Ainakin kolme suomalaista on lähdössä pelaamaan ensi kaudeksi Venäjälle.

Tuomas Määttä (vas.), Teemu Pulkkinen ja Lauri Kerminen pelannevat ensi kaudella Venäjällä. Kuva: Kalle Koponen, Markku Ulander, Kalle Parkkinen / Lehtikuva

Kun Venäjän urheilusarjat pyörähtävät käyntiin kesätauon jälkeen, itänaapurin kentillä nähdään jälleen suomalaispelaajia.

Asetelma ei ole uusi, mutta tänä vuonna hyvin ristiriitainen, sillä Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvä Venäjä on suljettu kansainvälisen urheilun ulkopuolelle lähes täysin.

Venäjälle lähtevien suomalaisurheilijoiden tilanne on ollut tapetilla viime päivinä, sillä keskiviikkona varmistui, että Suomen jääpallomaajoukkueen luottopelaaja Tuomas Määttä edustaa venäläisseura SKA-Neftjanikia myös ensi kaudella.

Vain hetkeä aiemmin Suomen lentopallomaajoukkue oli ilmoittanut, ettei tähtilibero Lauri Kermisellä ole asiaa maajoukkueeseen Venäjä-kytköstensä vuoksi. Oletettavaa on, että myös Kerminen kaavailee jatkavansa uraa itänaapurin liigassa.

Suomalaiskasvoja nähdään myös KHL:ssä, sillä Traktor Tsheljabinskissa pelaavan Teemu Pulkkisen agentti julisti kesäkuussa suojattinsa palaavan seuran riveihin "sadan prosentin varmuudella". Pulkkinen kuvattiin Tsheljabinskin harjoituksissa torstaina.

Tuomas Määttä on edustanut venäläisseura SKA-Neftjanikia vuodesta 2020. Kuva on vuodelta 2016, jolloin hän pelasi sinivalkoisissa jääpallon MM-kisoissa. Kuva: Heikki Westergåd

Tutkija, apulaisprofessori Markku Jokisipilän mukaan tässä maailmantilanteessa Venäjälle suuntaavat suomalaisurheilijat asettavat itsensä hyvin vaikeaan tilanteeseen.

Lauri Kermiselle suunnitelmat itänaapuriin palaamisesta ovat maksaneet jo maajoukkuepaikan ja sama kohtalo odottaa Tuomas Määttää. Näin kertoi Suomen jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen.

Maajoukkuepaikkojen menetykset ovat kuitenkin vasta alkua, sillä Jokisipilän mukaan nyt tehdyt päätökset saattavat vaikuttaa urheilijoiden koko loppu-uraan.

- Eivät ne ainakaan avaa uusia uravaihtoehtoja muualla kuin Venäjällä, tutkija toteaa.

Esimerkiksi jääpallon mahtimaassa Ruotsissa Määtän päätökseen jatkaa uraansa Venäjällä suhtauduttiin hyvin nyrpeästi. Ruotsin yleisradio SVT:n mukaan suomalaistähden ex-seura Edsbyns IF toivoi Määttää kovasti takaisin vahvuuteensa.

Ruotsalaisseura oli jopa onnistunut keräämään kasaan suuren summan rahoittaakseen Määtän paluun. Keskiviikkoisen ilmoituksen jälkeen voi vain arvailla, otetaanko suomalaistähteä enää avosylin vastaan länsinaapurissa.

Lue lisää: Suomalainen supertähti valitsi Venäjän - häntä varten ison summan rahaa keränneet ruotsalaiset pettyivät pahasti

Markku Jokisipilä työskentelee Turun yliopiston apulaisprofessorina. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Vaikka median huomio kohdistuu yksittäisiin urheilijoihin, Jokisipilä haluaa tuoda keskusteluun ripauksen laajempaa näkökulmaa.

- Olisi naiivi ajatus, että urheilu ja politiikka voitaisiin erottaa toisistaan. Siitä huolimatta pitää muistaa, etteivät urheilijat ole vastuussa niistä päätöksistä, joita Venäjän valtionjohto tekee.

Samalla Jokisipilä huomauttaa, että Venäjällä urheilevat suomalaiset tukevat valtiota - ja samalla sen sotatoimia Ukrainassa - ainakin imagotasolla.

Määtän kohdalla tämä tuli konkreettisesti esiin viime keväänä, kun suomalaispelaaja osallistui joukkueensa mukana Ukrainan sotaa kannattavaan mielenilmaukseen. Pelaajat asettuivat ennen ottelua jäälle Z-kirjaimeen muotoon, josta on tullut Venäjällä symboli Ukrainan sodalle.

Lue lisää: Tuomas Määttä joutui Venäjällä keskelle irvokasta näytöstä - kertoo nyt, miksi seisoi sotaa tukevassa esityksessä

Lauri Kerminen sai lähtöpassit Suomen lentopallomaajoukkueesta Venäjä-kytkösten vuoksi. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Myös ansioitunut koripallovalmentaja ja urheiluvaikuttaja Henrik Dettmann painottaa, että Venäjälle suuntaavat suomalaisurheilijat ovat viime kädessä vastuussa omista ratkaisuistaan.

Monen urheilijan kohdalla vaakakupin toisella puolella painavat venäläisseurojen tarjoamat paksut palkkapussit ja toisella puolella urheilijoiden omat, henkilökohtaiset arvot. Dettmannilla on selkeä käsitys siitä, kumman puolen pitäisi painaa enemmän.

- Jokaisen pitäisi tehdä oma panoksensa sen eteen, että tämä nykytilanne loppuisi mahdollisimman pian.

Dettmann kuitenkin tiedostaa, että tilanne on kaikkea muuta kuin yksioikoinen. Yksittäiset urheilijat ovat vain pieni osa kansainvälistä urheilujärjestelmää, jonka olisi pitänyt reagoida Venäjän tilanteeseen jo vuosia sitten, Susijengin ex-päävalmentaja toteaa.

- Venäjä ei aloittanut sotaa nyt vuonna 2022, vaan jo 2014 tai itse asiassa se alkoi jo Georgiassa vuonna 2008.

- Jos historiaa katsoo vähän taaksepäin, on helppo olla jälkiviisas. Urheilupiirien, kuten niin monien muidenkin, olisi pitänyt lukea Venäjän tilannetta paremmin jo vuosia sitten. Rahanahneus sokaisi liian monet.

Henrik Dettmann ihmettelee, miksi urheilupiirit eivät reagoineet Venäjän tilanteeseen aiemmin. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Venäjä ja Valko-Venäjä on suljettu vähitellen ulos lähes kaikesta kansainvälisestä urheilutoiminnasta. Se on tapahtunut vaiheittain: kansainvälinen lajiliitto kerrallaan on asettanut suurvallan ja sitä avokätisesti auttaneen Valko-Venäjän pannaan.

Sama kuvio vaikuttaisi toistuvan nyt Suomessa: lajiliitot ilmoittavat yksi kerrallaan, ettei Venäjällä urheilevilla suomalaisilla ole enää asiaa maajoukkueeseen.

Susijengin entinen päävalmentaja Henrik Dettmann pitää toimintatapaa hyvänä.

- Liittojen yhteiset arvot menevät yksittäisten pelaajien ja heidän intressiensä ohi.

- Toisaalta onhan tämä esimerkiksi lentopallon kannalta surullista, sillä joukkue menettää hyvän pelaajan (Kermisen).

Dettmannin mukaan Venäjälle suuntaavien suomalaisurheilijoiden tilannetta selventäisi, jos asiasta tehtäisiin laajempia suuntaviivoja, eikä päätösten tekeminen olisi yksittäisten lajiliittojen vastuulla.

Samoilla linjoilla on tutkija Markku Jokisipilä. Hän heittääkin palloa Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suekin) suuntaan.

- Suekin kannattaisi avata aiheesta keskustelua tai tehdä jonkinlainen julkilausuma. Se voisi helpottaa tilannetta tulevaisuudessa, sillä odotettavissa on, että maajoukkueista ulossuljetut urheilijat vievät asian urheiluoikeusturvalautakunnan tarkasteltavaksi.

Sekä Jokisipilä että Dettmann pitävät Venäjälle suuntaavien suomalaisurheilijoiden sulkemista ulos maajoukkueesta kovana, mutta tarpeellisena, toimenpiteenä.

- Kyse on todella raskaasta toimesta.

- Yksittäisiä urheilijoita on suljettu ulos maajoukkueista henkilökohtaisten syiden, kuten alkoholin käytön vuoksi, mutta tällaista laajamittaisempaa ulossulkemista on tapahtunut viimeksi sotien välisenä aikana, Jokisipilä selventää.

Tutkija ei näe, että suomalaisurheilijoita voitaisiin pakottaa pysymään poissa itänaapurista, sillä siinä vastaan tulisivat ammatinharjoittamiseen liittyvät lakipykälät.

Suomi ei ole ainut maa, joka tuskailee Venäjälle hamuavien urheilijoiden kanssa. Kiekkoilija Janis Kalninsin tilanne puhuttaa tällä hetkellä Latviassa. Kuva: Mika Kanerva

Samankaltaisen tilanteen kanssa painitaan tällä hetkellä Latviassa, jossa maan jääkiekkoliitto yrittää estää maalivahti Janis Kalninsia lähtemästä KHL:ään. Kalnins on jo solminut sopimuksen KHL-seura Amur Habarovskin kanssa, mutta siirto on toistaiseksi jäissä lajiliiton vastarinnan vuoksi.

Odotettavissa on, että Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF hyväksyy siirron ja Kalnins pääsee lopulta liittymään KHL-seuran riveihin.

Lue lisää: Suomen mestari yrittää lähteä vuolemaan ruplia Venäjälle - kotimaan valtiovalta asettui rajusti poikkiteloin

Nyt maajoukkuetoiminnasta ulossuljettujen suomalaisurheilijoiden tilanteesta Dettmannilla ja Jokisipilällä on yhteneväinen näkemys.

Molemmat ovat sitä mieltä, että Lauri Kerminen ja Tuomas Määttä ovat tervetulleita takaisin sinivalkoisiin kokoonpanoihin, mikäli he päättävät jättää Venäjän liigat taakseen.

- Kyse on nuorista ihmisistä, eikä kukaan meistä ole täydellinen. Tällaisessa tilanteessa pitää antaa second chance, Dettmann toteaa.

- Asiaa pitää pohtia uudelleen, jos Venäjällä urheilevat suomalaiset muuttavat kantaansa ja palaavat Suomeen, Jokisipilä päättää.