Hallituspuolue vasemmistoliitto haluaa sovittuun työttömyysturvan työssäoloehtoon muutoksia.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramon mukaan esitetty malli voi johtaa taloudellisesti kohtuuttomiin tilanteisiin, koska se uhkaa heikentää monen pienituloisen työttömyysturvaa.

Erityisesti sellaisten ihmisten, jotka tekevät lyhyitä työkeikkoja.

Toisaalta aiempaa useamman pitäisi saada muutoksen jälkeen korkeampaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

- Osa ihmisistä tästä mallista hyötyy, mutta siellä pienituloisimmassa päässä on porukka, josta me olemme huolissamme ja jonka tilanteeseen haluaisimme hallituksessa vielä kiinnittää huomiota, Saramo sanoo.

Ansio- ja peruspäivärahan euroistaminen eli niiden sitominen kuukausituloihin viikkotuntien sijaan oli osa hallituksen helmikuussa päättämää 110 miljoonan euron työllisyyspakettia. Uuden työssäoloehdon pitäisi tulla voimaan ensi vuoden toukokuussa.

Onko vasemmistoliitto perumassa jo päätettyä?

- En nyt lähtisi vielä siitä, että peruutetaanko päätöksestä, vaan siitä, että me haluamme mahdollisimman hyvän ja toimivan tästä mallista. Se on toivottavasti kaikkien hallituspuolueiden agendalla, Saramo toteaa.

Lue myös: Ansiopäivärahan sitominen euroihin iskee erityisesti nollatuntisopimuslaisiin ja pienipalkkaisiin naisiin - voi ajaa "aivan hirveään ahdinkoon", sanoo myyjä

Saramo pelkää uutta kannustinloukkua

Jussi Saramo nostaa yhdeksi korjauskohteeksi sosiaali- ja terveysministeriön esityksessä niin kutsutun "puolenkuun kertymän". Työssäoloehtoa voisi kerryttää myös pienemmillä tuloilla siten, että kaksi puolikasta kuukautta lasketaan kokonaiseksi.

Esityksen mukaan ansioturvaa tai peruspäivärahaa voi saada, jos työtön on tienannut 28 kuukauden aikana kuutena kuukautena vähintään 862 euroa kuukaudessa. Työttömyyspäivärahaan olisi oikeutettu myös 12 kuukauden ajan vähintään 431 euroa kuukaudessa ansainnut henkilö.

Saramon mukaan tämä voi luoda uuden kannustinloukun.

- Tämä puolikkaiden kuukausien malli ei saa johtaa siihen, että pienten keikkojen tekeminen ei ole kannattavaa. Tästä mallistahan kannattaa tehdä mahdollisimman kannustava, jotta näitä työllisyysvaikutuksia saadaan maksimaalisesti, hän painottaa.

Hallitus on laskenut, että työssäoloehdon muutos toisi 1 500 työllistä lisää ja vahvistaisi julkista taloutta eli säästäisi noin 55 miljoonaa euroa.

Työttömyysturvan työssäoloehdon muutosta koskeva lakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella, joka loppuu elokuun puolivälissä.

- Nämä lausunnot pitää katsoa tarkkaan läpi ja yhdessä miettiä, miten mallista saataisiin rakennettua mahdollisimman hyvä. Uskon, että tämä katsotaan hallituksen sisällä hyvässä hengessä. Eihän nämä lausuntokierrokset voi teatteria olla, vaan sieltä tulevat palautteet pitää ottaa vakavasti, Saramo toteaa.

EK:n Pakarinen: Työllisyys hiipuu loppuvuonna

Vaikka tuoreimmat työllisyysluvut kesäkuulta olivat maailmantilanteeseen nähden hyvät, hallituksella on syksyllä edessään työllisyyden hiipuminen.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtajan Sami Pakarisen mukaan työllisyyttä siivittävät vielä nyt alkuvuoden noususuhdanne ja koronasta palautuminen.

Työllisyysaste nousi 74 prosenttiin ja työllisiä oli kesäkuussa 52 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyyden kasvu tuli lähes kokonaan naisten parantuneesta työllisyydestä. Koronasta kärsineet palvelualat vetävät jopa niin hyvin, että alalla on kova työvoimapula.

Pakarinen näkee taivaalla kuitenkin tummia pilviä jo puolen vuoden sisään. Talouden kasvun taittuminen loppuvuonna heijastuu myös työllisyyteen. EK:n tuoreen suhdannebarometrin mukaan yritysten rekrytointihalut vaimentuvat syksyn aikana.

- Nyt on nähty merkkejä siitä, että talouden kasvu alkaa hidastumaan ja työllisyys reagoi siihen noin puolen vuoden viiveellä. On ihan selvää, että työllisyys tulee hiipumaan loppuvuoden aikana, Pakarinen sanoo.

Epävarmuus on aina myrkkyä yritysten työllistämisaikeille. Pakarinen listaa maailmantalouden epävarmuuksia: Yhdysvalloissa on korkea inflaatio, Euroopassa on sota ja energiaongelmia, Kiinassa puolestaan koronavirustoimet ja kiinteistösektori.

- Kaikki nämä heijastuvat Suomen talouteen ja sitä kautta yritysten aikomukseen investoida ja työllistää, hän sanoo.

Lue myös: Inflaatio ylitti taas asiantuntijoiden odotukset - analyytikko: Ensi vuonna edessä lienee taantuma

Työllisyystoimia tarvitaan lisää

Tulevaa kehitystä vasten Sami Pakarinen ei innostu ajatuksesta, että jo sovituista työllisyyspäätöksistä lipsuttaisiin.

- Tämä työttömyysturvan euroistaminen tuki varsin vaatimattomasti julkista taloutta. Me tarvitsisimme huomattavasti mittavampia lisätoimia, jotta julkisen talouden tilanne kohentuisi työllisyyden kautta, Pakarinen korostaa.

Eli nyt pitäisi kaasuttaa, ei jarruttaa?

- Ehdottomasti kyllä. Tätä myös Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) kesäkuussa peräänkuulutti, hän huomauttaa.

VTV katsoi kesäkuun alussa julkaistussa valvontaraportissaan, että hallitus on jäänyt selvästi jälkeen omista työllisyystavoitteistaan.

Tarkastusvirasto myös moitti hallituksen työllisyystoimien laskelmia siitä, että niissä menevät sekaisin oikeat vaikutusarviot ja skenaariot. Työllisten määrä saadaan näin näyttämään todellista suuremmalta.

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ja saada aikaan päätöksillään 80 000 lisätyöllistä vuosikymmenen loppuun mennessä. VTV:n mukaan työllisiä on saatu aikaan tähän mennessä yli 30 000 eli alle puolet tavoitteesta.

Hallituksen työttömyysastetavoite on puolestaan 4,8 prosenttia. Pakarinen ei usko, että hallitus enää saavuttaa tätä tavoitetta. Kesäkuussa työttömyysaste oli 6,4 prosenttia.

Hänen mielestään työttömyyden laskeminen alle kuuden prosentin vaatisi nykyistä parempia työnteon kannustimia.

- Meillä on satoja tuhansia ihmisiä kannustinloukkujen piirissä, joten niitä pitäisi ehdottomasti purkaa. Työn verotusta pitäisi rakenteellisesti keventää, jotta työn tekemisestä ja vastaanottamisesta tulisi kannustavampaa. Lisäksi pitäisi helpottaa yritysten työllistämisen riskiä. Tätä kautta ihmiset pääsisivät työnsyrjään kiinni, Pakarinen luettelee toimia.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Kuluttajien luottamus talouteen ennätysalhaalla - "Nyt eletään poikkeuksellisia heikon taloususkon aikoja"

Laura Tapanila valmistui maisteriksi, mutta vietti vuoden työttömänä: "Tunsin jääneeni tyhjän päälle" - Tampere hakee ratkaisuja uudella kokeilulla

Ansiopäivärahan sitominen euroihin iskee erityisesti nollatuntisopimuslaisiin ja pienipalkkaisiin naisiin - voi ajaa "aivan hirveään ahdinkoon", sanoo myyjä

Purimme hallituksen työllisyyspäätökset: mitä tarkoittaa ansiosidonnaisen euroistaminen, miten muuttuvat opiskelijoiden etuudet?

Analyysi: Työttömiä patistetaan töihin - hallituksen työllisyystoimet vaikuttavat hitaasti