Venäläismatkustajat ovat palanneet Lappeenrannan lentokentälle.

- Vihdoinkin raja avattiin. Heti, kun saimme tiedon siitä, etsimme sopivan lennon, ostimme liput ja tänään lennämme Bergamoon, pietarilainen Vladislav sanoo. Hän ei halua sanoa sukunimeään.

Sisällä lentoasemalla kuuluu suomen kielen lisäksi myös venäläistä puhetta. Simeonen italialais-venäläinen perhe on palaamassa Pietarista. He ovat olleet kyläilemässä Flavio Simeonen venäläisen vaimon sukulaisten luona.

- Venäjälle ei ole enää suoria lentoja, joten etsimme lähimmän paikan Venäjän lähellä, jonne voimme lentää Italiasta. Se oli Lappeenranta, Flavio Simeone kertoo.

Suomesta ja Lappeenrannasta sekä erityisesti Helsinki-Vantaan lentokentästä on muodostumassa Venäjän ja EU:n välisten lentojen solmukohta. Lännen asettamat pakotteet ovat sulkeneet Venäjän lähes täysin pois Euroopan lentoliikenteestä.

Suomen kautta venäläiset kuitenkin pääsevät lentämään eri puolille Eurooppaa.

Lue lisää: Pietarilainen Tatiana Kosikhina lentää Suomesta Espanjaan - Helsinki-Vantaan lentoasema on venäläisten viimeisiä portteja maailmalle

Korona torppasi hyvät näkymät

Ennen koronapandemiaa vuonna 2019 noin 60 prosenttia Lappeenrannan lentoaseman asiakaskunnasta oli venäläisiä. Pitkälti juuri venäläisen matkustuspotentiaalin vuoksi lentoasemalle saatiin uusia lentoreittejä.

Parhaimmillaan Lappeenrannasta lennettiin neljään maahan: Italiaan, Saksaan, Kreikkaan ja Unkariin.

Koronapandemia pysäytti lentoaseman hyvät näkymät, ja tämän vuoden keväällä lentoliikenne käynnistyi uudestaan vain yhden lentoreitin voimin. Ryanair lentää nyt Lappeenrannasta Italian Bergamoon kaksi kertaa viikossa.

Kaupunki: emme rakenna venäläisten varaan

Lappeenrannan lentokentän omistaa Saimaan lentoasemasäätiö, jonka pääomistaja on Lappeenrannan kaupunki.

Voisi ajatella, että Lappeenrannan kaupungin johdossa ollaan tyytyväisiä, kun venäläiset palaavat lentomatkustajiksi. Sehän voisi tarkoittaa lisää lentoreittejä Lappeenrantaan.

Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Joonas Grönlundin (kok.) mukaan lentokentän tulevaisuutta ei kuitenkaan enää rakenneta venäläisten matkustajien varaan.

- Ei rakenneta, eikä tarvitse rakentaa. Tänä keväänä on hyvin nähty, että vaikka venäläiset ovat puuttuneet matkustajien joukosta, niin koneitten täyttöasteet ovat olleet 85-90 prosentin välillä. Eli erinomaisia, Grönlund sanoo.

Hän ei sulje pois, että Lappeenrantaan saadaan myös lisää lentoreittejä.

- Ryanairilla tuntuisi olevan kiinnostusta lisätä reittejä. En yhtään ihmettelisi, jos muillakin lentoyhtiöillä olisi, Grönlund sanoo.

Professori näkee mahdollisuuksia

Liikenne- ja kuljetustekniikan professori Jorma Mäntynen teki ennen koronapandemiaa tutkimuksen Lappeenrannan lentokentän kehitysmahdollisuuksista. Hän näkee, että kentällä on mahdollisuuksia myös ilman venäläisturisteja.

- Kyllä lentokentällä on edelleen potentiaalia. Se on profiloitu matkailukenttänä, ja kun ajattelee Järvi-Suomea matkailukohteena, niin sehän on äärimmäisen vetovoimainen, Mäntynen sanoo.

Hän näkee, että myös Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueilta löytyy tarpeeksi kotimaista kysyntää lennoille Lappeenrannasta Keski-Eurooppaan. Tähän vaikuttaa osaltaan maakunnallisen kentän ruuhkattomuus verrattuna suurempiin lentoasemiin, kuten Helsinki-Vantaaseen.

Talous kuralle valtionapusotkun vuoksi

Venäläisten palaamisesta huolimatta Lappeenrannan lentokenttä on tällä hetkellä talousvaikeuksissa, koska se joutui maksamaan takaisin vuosina 2019 ja 2020 maksettuja valtionavustuksia. Palautettava summa viivästyskorkojen kanssa oli suuruudeltaan noin 168 000 euroa. Se on jo maksettu takaisin.

Ministeriö myönsi lentokentälle avustusta kyseisinä vuosina yhteensä 1,3 miljoonaa euroa.

Syynä avustusten osittaiseen takaisinperintään ovat Saimaan lentoasemasäätiön pääomalainat, jotka säätiö maksoi lentoasemalle vuosina 2019-2020. Valtio katsoi, että pääomalainojen korkoehdot eivät täyttäneet Euroopan komission linjaaman markkinataloustoimijaperiaatteen mukaisia ehtoja, vaan ne voitiin tulkita osin julkiseksi tueksi.

Kaupunki tuskin lisää tukeaan

Takaisinperinnän vuoksi valtio on myös lopettanut uusien tukien maksun lentoasemalle. Kaupunki odottaa, että maksut alkavat uudelleen.

- Meillä on jo oikaisuvaatimus menossa Traficomin suuntaan niin, että tämän vuoden tuki kuitenkin maksettaisiin. Perusteet ovat meidän mielestämme olemassa. Meillä on jatkuva kansainvälinen reittiliikenne ja sen piti olla perusteena sille, että tukea maksetaan.

Grönlund ei usko, että Lappeenrannan kaupunki voi lisätä tukeaan, jos valtio ei suostu maksamaan omaansa. Lappeenrannan kaupunki tukee lentoasemaa tällä valtuustokaudella 1,3 miljoonalla eurolla vuosittain. Mahdollisesta lisärahoituksesta päättäisi kaupunginvaltuusto..

- On varmasti melko epätodennäköistä, että kaupunki rupeaisi satsaamaan lisää rahaa lentokenttään. Jos valtio jättää meidät täysin yksi tämän lentokentän kanssa, niin kyllä se käytännössä ohjeistaa meitä laittamaan kentän kiinni, Grönlund kiteyttää.