei halua tulla tavoitetuksi tai ei pysty pyytämään itse apua. Tapauksista vanhusten osuus on pieni, Oksanen kertoo.

- Onneksi ääritapauksia, joissa iäkäs on ollut asunnossa viikkotolkulla, on meillä äärimmäisen harvoin. Niitäkin toki on.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Minna-Liisa Luoman mukaan huoli-ilmoituksia pitäisi tehdä matalammalla kynnyksellä. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Myöskään THL ei pidä tilastoa huoli-ilmoitusten määrästä. Vuonna 2020 ilmoituksia tehtiin noin 12?000. Tieto on peräisin THL:n Vanhuspalvelujen tila -kuntakyselystä.

Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen päällikkö Aila Halonen sanoo, että kaupungille tehdään huoli-ilmoituksia lähes päivittäin. Osa ilmoituksista tehdään samasta henkilöstä.

- Merkittävä osuus ilmoituksista koskee henkilöitä, jotka ovat ilman palveluita ja joiden tilannetta lähdetään huoli-ilmoituksen pohjalta selvittämään.

Käytännössä se tarkoittaa henkilön palvelutarpeen selvittämistä.

Luoma ja Halonen sanovat, että huoli-ilmoitus on sosiaaliviranomaisille tärkeä työväline tunnistaa vanhukset, jotka eivät itse osaa tai ymmärrä tarvitsevansa apua.

Huoli-ilmoitukset ovat asiantuntijoiden mukaan tärkeä työväline vanhusten avuntarpeen arvioinnissa. Kuva: Eija Kontio / Lehtikuva

- Mitä varhaisemmassa vaiheessa päästään miettimään tukitoimia, sitä parempi kaikille.

Tiistaisessa twiitissään Itä-Uudenmaan poliisi kertoi, että vanhus ei halunnut olla vaivaksi.

- Paljonkos se maksaa? En halua olla vaivaksi, vanhus sanoi poliisin mukaan.

Luoma arvioi, että vastaavanlainen suhtautuminen avun pyytämiseen voi johtua esimerkiksi siitä, että julkisuudessa on ollut paljon puhetta hoitajapulasta ja väestön ikääntymisestä. Jos vanhukset nähdään taakkana, he ehkä itsekin ajattelevat eläneensä liian vanhaksi.

- Näinhän asia ei ole, vaan pitkäikäisyys on monen hyvän yhteiskunnallisen kehityksen tulos ja saavutus. Jokainen vanha ihminen ansaitsee arvokkaan elämän.