Pari viikkoa sitten Tytti Kuusinen joutui nipistämään itseään. Hän istui yksityislentokoneessa matkalla maailman kovimman amerikkalaisen jalkapallon naisten liigan loppuotteluun. Tunnelma luksuskoneessa, joka tavallisesti kuljettaa NFL-joukkue New England Patriotsin pelaajia otteluista toiseen, oli uskomaton.

Kuusisen jo vuodesta 2019 kytenyt haave pelata naisten WFA-liigassa oli toteutunut tavalla, jota ei olisi voinut edes unelmissa ennustaa. Suomalaisen uran alku Yhdysvalloissa siirtyi koronan takia, mutta kun tilaisuus vihdoin tuli, otti Kuusinen heti paikkansa Boston Renegadesin kovasta kokoonpanosta ja nousi yhdeksi avainpelaajista.

Hän oli joukkueensa tähti jo konferenssifinaalissa, eikä meno hidastunut loppuottelussakaan.

- Olihan se upea tunne, kun saavuttiin finaalistadionille. Naureskelin joukkuetovereille, että kun olen Seinäjoen Jouppilanvuoren tekonurmelta urani aloittanut, niin nyt on tultu aika kauas sieltä. Isolla stadionilla oli vaikea saada välillä pelikutsuja läpi, kun meteli oli niin kovaa, Kuusinen muistelee nyt kotimaan kamaralla.

Nopea ja räjähtävä keskushyökkääjä teki joukkueensa ensimmäisen maalin loppuottelussa, joka päättyi Bostonin mestaruusjuhliin.

- Se avausmaali tuli aika nopeasti. Pääsin ensimmäisellä neljänneksellä vaihdosta kentälle ja ensimmäisellä kosketuksella palloon taisin ottaa melkein parikymmentä jaardia. Olihan se upea fiilis, kun sai puskettua siitä läpi pallon maaliin, Kuusinen kuvailee.

Etätöitä ja jenkkifutista

WFA, eli Women´s Football Alliance on Yhdysvaltojen vanhin ja suurin naisten amerikkalaisen jalkapallon sarja. Sarjassa pelaa noin 60 joukkuetta neljällä eri sarjatasolla. Kuusisen Boston pelaa ylintä sarjatasoa, WFA Prota, jossa menestyksestä kamppailee 11 joukkuetta.

Pro-lisänimestään huolimatta WFA ei ole ammattilaissarja, eli pelaajat eivät saa korvausta urheilusta.

- Valitettavasti yksikään nainen ei vielä pelaa ammatikseen amerikkalaista jalkapalloa. Minäkin tein sieltä etätöitä Suomeen. Meillä oli joukkueen kanssa pari kertaa viikossa joukkueharjoitukset sekä niiden lisäksi etäluokkia, joissa käytiin taktiikoita ja vastustajia videoilta läpi. Sen lisäksi tein tietysti oheistreeniä, Kuusinen kertoo arjestaan Bostonissa.

Kuusinen ehti kauden aikana havaita, että kiinnostus naisten amerikkalaista jalkapalloa kohtaan on kasvussa lajin emämaassa. Finaaliottelu nähtiin tv-jätti ESPN:n kanavilla ja arvostettu sanomalehti Boston Globe nosti Kuusisen otsikoihin, kun tämä oli johdattanut joukkueensa konferenssimestariksi neljällä touchdownillaan.

- On tärkeää, että vaikka laji itsessään on Yhdysvalloissa kaikkien tuntema, niin vielä sielläkin pitää tehdä paljon töitä näkyvyyden eteen. Pikku hiljaa tietoisuus lisääntyy siitä, että naisetkin pelaavat ja huipputasolla, Kuusinen sanoo.

Oman kehityksensä kannalta Kuusinen uskoo, että aika Yhdysvalloissa on vienyt häntä eteenpäin. Huippujoukkueen pelaajamateriaali on niin kova, että jokaisissa harjoituksissakin joutuu antamaan aina kaikkensa.

- On ollut hienoa nähdä, millaista tekeminen on lajin kotimaassa. Suomessakin ollaan tosi kilpailuhenkisiä, mutta tietty vakavuus on Yhdysvalloissa enemmän läsnä. Se näkyy organisaatiossa ja jokaisen työmoraalissa, miten treeneissä ja ennen pelejä toimitaan. Näitä oppeja koitan poimia ja tuoda mukana Suomeen, Kuusinen kehuu.

Miten Yhdysvallat kaadetaan?

WFA:n mestaruusjuhlien jälkeen Kuusinen ei ole juuri lepäämään ehtinyt. Kuusinen esitteli räjähtävää nopeuttaan Pajulahden liikuntakeskuksen tekonurmella, jossa Suomi valmistautuu viikonloppuna alkaviin MM-kotikisoihin.

Suomi on lajin hallitseva Euroopan mestari, mutta MM-kisoissa se on ollut mitalikannassa edellisen kerran yhdeksän vuotta sitten. Suomi, joka on ainoana eurooppalaismaana ollut mitaleilla MM-kisoissa vuosina 2010 ja 2013, oli edellisissä, eli vuoden 2017 kisoissa viides.

Vantaan Myyrmäessä pelattavassa turnauksessa on mukana vain maailman kahdeksan kovinta joukkuetta ja mitalit ratkotaan pudotuspelikaaviolla. Ruotsin on siis kaaduttava heti lauantain avausottelussa, jotta mitaliunelma elää.

- Turnausformaatin on pakko olla näin raaka. Jenkkifutiksessa ei voida pelata niin pitkiä turnaussarjoja kuin muissa palloilulajeissa, tämä on fyysisesti niin kova laij. Toisaalta se on hyvä, sillä jokainen ottelu on sen myötä merkityksellinen ja sen pitäisi näkyä katsomossakin, Suomen päävalmentaja Mika Eloranta sanoo.

Naisten lopulliseen joukkueeseen nimettiin

Pajulahdessa Elorannan ohjeita kuunnelleesta vajaan 60 pelaajan ryhmästä naisten lopulliseen joukkueeseen nimettiin 45 pelaajaa. Päävalmentajalla on käytössään Kuusisen kaltaisia tähtiä, mutta iso vahvuus on myös joukkueen tasaisuus.

- Meillä on laadukkaita ja fyysisiä pelaajia, joilta löytyy myös paljon kokemusta. Tässä on mukana pelaajia, jotka olivat jo 2017 MM-kisoissa ja vuoden 2019 EM-kultajoukkueessa. Meidän kokoonpanostamme löytyy lisäksi laajuutta. Jos pelin tiimellyksessä tulee kolhuja tai alkaa piiputtaa, niin tason ei pitäisi juuri vaihdoista muuttua, Eloranta kehuu.

Suomi kohtaa avausottelussaan lauantaina Ruotsin. Mikäli ennusmerkit pitävät kutinsa, tulee seuraavaksi vastaan Yhdysvallat. Kuusinen on jo valloittanut emämaan pelikentät, joten hän tietää millä vastustaja on kaadettavissa.

- He ovat naisia siinä missä mekin. Vaikka he saavat äidinmaidossaan paljon amerikkalaista jalkapalloa jo, niin meidän pitää vain pelata kurinalaisesti ja kovaa, niin sillä pääsee pitkälle, Kuusinen linjaa.

Tuttujakin vastustajasta löytyy, sillä USA:n joukkueessa on seitsemän suomalaisen joukkuekaveria Bostonista.

Tytti "Sinisen" innoittamana lajin pariin

Amerikkalaiselle jalkapallolle tuleva MM-kisaviikko Vantaalla ei voisi parempaan saumaan tulla. Korona verotti rajusti kaikkien lajien harrastajamääriä, niin myös jenkkifutiksen.

Suomalaisen pelin taso on ollut pitkään hyvä, kun lajin edelliset kotikisat vuonna 2013 toivat runsaasti uusia harrastajia lajin pariin. Nyt lajilla on Tytti Kuusisen myötä pinnalla innostavat kasvot, mikä nostaa entisestään kisojen kiinnostavuutta.

- Tytti on lajin kannalta äärimmäisen tärkeä. Muistan hyvin jo ne aiemmat arvoturnaukset, kun hän sai lempinimen Tytti Sininen. Sitten kun näki lapsia kentällä, niin kaikki halusivat olla "tyttisinisiä". Kaikissa urheilulajeissa tarvitaan idoleita ja niitä joihin samaistua. Heidän innostamana moni sitten ottaa itsekin pallon käteen pihalla ja kokeilee, mitä jenkkifutis on, Eloranta muistuttaa.

Ja jos lajiväki on kaivannut pelejä ja pääsyä katsomoihin omien esikuvien äärelle, ovat myös pelaajat kaivanneet yleisöä. Kuusinen toivoo, että Myyrmäen stadionilla joku kokisi saman elämyksen, jonka hän aikanaan sai lajiin tutustuttuaan.

- Pelasin itse ensin kymmenisen vuotta perinteistä jalkapalloa, kunnes löysin jenkkifutiksen ammattikorkeakouluopiskelujen yhteydessä. Tunsin heti tulleeni kotiin ja tiesin, että tätä olen aina halunnut tehdä.

- Koen, että Suomessa on paljon pieniä tyttöjä, jotka saisivat paljon amerikkalaisesta jalkapallosta irti. Jenkkifutis on todella fyysistä, mutta samalla hyvin taktista peliä. Aivot ja keho pääsevät täyteen käyttöön, Kuusinen sanoo.

Lauantain Ruotsi-avausottelua Suomen tähtipelaaja odottaa vesi kielellä. Kun joukkueet kohtasivat viimeksi ystävyysottelussa syksyllä 2019, otti naapuri historian ensimmäisen voittonsa. Ne kalavelat menevät nyt maksuun, lupaa Kuusinen.

- Uskon, että kotiyleisö on meille se 12. pelaaja. Kun lauantaina turnaus alkaa, marssii kentälle itsevarma joukkue, joka on valmis iskemään kotiyleisön edessä, Kuusinen päättää.

Lue myös:

Olaus Alinen siirtyy NFL-pelaajia liukuhihnalta tuottavaan "yliopistomaailman Real Madridiin" - asiantuntijat kertovat, kuinka historiallisesta hetkestä on kyse

Devon Allenilla, 27, on mieletön tavoite - aikoo rikkoa pika-aitojen maailmanennätyksen, juhlia MM-kultaa ja voittaa sitten Super Bowlin

Kolmen harrastusvuoden jälkeen huipulla: 29-vuotias Essi Saastamoinen vaihtoi lajia ja kilpailee nyt kahdesta maailmanmestaruudesta

Suomi nappasi jälleen jenkkifutiksen EM-pronssia