Meri-Lapissa on tämän vuoden aikana kuollut niin paljon vanhuksia, että vainajien säilytystiloista on ollut pulaa. Pelkästään Länsi-Pohjan keskussairaalan säilytyksessä on tähän mennessä ollut 250 vainajaa, kun vuosittainen kokonaismäärä on ollut 260-300.

Kemissä on jouduttu turvautumaan kylmäkontteihin, jotta kaikille vainajille riittää asianmukaiset tilat.

Mehiläinen Länsi-Pohjan patologian ylilääkäri Päivi Väre kertoo, että kuolleisuus alkoi lisääntyä joulukuussa. Kuolleiden joukossa on ollut paljon 1920- ja 1930-luvuilla syntyneitä. Viime aikoina tilanne on hieman helpottanut.

Yle kysyi tilannetta myös muualta Suomesta. Monessa muussakin sairaalassa on ollut viime aikoina haasteita vainajien säilytystilojen kanssa.

Keski-Suomessa kuolleisuus on nousussa ja siellä neuvotellaan parhaillaan kylmäkonttien hankkimisesta.

Turun yliopistollisessa sairaalassa kuolleisuus oli alkuvuonna koholla jopa kolmanneksella, mutta tilanne on sittemmin rauhoittunut.

Myös Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vainajasäilytys ruuhkautui tilapäisesti. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri toimialuejohtaja ylilääkäri Sirpa Rainesalo kertoo, että huhtikuun alussa sairaalaan hankittiin varotoimena kylmäkontteja, joille tuli käyttöä pääsiäispyhien aikaan.

Koronavirus ei aina ole suora syy kuolleisuuden kasvuun

Suomessa koronavirukseen liittyviä kuolemia on tilastoitu pandemian aikana jo yli 5000 Suomessa ja Länsi-Pohjassakin 49.

Länsi-Pohjan tämän vuoden kuolemantapaukset eivät liity virukseen ainakaan suoraan. Päivi Vären mukaan vain pienellä osalla kuolleista on ollut koronavirus ruumiinavauspäivänä.

- Toki moni heistä oli sairastanut koronan aikaisemmin. Tulee mieleen, että onko korona vienyt heidän yleiskuntonsa matalaksi, että he eivät selviä enää, Väre pohtii.

Väreellä on myös toinen teoria. Kaksi vuotta eristyksissä on suojannut vanhuksia hyvin.

- Kun rajoituksia puretaan, niin kaikki muutkin pöpöt ovat liikkeillä. Se vie heikkokuntoisen vanhuksen tosi nopeaa. Ei sen tarvitse olla kummoinen juttu.

Väre pohtii sitäkin, että ehkä vanhukset ovat eläneet suojattuina pitempään kuin olisivat eläneet normaalioloissa.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylihoitaja Heljä Lundgren-Laine arvioi, että yhtenä syynä kuolleisuuden kasvuun voi olla ikäprofiilin nousu.

THL:n tutkimusprofessori Markku Peltonen arvioi, että korona-aika ja siihen liittyvät rajoitukset ovat vaikuttaneet ihmisiin monin tavoin. Esimerkiksi kroonisten tautien hoito on voinut jäädä vähemmälle huomiolle, mikä voisi osaltaan nostaa kuolleisuutta.

- Näistä on kuitenkin vaikea sanoa mitään varmaa ennen virallisten kuolinsyiden valmistumista, ja silloinkin yksittäisten syy-seuraussuhteiden arviointi on haastavaa, Peltonen sanoo.

Turun kaupungin tartuntatautilääkäri Jutta Peltoniemi arvioi, että pitkä pandemia-aika ja siihen liittyvät rajoitukset esimerkiksi liikuntapalveluissa ovat voineet heikentää väestön toimintakykyä sekä fyysistä kuntoa.

Konttitarpeeseen myös muita syitä

Pohjanmaalla kylmäkontteja käytetään tarvittaessa. Jos potilaalla on ollut korona ja hän on menehtynyt, tartuntatautilaki vaatii ruumiin säilyttämistä eri tiloissa kuin muita vainajia, sanoo geriatrian ylilääkäri Markus Råback.

- Tartuntataudeissa vainajien käsittelyllä ja säilytyksellä on omat suojausperiaatteensa ja varotoimensa, Råback muistuttaa.

Joillakin alueilla vainajien säilytystilojen riittävyydessä on ollut haasteita, koska esimerkiksi hautausjärjestelyt eivät ole sujuneet riittävän nopeasti. Esimerkiksi krematorioihin on voinut olla pitkät jonot.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tilaongelmat alkoivat jo ennen koronaa. Varasäilytystiloja on tarvittu keväällä ja viime vuonna. Patologian ylilääkäri Saila Kauppila kertoo, ettei kuolleisuuden kasvuun ole yksiselitteistä syytä.

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin Siun soten obduktiopreparaattori Annina Tarkkonen kertoo, että säilytystiloista on ollut puutetta. Hän ei kuitenkaan pysty varmuudella sanomaan, että kuolleisuus olisi kasvanut.

Kuolemien määrä vaihtelee

Moneelta alueelta kerrotaan, ettei kuolleisuudessa ole ollut viime aikoina mitään poikkeuksellista ja että vainajien säilytystilat ovat riittäneet.

Markku Peltonen kertoo, että kuolemien määrä vaihtelee viikoittain normaalitilanteessakin.

- Tämä korostuu erityisesti, jos katsotaan vain tiettyjä ikäryhmiä tai rajattuja alueita Suomessa. Ajallisessa vertailussa tulee lisäksi huomioida muutokset väestön koossa, ja ikärakenteessa, Peltonen sanoo.

Lue myös:

Poikkeukselliset helteet voivat Suomessakin aiheuttaa satoja kuolemia kesässä - hoitolaitosten ja sairaaloiden varautumisen taso vaihtelee paljon

THL:n arvio: noin 20 prosenttia koronakuolemiksi tilastoiduista kuolemista johtuu muista syistä

WHO arvioi: Koronan vuoksi kuollut lähes 15 miljoonaa ihmistä viime vuoden loppuun mennessä - luku on kolminkertainen virallisiin tilastoihin nähden

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 2.8. kello 23 saakka.