Onko digitaaliselle henkilökortille tilaa pankkitunnuksiin vahvasti luottavassa Suomessa?

PlusID:n on määrä toimia takuuna siitä, että olet kuka väität olevasi. Kuva: PlusID Oy

Henkilökortti tai passi on perinteisesti ollut se tapa, jolla todistat olevasi kuka väität. Nyt kuvittele, että tällaisen kortin korvaisi kokonaan digitaalinen vaihtoehto. Siitä on suomalaisessa PlusID:ssä kyse.

Palvelua kehittävän PlusID Oy:n tekninen johtaja Matti Vilola käyttää esimerkkinä arkaluonteista videoneuvottelua, jossa osallistujien on oltava varmoja muiden henkilöllisyydestä vaikkapa liikesalaisuuksien vuoksi.

-Millä tavalla minä Matti ja sinä Tuomas oikeasti varmistumme siitä, että olemme keitä väitämme? Mehän näemme ruudun, mutta siellä voi olla kuka vaan, Vilola esittää yhden käyttötilanteen.

PlusID on avoin kenelle tahansa. Henkilökäyttäjä luovuttaa rekisteröityessään puhelinnumeronsa ja suorittaa sitten vahvan tunnistautumisen esimerkiksi verkkopankin tunnuksilla. Tätä kautta PlusID Oy saa haltuunsa myös käyttäjän nimen ja henkilötunnuksen. Käyttäjä yksilöidään julkisella kahdeksan merkin yhdistelmällä, joka on käytännössä PlusID-tunnus.

PlusID voisi tulla toimia aina, kun jonkun henkilöllisyys on todennettava. Tämä pätisi lukemattomiin arjen tilanteisiin laskujen maksamisesta verkkopankissa asiakirjan lähettämiseen työkollegalle tai rahan siirtämiseen kaverille.

Matti Vilola toivoo PlusID:n pääsevän sähköautojen lataukseen vielä tänä vuonna. Kuva: PlusID Oy

Tavalliselle käyttäjälle se voisi myös antaa takuun siitä, että esimerkiksi verkkokauppa on todella sitä mitä se väittää ja sen taustat ovat kunnossa.

Aivan ensimmäiseksi PlusID löysi tiensä joukkoliikenteeseen. Tulevaisuudessa vuorossa ovat mahdollisesti taksit ja sähköautojen latauspisteet.

PlusID:n avulla käyttäjä voisi myös välttyä tutulta tilanteelta, missä uuden palvelun käyttö edellyttää taas uuden sovelluksen asentamista puhelimeen. Myös PlusID-sovellus on silti kehitteillä, mutta se tuskin valmistuu vielä tänä vuonna.

Sähköinen tunnistautuminen on sinänsä jo hyvin yleistä Suomessa. Etenkin pankkitunnuksiin perustuva henkilön vahva todentaminen on suuressa suosiossa.

Vilola myöntää, että monelle tavalliselle ihmiselle voi heidän arjessaan riittää perinteinen vahva verkkopankkitunnuksiin pohjautuva tunnistus. Mutta PlusID pyrkii menemään yksittäisiä käyttötilanteita pidemmälle ja asettua joka paikan höyläksi, kun henkilöllisyydestä on varmistuttava.

Samalla Vilola toivoo päästävän eroon esimerkiksi passikopioiden kömpelöstä lähettelystä henkilöllisyyttä todennettaessa. Johtaja näkee paljon työmaata varsinkin ulkomailla.

- Kun mennään rapakon toiselle puolelle, niin siellä [ihmisten vahva tunnistaminen] on totaalinen katastrofi, Vilola arvioi tilannetta Yhdysvalloissa.

Yhdysvalloissa esimerkiksi Googlella on kehitteillä hanke henkilöllisyyden säilyttämisestä osana sen Wallet-maksupalvelua. Vilola huomauttaa, että Walletissa tunnistaminen linkitetään tällä hetkellä Google-tiliin, jota ei voida pitää vahvana tapana varmistaa henkilöllisyys.

- Itse näen, että meille tuo on mahdollisuus, sillä Googlen ja esimerkiksi Facebookin kaltaisten jättiläisten osalta tietojen antaminen voi olla riski sinällään käyttäjälle, koska niiden liiketoiminta pyörii käyttäjän datan ympärillä. Eli toisin kuin PlusID:ssä, käyttäjällä ei ole [vastaavaa] mahdollisuutta kontrolloida tiedon jakamista ja identiteettidatan käyttöä, Vilola vertaa.

PLUSID:n ohella myös toinen taho kehittää tällä hetkellä erillistä tunnistautumisjärjestelmää. Tuon palvelun nimi on Sinuna ja sen ajatuksena on, että samalla tunnuksella voisi esimerkiksi ostaa junalipun ja lukea lehtiä. Tunnusten on määrä toimia niin puhelimissa, tietokoneissa kuin älytelevisioissa.

PlusID:n tavoin Sinuna lupaa olla myymättä käyttäjien tietoja ulkopuolisille tahoille. Vilola näkee PlusID:n ja Sinunan kuitenkin toisistaan poikkeavina palveluina monellakin osa-alueella - tai ainakin laajuudessaan Sinunan painottaessa palveluihin kirjautumista.