The Flying Finns -uutuussarjassa on mukana tähtiä Markku Alénista Ari Vataseen ja Tommi Mäkiseen. Marcus Grönholm muistelee, kuinka joutui vaikeuksiin. Sarja pursuaa ralliromantiikkaa.

Marcus Grönholm haukkui Peugeot 307 -autonsa pystyyn 2004. Kuva: Jussi Nukari/ Lehtikuva

- Hirviö minussa oli herätetty, minä ruokin sitä kilometreillä. Ja se söi kaiken, mitä minulla oli sille antaa.

Lyyrinen alkurepliikki ja jotenkin unenomainen kuva, jossa pikkupoika työntää mäkiautoa ulos vajasta, ohueen lumisateeseen, lyö alkutahteja Ylen rallidokumenttisarjalle The Flying Finns.

Suomalaiset ovat rallikansaa ja varsinkin asiaan vihkiytyneille on haastava tarjota mitään uutta, mutta varsin komea sarja silti on.

Neljä puolituntista jaksoa kattava sarja hyödyntää elokuvallisia keinoja kuten dokumentaarista ja fiktiivistä kerrontaa. Se näyttää myös runsaasti ennennäkemätöntä arkistoaineistoa.

Jari-Matti Latvala puhuu pelinappulana olosta. Kuva: Yle

Simo Sipolan ja Tero Wolffin ohjaamassa sekä Sipolan ja Mayreth Wolffin käsikirjoittamassa sarjassa ovat mukana niin sanotusti kaikki alkuperäisestä The Flying Finnistä Rauno Aaltosesta tämän kauden rallin MM-sarjaa dominoivaan Kalle Rovanperään.

Äänessä ovat myös Simo Lampinen, Markku Alen, Ari Vatanen, Timo Salonen, Juha Kankkunen, Tommi Mäkinen, Mikko Hirvonen ja Jari-Matti Latvala sekä pitkän linjan rallimanageri ja -mesenaatti Timo Jouhki.

Ensimmäinen jakso käsittelee voittamista. Mistä kumpuaa voittamisen vimma, mitä voittaminen vaatii?

- Kaikista tärkein asia on keskittyminen. Se tulee täältä sisältä. Kaikki huippu-urheilijat ja maailmanmestarit tietävät sen, oli laji kuin laji, sanoo neljä peräkkäistä maailmanmestaruutta vuosina 1996-1999 voittanut Tommi Mäkinen.

Tommi Mäkinen vannoo keskittymisen nimeen. Kuva: Yle

Toisaalta äärimmäinen voitontahto saa urheilijan joskus räiskähtelemään. Mutta rallissa, joka on paitsi urheilua myös automerkkien markkinointia, räiskähtelyä tutkitaan joskus suurennuslasilla.

Vuosien 2000 ja 2002 maailmanmestari Marcus Grönholm haukkui Peugeot 307:nsa pystyyn Meksikon rallissa 2004, kun ohjaustehostin petti.

- Olen aivan täynnä tätä autoa, kiukkuinen Grönholm puhisee arkistopätkässä.

Lähes kaksi vuosikymmentä myöhemmin hän muistelee tapausta jo hymyssä suin.

- Eihän tänä päivänä voisi enää sanoa noin. Päästin vaan ulos sen, mikä oli fiilis. Se oli mun tyyli, mutta ymmärrän hyvin, että se ei ole automerkille kovin hyvää markkinointia, Grönholm hymähtää.

Meksikon purkausta piti selvitellä PSA-konsernin pääkonttorilla asti.

- Tuli joku faksi, että voisit tulla tänne Pariisiin kuulusteltavaksi. Ison pöydän ääressä olivat kaikki päälliköt. Kun olin vielä sanonut, että en ymmärrä mitä 200 ihmistä tekee, kun eivät saa tätä toimimaan, Grönholm muistelee naurahtaen.

Marcus Grönholm joutui päälliköiden kuultavaksi. Kuva: Yle

Juuri arkistomateriaalit ovat lopulta dokumenttisarjan parasta antia. Vähän varttuneemmalle rallientusiastille ne aiheuttavat jatkuvia kylmiä väreitä, vaikka tuovatkin mieleen lämpimiä muistoja.

Nuoremmille ne näyttävät väläyksiä maailmasta, jota ei enää ole. Ohikiitävässä kuvassa vuoden 1985 maailmanmestari Timo Salonen istuu tauolla Datsunin ratin takana savuke huulessa. Hetki lienee 1970-luvun puolelta.

Huippunsa viritetyssä, kovaäänisessä polttomoottoriautossa istuva tupakoitsija lienee eräs länsimaalaisen ihmisen suurimpia kauhistuksia tässä ajassa, ei niin kauan sitten se oli vielä ihan normaalia arkipäivää.

Erityisesti arkistoherkkua tarjoilee Tienraivaajat-otsikoitu kakkosjakso. Rauno Aaltonen muistuttaa, että alkujaan rallia ajettiin nimenomaan asfaltilla ja soralle keksittiin mennä vasta 1960-luvulla.

Se sopi tietysti suomalaisille, kun päällystettyjä teitä oli täällä vielä melko vähän.

Rauno Aaltoselta murtuivat jalkapöydän luut jarrua painamalla. Kuva: Yle

Sen ajan menopelitkin olivat jotain ihan muuta kuin nykyään. Rattia sai vääntää raa'alla lihasvoimalla, kun ohjaustehostimista ei ollut vielä kuultukaan. Myös jarrut olivat tehostamattomia ja rallinopeuksilla keskimmäistä poljinta joutui tallomaan ihan tosissaan.

- Minulta ovat kaksi kertaa murtuneet jalkapöydän luut jarrua painamalla, nykyään 84-vuotias Aaltonen paljastaa.

Kolmas jakso käsittelee moottoriurheilussa aina jollain tavalla läsnä olevaa kuolemaa. Aihe käydään läpi ennen muuta B-ryhmän autojen aikakauden kahden kuolemantapauksen kautta.

Italialainen Attilio Bettega menehtyi Korsikan MM-rallissa 2. toukokuuta 1985, suomalainen Henri Toivonen päivälleen vuotta myöhemmin likipitäen samassa paikassa.

- Elämän upeus tulee, niin hassua kuin se onkin, sen hauraudesta, sanoo Ari Vatanen, jolta vakava onnettomuus Argentiinan rallissa heinäkuussa 1985 vei miltei hengen.

Ari Vatanen muistelee vakavaa onnettomuutta, jossa oli menettää henkensä 1985. Kuva: Yle

Onnettomuus syöksi hänet syvään masennukseen, ja jonkin aikaa Vatanen kuvitteli sairastuneensa aidsiin verensiirron seurauksena.

- Putosin yhdeksän kuukauden ajaksi mustaan kaivoon, jonne ei tullut yhtään valoa.

Päätösjaksossa siirrytään vahvimmin nykyaikaan ja käydään läpi muun muassa tallimääräyksiä sekä kuljettajan asemaa ison bisneksen pelinappulana.

Tässä kohtaa urheilu tekee dokumentaristeille tepposet.

Jakson keskushenkilö on Kalle Rovanperä, jonka viime kautta seurataan. Vuosi sitten Rovanperä oli vielä ensimmäisiä osakilpailuvoittojaan ottava lupaus, juuri nyt koko lajin dominoivin hahmo.

The Flying Finns, maanantaina 1.8. alkaen TV2 klo 21.00