Kaasuriippuvaisen Saksan ajautuminen energiahätätilaan olisi kova isku, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Tuleeko Saksaan energiahätätila? Liittotasavallassa pohditaan jo ankaria toimia ensi syksyn ja talven kaasupulan varalta. Kuva: Ina Fassbender / AFP / Lehtikuva

Dresdeniläiset kauhistuivat. Kaupungin liikuntavirasto ilmoitti asukkaille ja urheiluseuroille heinäkuun alkupuolella, etteivät urheiluhallit ja yleiset liikuntatilat saa enää lämmintä suihkuvettä. Samalla liikuntapaikkojen valaistusta himmennetään, jäähallin aukioloaikoja rajoitetaan eikä nurmikenttiä hoideta yhtä usein kuin ennen. Rajoitusten kerrottiin olevan voimassa syyskuun loppuun saakka.

Siinäpä tuli kaupungille kertaheitolla selväksi, mitä Saksan energiakriisi merkitsee. Säästöjä.

Kriisi johtuu Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa ja Venäjän valtion ohjaileman Gazpromin energiasodasta Ukrainaa tukevia länsimaita vastaan. Saksalaisten pahin pelko on, että putkikaasun saanti loppuu kokonaan ensi syksyn ja talven lämmityskaudella.

Liikuntaviraston energiansäästötoimista nousi kuitenkin niin iso kohu, että Dresdenin poliittinen johto veti ilmoituksen takaisin. Välittömien säästötoimien asemesta Dresden perustaa ympäristöasioista vastaavan pormestarin Eva Jähnigenin (vihr) johtaman energiansäästötyöryhmän. Sen tehtävänä laatia suunnitelma energiahätätilan varalle. Ehdotuksia toimista on luvassa elokuussa.

Jähnigen kertoi suunnitelmista hiljattain mediassa. Kaupunki ja osavaltion energiayhtiö Sachsen Energie saattavat hänen mukaansa joutua koviinkin säästötoimiin, jos Gazprom sulkee Saksalta kaasuhanat eikä kaasua ole ehditty varastoida tarpeeksi syksyn ja talven varalle.

Energiansäästö ei koske kriittistä infrastruktuuria eikä terveydenhoitoa, mutta muissa kaupungin omistamissa rakennuksissa lasketaan sisälämpötilaa. Harvoin käytettyjä tiloja lämmitetään vain siten, että ne pysyvät pakkaskaudella sulana. Näitä toimia varten kaupungin pitää selvittää esimerkiksi se, miten museoiden kokoelmille käy, jos näyttely- ja säilytystilat viilenevät.

Harkinnassa on myös lämmitysenergian säästäminen kouluissa ja päiväkodeissa sekä uimahallien sulkeminen kokonaan.

- Vielä ei kuitenkaan puhuta käsineiden käyttämisestä luokkahuoneissa. Juuri sellaiset toimet me haluamme välttää, kertoi pormestari Jähnigen medialle.

Saksan suurin kemianteollisuuden keskittymä Leunassa on täysin riippuvainen maakaasun saannista. Kuva: Ivan Bessedin

Liittovaltiotasolla Saksa on kolmiportaisella energiakriisiasteikolla tasolla kaksi: hälytystilassa. Kakkostaso astui voimaan 23. kesäkuuta. Se tarkoittaa periaatteessa sitä, että markkinat pystyvät vielä välttämään häiriöt kaasutoimituksissa ilman valtion puuttumista asiaan.

Kolmas ja korkein porras asteikossa on hätätila. Se astuu voimaan, jos kaasun kysyntä nousee poikkeuksellisen korkeaksi ja saatavuudessa on samaan aikaan suuria ongelmia. Venäjä pystyy halutessaan ajamaan Saksan energiahätätilaan, sillä Gazpromin putkikaasua ei vielä pystyä korvaamaan.

Hätätilan alkaessa liittovaltion energiaverkkovirasto ottaa käyttöön listat suojatuista käyttäjäryhmistä, joiden kaasutoimitukset pitää turvata. Niitä ovat muun muassa yksityiset kaasulla lämmittävät kotitaloudet, sairaalat, pelastuslaitokset, poliisi ja kaasuvoimalat, jotka tuottavat koteihin kaukolämpöä.

Lue lisää: Tänne energia­kriisi potkaisee niin että tuntuu: jättimäinen teollisuusalue käyttää yhtä paljon maa­kaasua kuin suuri kaupunki

Energiaverkkovirasto miettii lokakuuhun mennessä, mitkä yritykset tarvitsevat kipeimmin kaasua joko lämmitykseen tai kemiantuotteiden raaka-aineeksi. Säännöstelystä voi tulla ankaraa. Kriittisten yritysten kaasunsaanti pitäisi pystyä turvaamaan, mutta vähemmän kriittiset voivat joutua säästämään - tai panemaan lapun luukulle.

Kaasutoimituksille asetettavat kriteerit näyttävät tässä vaiheessa seuraavilta: kaasun tarpeen kiireellisyys ja kaasuriippuvuuden aste, yhtiön koko, tuotannon alasajoon tai toimitusketjun muutoksiin tarvittava aika, odotettavissa olevat taloudelliset menetykset ja ympäristöhaitat, merkitys yleiselle huoltovarmuudelle, tuotannon uudelleen käynnistämisen kustannukset ja osuus kaasun kokonaiskulutuksesta.

Siinä sitä on mietittävää. Nousee hirveä huuto ja parku, jos hallitus joutuu hätätilan toteamaan.

Berliinin ja Brandenburgin alueella on 1400?0 kilometriä kaasuputkia. Kuvassa korjaustyömaa Weddingin kaupunginosassa Berliinissä. Kuva: Ivan Bessedin

Ei tästä helppoa syksyä ja talvea tule.

Suomalaiset eivät ensi talvena palele. Mutta jos Saksa värjöttelee energiapulan kourissa, nousevat energian hinnat myös Suomessa. Tuntuvasti.