Polttiaisten heimon nimi on ceratopogonidae, joka kuuluu sääskiin eli kaksisiipisten alalohkoon. Polttiaislajeja on Suomessa 70.
- Näistä ehkä arviolta kymmenkunta ovat sellaisia, jotka tekevät meille kiusaa. Polttiaisen tahtotila on saada veriateria ihan kuin hyttysilläkin, kertoo kajaanilainen hyönteistutkija Reima Leinonen.
Ihmistä syövillä polttiaisilla on kuviolliset siivet, mutta on myös polttiaislajeja, joilla kuvioita ei ole. On olemassa myös polttiaislajeja, jotka käyttävät ravintonaan veriaterian jo nauttineita hyttysiä. Näin se saattaa saada ihmisen verta toisen hyönteisen välityksellä.
Polttiaisen silmät yltävät ympäri sen pään. Leinosen mukaan ne ovat kuin kranssi. Silmien reunat yhtyvät toisiinsa pään yläpuolella.
Ulkomuodoltaan polttiainen on "kyrmyniska", sen pää taittuu hyönteisen kropan alapuolelle.
Hyttynen yleensä pysyy loitommalla, jos iholla on hyönteiskarkotetta, mutta polttiaiseen sama ei päde.
- Ihminen pitää olla todellakin maalattu kokonaan eli siellä ei saa olla kohtia, joissa karkotetta ei ole, muuten ne löytävät juuri sen paikan, sanoo Leinonen.
Verkolla varustettu hyttyshattu voi olla hyvä suoja myös polttiaisia vastaan, jos verkon reiät ovat tarpeeksi pienet.
Polttiaisille runsaasti elinpaikkoja, sillä sen toukat elävät järvissä ja joissa. Osa toukista voi elää jopa karikkeessa tai sammalmättäässä, kunhan on kosteutta ja lämpöä. Toukat ovat kuin ohuita ja sätkiviä langanpätkiä.
Hyttyset taas kehittyvät kosteissa painanteissa.
Polttiaisia esiintyy koko maassa mutta runsaimmin Keski- ja Pohjois-Suomessa.
Kuten sääsketkin, polttiainen laittaa tekemäänsä haavaan sylkeä, joka estää veren hyytymisen. Siitä syntyy polte.
- Polttiaisen suuosat ovat purevat, reunoilla on leuat, joilla se viiltää kohdan auki. Keskellä on imukärsä, jolla se imee verta, kertoo Leinonen.
Miten sinä suojaudut hyönteisiltä? Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 31.7. kello 23:een asti.
TetraSys Oy.