Jonkun pitäisi viedä Brysseliin kartta ja tilastokirja, kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnisti Reijo Ruokanen.

Jos amerikkalainen George Whistler olisi valinnut toisin, suomalaisilla olisi yksi syy vähemmän ihmetellä EU-komission hölmöyttä. Niin onnellisesti ei käynyt.

Whistler oli insinööri, joka tunnetaan useista vetureihin ja rautateihin liittyvistä keksinnöistään. Hänen maineensa kantautui USA:sta Venäjälle saakka. Tsaari Nikolai I kutsui Whistlerin rakentamaan rautatien Moskovasta Pietariin 1842. Whistler otti tehtävän vastaan ja saikin urakan hyvälle mallille ennen menehtymistään koleraan 1849. Rata valmistui kaksi vuotta myöhemmin.

Whistler valitsi raideleveydeksi USA:n etelävaltioiden käyttämän 1?524 millimetriä. USA:n pohjoisissa osavaltioissa käytettiin kapeampaa 1?435 millimetrin raideleveyttä.

Kun Suomen ensimmäinen rautatie avattiin 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille, sen raideleveys oli luonnollisesti sama kuin Venäjällä. Olihan Suomi Venäjän suurruhtinaskunta.

Nyt EU-komissio on päättänyt, että raideleveytemme on väärä.

Kyse on komission Ten-T-hankkeesta, joka tähtää Euroopan laajuisen liikennejärjestelmän luomiseen. Koska muualla Euroopassa raideleveys on 1?435 millimetriä, Suomen tulisi siirtyä samaan. Yhdeksän senttimetrin ero raideleveydessä vaikeuttaa komission mukaan hurjasti rataverkkojen ristiinoperointia.

Komission vaatimus koskee alkuvaiheessa uusia ratayhteyksiä. Helsinki-Turku-välille kaavailtu tunnin junayhteys edellyttää oikoradan rakentamista Espoon ja Salon välille.

Komission mielestä se pitäisi siis tehdä pohjoisamerikkalaista raideleveyttä käyttäen. Loppumatkan voisi ajaa vanhalla raiteella ja leveydellä. Siinä tosin menisi se tunnin yhteys, mutta ristiinoperointi EU:n alueella ilmeisesti helpottuisi.

Myöhemmin samalla logiikalla rakennettaisiin raiteet Helsingistä Tampereelle ja Lahteen ja vielä myöhemmin mahdollisesti kavennettaisiin yhdeksällä sentillä koko päärataverkosto.

Jonkun pitäisi viedä Brysseliin kartta ja tilastokirja. Kartasta voisi näyttää, että ainoa EU-raideyhteys Suomesta voisi kulkea Ruotsiin, käytännössä Tornion ja Haaparannan kautta. Tilastokirjasta voisi katsoa, paljonko tuolla alueella voisi teoriassakaan olla tarjolla ristiinoperoitavaa rautatieliikennettä.

Suomi on kuulemma vastustellut harmonisointivaatimuksia ja aikoo tehdä niin vastakin. Hyvä, mutta ehkä voisimme ilmaista kantamme hieman selvemmin.

Sen sijaan että kertoisimme vastustavamme asian eteenpäin viemistä, voisimme kertoa komissiolle, että me emme missään nimessä ryhdy muuttamaan raideleveyksiämme vain siksi, että joku Brysselissä ei ole lukenut maantiedon läksyjään eikä katsonut matkapuhelimensa kartasta muuta kuin lähimmän metroaseman sijainnin.

Kirjoittaja on Tekniikan Maailman päätoimittaja.