Turkissa syvä talouskriisi on ajanut turkkilaiset ja maassa asuvat syyrialaiset törmäyskurssille.

Vielä vuonna 2011 Syyrian kiihtyviä väkivaltaisuuksia pakenevat ihmiset olivat tervetulleita vieraita, joiden uskottiin pian palaavan kotiin.

Nyt selvä enemmistö turkkilaisista toivoo mielipidemittausten mukaan syyrialaisten ja muiden pakolaisten palauttamista kotimaihinsa.

Tunnelma on kiristynyt jo pidempään ja viime aikoina on uutisoitu turkkilaisten ja syyrialaisten katutappeluista ja syyrialaisiin kohdistuneesta väkivallasta.

Erdoganin rukousmatka peruuntui, pakolaiset jäivät

Syyrian sodan alkuaikoina pääministerinä toiminut Turkin nykyinen presidentti Recep Tayyip Erdogan unelmoi Bashar al-Assadin hallinnon nopeasta kaatumisesta ja omasta rukousmatkastaan Damaskokseen.

Matka jäi tekemättä ja Assad hallitsee edelleen Syyrian raunioiden keskellä.

Turkissa puolestaan on virallisten lukujen mukaan noin 3,7 miljoonaa syyrialaista pakolaista. Heistä suurin osa ei ole lähdössä ainakaan Syyriaan.

- Tutkimustemme mukaan syyrialaisilla ei juurikaan ole haluja palata vapaaehtoisesti, kertoo professori Murat Erdogan, joka on Ankaran yliopiston siirtolaistutkimuksen keskuksen johtaja.

Erdogan johtaa tutkimushanketta, jolla kerätään tietoja syyrialaisten ja turkkilaisten asenteista.

- Kukaan ei tiedä mitä Syyriassa tapahtuu. Monet syyrialaiset ovat jo ehtineet rakentaa uuden elämän Turkissa, eikä paluu epävarmoihin oloihin raunioituneeseen maahan houkuttele.

Presidentillä miljoonaprojekti

Presidentti Erdogan on kuitenkin suunnitellut miljoonan ihmisen lähettämistä vapaaehtoisesti Pohjois-Syyriaan alueille, jotka Turkki on vallannut suurimmaksi osaksi Syyrian kurdijohtoiselta hallinnolta. Asiantuntijat pitävät suunnitelmaa epärealistisena.

Presidentti Erdoganin kannalta olisi tärkeä päästä eroon osasta syyrialaisväestöä houkuttelemalla tai pakottamalla heidät lähtemään ennen ensi vuonna pidettäviä vaaleja.

- Mutta neljää miljoonaa ihmistä ei voi pakottaa lähtemään. Se rikkoisi sekä Turkin lakia että kansainvälistä oikeutta, professori Murat Erdogan sanoo

"Iso poliittinen ongelma hallitukselle"

Erdoganille ja hänen Oikeus ja kehitys -puolueelle pakolaiset ovat iso murhe.

- Tämä on vakava poliittinen rasite hallitukselle. Turkki on perinteisesti ollut maa, josta lähdetään siirtolaiseksi muualle, kuten Saksaan. Tilanne on uusi ja pelottava. Samalla Turkin talous on romahtanut ja monet siitä kärsineet syyttävät pakolaisia ja siirtolaisia ongelmistaan, sanoo Ankarassa toimivan Tepav-tutkimuslaitoksen tutkija Selim Koru.

Turkissa siirtolaisista ja pakolaisista esitetyt väitteet ovat tuttuja muualla Euroopassa käydystä keskustelusta.

Tulijat polkevat palkkoja, vievät työpaikkoja ja aiheuttavat lisää rikollisuutta ja muita häiriöitä. Sosiaalisessa mediassa näkyy myös tarinoita pakolaisten yltäkylläisistä eduista, mitkä eivät pidä paikkaansa.

Tulijoiden sanotaan myös uhkaavan turkkilaista identiteettiä.

"Turkkia uhkaa miehitys"

Uusi kansallismielinen ja oikeistopopulistinen Zafer eli Voitto -puolue lupaa lähettää syyrialaiset ja muut pakolaiset maasta nopeasti.

Puolueen puheenjohtaja Ümit Özdag väittää, että Turkkia uhkaa salakavalan hiljaisesti etenevä miehitys.

Hänen rahoittamassaan lyhytelokuvassa kerrotaan Turkista, jossa arabit ovat ottaneet vallan ja turkkilaisia vainotaan. Pelkästään YouTubessa videota on katsottu lähes viisi miljoonaa kertaa.

Voitto-puolueen kannatus on alkanut kasvaa, vaikka mielipidemittausten mukaan Turkin seitsemän prosentin äänikynnykseen on vielä matkaa.

- Ümit Özdag käyttää hyväkseen yhteiskunnassa olevaa huolta ja suuttumusta. Hän on asettunut tämän liikehdinnän johtoon ja se lisää entisestään hänen suosiotaan, professori Murat Erdogan sanoo.

"Kaikki puolueet tiukentavat linjaansa"

Hänen mielestään Turkissa näkyy sama ilmiö kuin muualla Euroopassa. Vaikka Özdag ja hänen puolueensa eivät saisikaan kovin paljon kannatusta muut puolueet saattavat omia pakolaisvastaisen viestin.

Kehitys näkyy jo Turkissa, kun kaikki muutkin puolueet puhuvat syyrialaisten palauttamisesta tavalla tai toisella.

Professori Erdoganin mielestä Turkin pitäisi päinvastoin valmistautua siihen, että syyrialaiset jäävät ja heidät pitäisi kotouttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Turkin nykyisessä ilmapiirissä kotouttamispuheet eivät juurikaan saa poliittista kannatusta.

- Syyrialaisten kotouttaminen ei ole helppoa, kyse on suuresta yhteisöstä. Valtio ei tehnyt suunnitelmia näiden ihmisten asuttamisesta, joten on tapahtunut eräänlaista ghettoutumista.

Useissa kaupungeissa pakolaiset ovat hakeutuneet asumaan omiensa pariin. Nyt hallitus on päättänyt rajoittaa ulkomaalaisten oikeutta valita asuinalueensa.

Heinäkuun alusta yli tuhanteen naapurustoon eri puolilla Turkkia ei enää saa muuttaa lisää ulkomaalaisia, koska niissä ulkomaalaisten osuus on jo yli 20 prosenttia.

Räjähdysherkkä tilanne jatkuu

Talouskriisi ja pakolaisten suuri määrä tietyillä alueilla on räjähdysherkkä yhdistelmä, joka on johtanut paikallisiin yhteenottoihin. Mutta voisiko edessä olla jotain vielä pahempaa?

- Turkkilaisten reaktiot voivat vahvistua. Voi myös olla, että syntyy syyrialaisten vastareaktiota ja vakavat yhteenotot ovat mahdollisia, Murat Erdogan sanoo.

Tutkija Selim Koru Tepav-tutkimuslaitoksesta uskoo, että vaalien läheisyys rauhoittaa tilannetta.

- Nyt ihmiset sinnittelevät ja ajattelevat, että vaaleissa voi kertoa mielipiteensä. Elleivät vaalit tuo ratkaisua, edessä voi olla levottomampia aikoja, Koru pohtii.

Kireä tilanne lisää ihmisten lähtöhaluja ja se voi johtaa uuteen pakolaisliikkeeseen kohti Eurooppaa.

Professori Erdoganin mukaan 40 prosenttia syyrialaisista kertoo miettineensä maasta lähtöä. Esimakua tulevasta saatiin keväällä 2020, kun Turkin viranomaiset ohjasivat pakolaisia Kreikan vastaiselle rajalle.

- Syyrialaiset eivät palaa Syyriaan, mutta entistä useampi pohtii lähtöä Turkista ja kehitystä olisi syytä seurata Euroopassa, professori Erdogan sanoo.

Lue lisää: Kreikan poliisi työntää rajan ylittäneitä takaisin Turkkiin - "He pahoinpitelivät, veivät rahamme ja puhelimemme"

Yle Istanbulissa: Erdogan pelaa Nato-peliä, mutta kansa on huolissaan talouden romahtamisesta

Syyrian sota muuttui jäätyneeksi konfliktiksi eikä kukaan tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi - Damaskoksessa arki on jonoja, pulaa ja sähkökatkoja