Tiedätkö, paljonko käytät rahaa ruokaan, vakuutuksiin tai kahvitteluun? Tulojen ja menojen seurantaan tarkoitetut sovellukset auttavat löytämään rahareiät omasta kulutuksesta.

Kuva: Petri Rotsten

Tiedämme usein, paljonko palkkaa tai eläkettä tulee tilille ja paljonko sitä kuluu esimerkiksi asumiseen.

Sen sijaan auton huoltoihin, vaatteisiin tai illalla lähikaupasta haettuihin heräteostoksiin meneviä rahasummia voi olla vaikeampi hahmottaa.

Arviot saattavat mennä isostikin pieleen, sillä ihmiset ovat taipuvaisia arvioimaan omaa rahankäyttöään liian optimistisesti.

Kun kirjaat menosi ylös, huomaat yllättävätkin kuluerät.

Kirjanpito auttaa myös säästämisessä ja ennakoimattomissa tilanteissa. Silloin kuluja ei tarvitse alkaa muistella, vaan seuranta näyttää, mistä voi tarvittaessa nipistää.

Sähköiset sovellukset tekevät seuraamisesta helpompaa, sillä ne hoitavat osan työstä puolestasi. Ne myös näyttävät tietoa kulutuksestasi automaattisesti sekä numeroina että graafisessa muodossa.

Erilaiset diagrammit auttavat hahmottamaan, kuinka suuri osa omista tuloista vaikkapa mökin kustannuksiin menevä summa oikeastaan on.

Monet pankit tarjoavat palvelua, joka seuraa ja kategorisoi kulutustasi automaattisesti. Sitä pääsee tarkkailemaan yksinkertaisimmillaan vain kirjautumalla sisään omaan netti- tai mobiilipankkiin.

Lue myös: Näin suomalaisten suhde kuluttamiseen on muuttunut.

Tällainen seuranta on käytössä ainakin Danske Bankilla, Osuuspankilla ja S-pankilla.

Osa pankeista tarjoaa myös ilmaisia sovelluksia, jotka kertovat, mistä rahaa tulee ja mihin sitä menee. Näitä ovat esimerkiksi Nordea Wallet ja Osuuspankin Pivo.

Pankkien menoseuranta ja sovellukset jakavat tilisi menot eri kategorioihin. Niitä voivat olla esimerkiksi asuminen, auto ja terveys.

Joissain palveluissa on myös valmiiksi tarjolla tarkempiakin kategorioita, ja usein niitä voi myös muokata itselle sopiviksi.

Palvelut näyttävät päiväkohtaisen näkymän lisäksi yleensä myös kuukauden ja koko vuoden kulutuksen: kuinka paljon rahaa meni esimerkiksi ruokaan ja vakuutuksiin.

Näin näet, mistä oma kulutuksesi koostuu ja mitkä kuluryhmät vievät rahoista haluttua enemmän.

Huomaa, että tilitapahtumia seuraavissa palveluissa käteisellä ostetut tuotteet eivät mene automaattisesti omiin kategorioihinsa, vaan käteisnostot näkyvät yhtenä omana ryhmänään.

Siksi ne sopivat parhaiten niille, jotka maksavat ostoksensa pääasiassa kortilla.

Käteisen käyttäjän kannattaa valita sovellus, johon menot kirjataan ylös itse.

Myös tällaiseen käyttöön sopivia sovelluksia on monia, esimerkiksi Takuusäätiön kehittämä Penno sekä englanninkieliset Monefy ja Spendee.

Penno toimii selaimessa, joten sitä voi käyttää myös tietokoneella.

Lue myös: Professorin mukaan monet asiat ovat liian halpoja.

Palvelut ovat perustoiminnoiltaan ilmaisia. Ideakin on sama kuin korttimaksajille suunnitelluissa sovelluksissa: tulot ja menot klikkaillaan omiin kuluryhmiinsä.

Jos et ole aiemmin seurannut omaa rahankäyttöäsi, auttavat jo karkeammat kategoriat hahmottamaan menojen suuria linjoja.

Aluksi voikin olla järkevää kirjata menot pääpiirteittäin, jotta into seuraamiseen ei tyssää sentintarkkaan kirjanpitoon.

Sovelluksiin voi asettaa toistuvia kuluja, kuten yhtiövastikkeen tai vakuutusmaksut.

Mikäli säästömahdollisuuksia haluaa myöhemmin löytää menoistaan lisää, voi seurantaa tarkentaa: onko esimerkiksi ruokamenoissa jotain, mihin kuluu tahattoman paljon rahaa?

Sovelluksiin voi asettaa myös toistuvia kuluja, kuten yhtiövastikkeen tai vakuutusmaksut. Silloin niitä ei tarvitse kirjata itse sovellukseen joka kuukausi uudelleen.

Osa sovelluksista kertoo, paljonko rahaa riittää päivittäiseen käyttöön.

Esimerkiksi Pivo vertaa tilille tulevien rahasummien määrää menoihin ja tuleviin laskuihin ja arvioi, paljonko tilillä on rahaa kahden viikon kuluttua.

Itselleen voi asettaa säästökohteen esimerkiksi Pennossa. Palvelu näyttää, kuinka paljon säästöjä täytyisi kuukausittain tulla, jotta saisit rahat kasaan tavoiteajassasi.

Kasvava säästöpalkki sovelluksessa voi lisätä motivaatiota jatkaa säästämistä.

Monefy- ja Spendee-sovelluksissa itselleen voi myös asettaa kuukauden maksimibudjetin, Spendeessä jopa tietyille kuluryhmille.

Sovellus vertaa menojen määrää tähän summaan ja näyttää, kuinka paljon rahaa on vielä käytettävissä vaikkapa ravintolalounaisiin.

Mikäli omista menoistaan löytää kuluryhmän, josta haluaa supistaa, kannattaa toimia tietoisesti. Kyseistä menoa vastaava summa kannattaa siirtää säästöön heti palkan tai eläkkeen tultua tilille.

Käyttötilillä pyörivät ylimääräiset eurot saattavat muutoin kulua johonkin muuhun.

Seuraaminen helpottaa arkea, säästämistä ja tulevaan varautumista missä tahansa elämänvaiheessa.

Esimerkiksi eläkkeelle jääminen voi kuitenkin olla taloudellisesti niin iso muutos, että rahankäyttöä kannattaa parhaassa tapauksessa lähteä selvittämään jo vuosia ennen työelämän jättämistä.

Eläkkeelle jäämiseen kannattaa alkaa varautua taloudellisesti jo hyvissä ajoin.

Jos näyttää, että eläke ei tule riittämään nykyisenkaltaisiin menoihin, kulutustaan voi muovata asteittain.

Jo muutaman viikon seuraaminen voi avata silmiä omalle rahankäytölle. Pidempi seuranta antaa kuitenkin paremman kuvan siitä, millaista oma kulutus keskimäärin on.

Silloin mahdollisten heräteostosten, yllättävien kodinkonehankintojen ja toisaalta rauhallisempien kuukausien erot tasaantuvat.

Mikäli jokin sovellus tai tapa seurata menoja ei tunnu toimivalta, kannattaa rohkeasti kokeilla toista. Itselle sopivin keino löytyy usein vain testaamalla.

Lähteet: Marttaliiton ja Takuusäätiön Rahat riittää -hanke.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 2/2021.