Ensin korona, sitten Ukrainan sota ja yleinen epävarmuus tulevaisuudesta. Olemme eläneet poikkeuksellisen kuormittavia aikoja pitkään, ja se näkyy traumaterapeutin mukaan selvästi ihmisten voinnissa.

- Eräänlainen hälytystila on jatkunut useamman vuoden. Moni on nyt poikkeuksellisella tavalla kuormittunut ja väsynyt, sanoo traumapsykoterapeutti ja kouluttaja Tara Tuomisilta. Hän toimii yrittäjänä trauma- ja psykoterapiakeskus Geneesissä Joensuussa.

Keho ja mieli ovat saattaneet ajautua pysyvään ylivireystilaan: lomalla rentoutuminen tai töissä keskittyminen on vaikeaa. Univaikeudet, pelot tai ahdistukset saattavat nousta herkemmin pintaan.

Tuomisillan mukaan moni, joka aiemmin on kokenut olonsa kohtuullisen tasaiseksi, reagoi nyt pitkittyneeseen stressiin. Traumaterapian perusteet auttavat ymmärtämään, mitä pitkään jatkunut kuormitus aiheuttaa kenelle tahansa.

Pitkittynyt stressi vaikuttaa hermostoon

Taustalla vaikuttaa hermoston tahdosta riippumaton toiminta. Uhkatilanteessa tai stressissä ihmisen vireystila nousee: olemme valmiita taistelemaan tai pakenemaan. Silloin keho ja mieli käyvät ylikierroksilla. Jos ylivire jää päälle, looginen ajattelu, keskittyminen ja luovuus kärsivät. Tunteet saattavat purskahtaa esiin arvaamattomasti.

Hermostollinen alivire taas merkitsee lamaantumista. Silloin olo voi olla toivoton tai täysin lamaantunut.

Yli- ja alivireen väliin jää optimaalinen vireystila. Silloin vointi on hyvä ja mieli levollinen. Keskittyminen onnistuu, arki sujuu ja ihminen kokee olevansa turvassa.

- Nyt turvan tunne on järkkynyt monilla. Useimmat oireilevat pitkittynyttä stressiä ylivireellä. Toisilla taas mieliala ja toimintakyky sahaavat yli- ja alivireen välillä, mutta optimaalisen vireystilan alue kapenee, Tuomisilta sanoo.

Traumat ovat luultua arkisempi ja yleisempi asia

Vireystilojen vaihtelu on perusasia traumapsykologiassa. Jos ihmisellä on taustallaan traumaattisia kokemuksia, vireystilan säätely voi olla hankalaa, ja turvallisuuden tunne järkkyy helposti. Sen vuoksi traumat vaikuttavat kykyyn sietää kuormittavia tilanteita.

Tiukat ajat ovatkin erityisen tiukkoja ihmisille, joilla on tavallisestikin haasteita vireystilan säätelyn kanssa. Mielenterveyden ammattilaiset arvioivat, että kireä maailmantilanne voi lisätä traumaoireilua.

Tara Tuomisillan mukaan traumat ovat usein monenlaisen psyykkisen oireilun taustalla. Suurin osa ihmisistä kokee jotakin traumaattista elämänsä aikana.

- Kaikkiin se ei jätä jälkeä, eikä suurin osa tarvitse terapiaa, mutta kaikkien olisi hyvä tuntea traumojen vaikutus esimerkiksi stressinsäätelyyn.

Arkikielessä traumaksi mielletään usein jokin äärimmäisen järkyttävä tapahtuma. Tuomisillan mukaan trauma on kuitenkin paljon arkisempi ja yleisempi asia.

Mitään tiettyä kokemusta ei kutsuta traumaksi. Trauma tulee kokemuksesta, joka ylittää sen hetkisen tilanteen selviytymiskeinot. Turvallisuuden tila järkkyy eri ihmisillä eri asioista.

- Usein taustalla on vaillejäämisen kokemuksia lapsena. Ne voivat olla esimerkiksi päihdeongelman kaltaisia näkyviä ongelmia tai näkymättömämpiä taakkoja vaikka perheen vuorovaikutuksessa, Tuomisilta sanoo.

Traumatietoisuutta voidaan pitää kansalaistaitona

Vakavista traumaattisista kokemuksista ja niiden seurauksista on viime vuosina alettu puhua avoimemmin. Esimerkiksi päihdeongelmien taustalla on usein traumoja. Moni ammattilainen toivoisi rinnalle arkista puhetta traumoista. Alalla käytetään termiä traumatietoisuus, jota voidaan pitää kansalaistaitona.

- Se tarkoittaa ymmärrystä siitä, miten vaikeat elämänkokemukset saattavat vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn, ajatteluun tai reaktioihin, sanoo lehtori Minna Kuvajainen LAB-ammattikorkeakoulusta. Hän kouluttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia traumatietoisuudessa.

Ajatuksena on oppia havainnoimaan, miltä turva ja uhka tuntuvat omassa kehossa ja mielessä. Silloin esimerkiksi hoitaja, opettaja tai varhaiskasvattaja voi tietoisesti luoda turvan tunnetta ympärilleen työssään.

Sama pätee oikeastaan kaikkiin ihmisten välisiin kohtaamisiin. Myös työyhteisöt voivat olla joko turvallisia tai turvattomia. Esimerkiksi syyttely, käskytys, kohtuuttomat vaatimukset ja pelon ilmapiiri työpaikalla luovat turvattomuutta.

Näin rauhoitat ylikierroksilla käyvää hermostoa

Uhan ilmapiiri on nyt tarttunut monen mieleen. Miten siihen voisi vaikuttaa?

Kehon kautta, vinkkaa traumapsykoterapeutti Tara Tuomisilta. Esimerkiksi rentoutumis- ja hengitysharjoituksilla voi rauhoittaa ylikierroksilla käyvää hermostoa. Taito on opeteltavissa.

Kuormittuneena raju liikunta saattaa nostaa vireystilaa entisestään, mutta esimerkiksi kävely tai venyttely rauhoittavat.

- Ylivireessä moni tuppaa lisäämään kaasua ja haalimaan lisää tekemistä, vaikka pitäisi toimia päinvastoin, Tuomisilta huomauttaa.

Jos mieli on hälytystilassa, toisten ihmisten kanssa oleminen saattaa tuntua raskaalta.

- Yhteys läheisiin ihmisiin ja arkirutiinit kuitenkin lisäävät turvallisuuden tunnetta. Niistä kannattaa pitää kiinni, vaikka mieli olisi kuormittunut.

Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 31.7. klo 23:een asti.

Lue myös:

Anna-Claudia Somero, 32, traumatisoitui ilkeän sukulaisen käytöksestä: "Hän osasi salata sen hyvin"

Kriisipuhelimet alkoivat piristä Suomessa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan - kriisikeskuksen johtaja: "Turvallisuuden tunne on hävinnyt"