Koronaan kuolleiden määrä on laskenut keväästä.

Koronaan kuolleiden määrä on laskenut selkeästi maaliskuun huipusta, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Lehtosen mukaan korona on silti edelleen merkittävä kuolinsyy.

-?Koko vuoden osalta Tilastokeskuksen tilastojen mukaan meillä on enemmän kuolleita kuin edellisenä vuonna.

Lehtosen mukaan Suomi oli heinäkuun puolivälissä selkeästi EU:n keskiarvon yläpuolella asukasta kohti lasketussa kuolleisuudessa.

-?Tosin Pohjoismaista Norja on mennyt Suomen ohi. Siellä on sama tilanne kuin Suomessa. Neljänsiä rokotteita ei ollut annettu ja se näkyi kuolleisuuden nousussa, kun vanhempien ihmisten rokotussuoja oli hiipunut.

Tuoreita kuolleisuuslukuja ei tällä hetkellä ole saatavilla.

Koronaan menehtyneet ovat tyypillisesti iäkkäitä ja monisairaita ihmisiä.

-?Nuorella väestöllä riski vakavaan tautiin on lähtökohtaisesti pienempi. Lisäksi rokotukset suojaavat.

-?Suomessa on menehtynyt viimeisen vuoden aikana noin 4?000 ihmistä koronaan. Yksi kolmasosa koronaan menehtyneistä on alle 80-vuotiaita. Alle 60-vuotiaita kuolleissa on kuitenkin vähän.

Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen huomauttaa, että koronaviruksen osuutta tilastoituihin kuolemiin on hankala selvittää.

Koronakuolema voidaan todeta 30 päivän sisällä positiivisesta koronavirustestistä.

-?Mitä tilastoihin tulee, kaikki kuolemat eivät ole koronaviruksen aiheuttamia. Voi myös olla, että ihminen on kuollut koronaviruksen kanssa. Eli silloin päädiagnoosi ei ole korona.

Tässä hetkellä Husin sairaaloissa on hoidossa 59 koronapotilasta. Järvisen mukaan noin kaksi kolmasosaa sairaalassa olevista koronapotilaista on sairaalassa koronapositiivisena, mutta ei koronan takia.

Järvisen mukaan erikoissairaanhoidon puolella kuolemat ovat olleet viime aikoina harvinaisia. Terveyskeskussairaaloiden ja hoivakotien tuoreista kuolinluvuista hänellä ei ole tietoa.

Järvisen mukaan kuolleisuutta on sanellut pitkälti se, kuinka paljon epidemioita on hoivakodeissa.

-?Jos hoivakodissa on lähtenyt laajemmin leviämään esimerkiksi omikronvariantti, lähes kaikki hoivakodin vanhukset ovat saaneet tartunnan. Niissä hoivakodeissa on usein hyvin huonokuntoisia ihmisiä, joiden odotettavissa oleva elinikä on perussairauksien vuoksi selvästi alle yhden vuoden.

Järvisen mukaan hoivakotien koronakuolemiin liittyy se, kuinka aktiivisesti iäkkäitä hoivan piirissä olevia vanhuksia testataan.

Jos testausaktiivisuus on voimakasta, koronaan liitettäviä kuolemia rekisteröidään enemmän. Järvinen viittaa tanskalaisiin tilastoihin, joiden mukaan hoivakodeissa kokonaiskuolleisuus ei laskenut, vaikka koronatestaamista vähennettiin.

-?Hoivakodeissa, joissa on useampia tartunnan saaneita, iso osa vanhuksista on ollut oireettomia tai hyvin vähäoireisia. Silloin koronaviruksen osuus kuolemissa on vähäisempi.

Järvisen mukaan koronaviruksen taudinkuva on muuttunut. Vain harvalla korona on enää niin paha, että sen takia joutuisi hakeutumaan sairaalaan.

Korona on muuttumassa tavalliseksi hengitystievirukseksi.

-?Koronan aiheuttama vaikea hengitysvajaus näyttää lähes kadonneen. Tänään kun tarkistin, enää alle puolet koronan vuoksi sairaalahoitoon saapuneista tarvitsi lisähappea.

Sekä Lehtonen että Järvinen uskovat, että syksyn tullessa tartunnat lisääntyvät ja sairaalapotilaiden määrät nousevat.

-?Mitään suojaustoimiahan ei ole enää juurikaan käytössä. Siksi oman rokotesuojan ylläpito on varmin tapa välttää vakava koronatauti, Lehtonen sanoo.

-?Mitään merkkiä tartuntojen rauhoittumisesta ei ole, Järvinen toteaa.