Ranskan kansalliskokous ratifioi Suomen jäsenyyden tiistaina. Italiassa edustajainhuone hyväksyi Suomen jäsenyyden niin ikään tiistaina. Maan senaatti äänestää asiasta kesän jälkeen.

Ranskassa ja Italiassa osa poliittisista ryhmistä ei ole ollut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalla. Ranskassa Marine le Penin johtama äärioikeistolainen Kansallinen Liittouma -puolue äänesti tyhjää ja radikaalivasemmistolainen Alistumaton Ranska jäsenyyttä vastaan.

Kansallisen Liittouman Laurent Jacobelli sanoi jäsenyysprosessin näyttäytyvän Venäjälle signaalina vastarinnasta. Puolueen Venäjä-mielisyys ei ole salaisuus. Marine le Pen on muun muassa toivonut Venäjän pakotteista luopumista väittäen, ettei niistä ole sodassa hyötyä.

Vasemmistolaisen Alistumattoman Ranskan Aurélien Saintoul kutsui Nato- ja EU-maiden päällekkäisyyttä Suomen ja Ruotsin jäsenyyden myötä vaaralliseksi prosessiksi. Puolue on avoimen Nato-vastainen.

Legan Venäjä-kytkökset olleet esillä

Italiassa edustajainhuoneen äänestyksessä 398 äänesti Suomen ja Ruotsin jäsenyyden puolesta, 9 vastusti ja 20 äänesti tyhjää.

Italian yleisradioyhtiö RAIn mukaan vastustajat olivat EU-vastaisen ja populistisen Alternativa-puolueen edustajia.

Italiassa myös muut puolueet ovat vastustaneet Naton laajenemista. Oikeistokonservatiivisen Lega Nord -puolueen johtaja Matteo Salvini on vaatinut Suomen ja Ruotsin jäsenhakemusten siirtämistä tuonnempaan. Hän on myös kritisoinut lännen antamaa aseapua Ukrainalle, sanoen ettei se ole sellainen rauhanomainen ratkaisu, johon lännen pitäisi pyrkiä.

Salvini on esiintynyt varsin julkisesti Vladimir Putinin tukijana pukeutuen esimerkiksi Putin-paitaan vieraillessaan Moskovassa.

Myös Suomen Nato-hakemuksen keskeyttämistä vaatinut italialaiskuvernööri Massimiliano Fedriga on Lega-puolueen jäsen, tosin hänen vastustuksensa perustui politiikan sijaan enemmänkin liiketoimiin - taustalla on suomalaisyhtiö Wärtsilän Italian Triesten tehtaan alasajo.

Lue lisää:

Seuraa Suomen Nato-jäsenyyden etenemistä Ylen laskurista