Pohjois-Euroopan suurin lohijoki Tenojoki on jälleen tyhjä.

Niin lohesta kuin kalastajista.

Eduskunta sulki alkukesästä lailla jo toistamiseen Tenojoen lohen kalastukselta.

Kiellolla halutaan lohi takaisin lisääntymään Tenojokeen.

Kielto on voimassa tämän vuoden loppuun asti Suomen ja Norjan puolella.

Tenojoen varrella kalastusoppaana toimivalta Tero Ronkaiselta kielto on vienyt elannon, silti hän kannattaa sitä.

Se on ainoa tapa saada luonnonlohi palaamaan takaisin.

- Toivon hartaasti kalastuskiellon kestävän riittävän pitkään, Ronkainen sanoo.

Ronkainen pitää lohien katoamiseen yhtenä syynä ilmastonmuutosta.

- Merellisissä olosuhteissa on tapahtunut muutos. Mihinkään muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, Ronkainen sanoo.

Hän kertoo havainneensa vuosikymmenien aikana selkeitä muutoksia Tenojoen pohjoisessa ilmastossa. Talvet ovat esimerkiksi leudompia.

- Pahimmillaan joki avautuu kuukautta aikaisemmin kuin 30-40 vuotta sitten, Ronkainen sanoo.

Lohet ovat lähteneet viileämmille vesille

Luonnonvesien lämpeneminen on globaali ja kiihtyvä ilmiö.

Valtameret lämpenivät viime vuonna ennätysvauhtia ilmastonmuutoksen takia.

Tämän vuosisadan loppuun mennessä valtamerten pintalämpötila nousee 1-3 astetta.

Noin yhden kilometrin syvyydessä merten lämpötila nousee 0,5-1,5 astetta, arvioi Ylelle Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Kai Myberg.

Tenojoen lohen arvellaan siirtyvän yhä pohjoisemmaksi ravinnon perässä.

Lohenpoikaset etsivät Pohjois-Atlantilla villakuoretta ruoakseen. Tämä arktinen kalalaji on siirtynyt merivesien lämmetessä pohjoisemmaksi.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Jaakko Erkinaron mukaan valtameren muutokset vaikuttavat lohikantojen tilaan selvästi.

- Rajuja muutoksia lohen merivaiheen eloonjäännissä on nähty jo kauan sitten Pohjois-Amerikan puolella ja etelämpänä Euroopassa.

- Nyt vaikuttaa siltä, että vaikutukset ovat ehkä näkyviä myös pohjoisessa, Erkinaro kertoo Ylelle.

Ei lohia, ei turisteja

Utsjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Väinö Guttorm (kd.) katselee Tenojokea.

- Tämä on kuin kuolemanisku Utsjoen kunnalle, Guttorm toteaa vakavana.

Luonnonlohia on Tenolla yksinkertaisesti liian vähän, ne eivät lisäänny tarpeeksi.

Kaikki lohen kalastaminen joessa katsottiin olevan siten ylikalastamista ja tällä eduskunta perusteli kalastuskieltoa.

Kalastusturismista eläneelle Utsjoelle tilanne on karu.

Kunnan arvioidaan menettävän kahden vuoden aikana noin kymmenen miljoonan euron kalaturismin tulot.

Summa on paljon hieman alle 1 200 asukkaan pohjoisessa saamelaiskunnassa.

Utsjoki onkin hakeutunut äkillisen rakennemuutoksen kunnaksi.

- Utsjoen kunta tarvitsee välittömästi apua, muuten meidät hukka perii, Guttorm toteaa.

Kunnassa odotetaankin hartaasti tukea tilanteeseen hallituksen elokuun budjettiriiheltä.

Kalastuskiellot uusi normaali?

Alun perin kuusamolainen kalastaja Tero Ronkainen on lohestanut Tenolla lähes koko ikänsä.

Hän on havainnut, miten vesien lämpeneminen houkuttelee joelle myös vieraita.

Tenon valtasi viime kesänä vieraslajiksi määritelty kyttyrälohi. Lajin pelätään asettuvat jokeen vakituisesti.

- Veden lämpeneminen joessa on erittäin suotuisaa kyttyrälohelle. Kala on lisäksi erittäin lisääntymiskykyinen, Ronkainen muistuttaa.

Onko Tenon tilanne kenties esimakua muualle Suomeen?

Ronkaisen mielestä kalastuskiellot tulevat yleistymään ilmastonmuutoksen seurauksen.

- Kieltoihin joudumme valitettavasti tottumaan.

- Ne ovat kaikkein tehokkain tapa turvata kalalajien tulevaisuus. Kalastajina joudumme sopeutumaan siihen, että tämä on kenties tuleva normaali, Ronkainen pohtii Tenojoella.