Itärajan matkustushanat raukesivat kymmenen päivää sitten. Nyt Suomessa puhutaan venäläismatkustajien viisumivaatimusten tiukennuksesta.

Suomessa keskustellaan tällä hetkellä laajasti siitä, pitäisikö Suomen kiristää itsenäisesti maahantuloehtoja venäläisturisteille.

Venäjältä on pystynyt nyt 10 päivän ajan saapumaan voimassaolevalla viisumilla maateitse Suomeen, kun itänaapuri luopui koronaan liittyvistä matkustusrajoituksista. Myös Suomi luopui omista matkustusrajoituksistaan heinäkuun alussa.

Nykylinjausta on kritisoitu siitä, että se vesittää EU:n asettamia pakotteita ja esimerkiksi Baltian maiden asettamia maahantulokieltoja venäläisille. Schengen-alueella pääsee matkustamaan Suomen myöntämillä viisumeilla.

Helsingin keskustassa kävellessä kuulee vain 400 metrin aikana useammassa seurueessa puhuttavan venäjää aurinkoisena maanantaipäivänä. Samalla Ukrainassa reilun tuhannen kilometrin päässä Venäjän armeija hyökkää siviilikohteisiin. Useat suomalaispoliitikot ovat kritisoineet asetelmaa epäreiluksi ja Venäjän sanktioita latistavaksi.

Lähdimme selvittämään, mitä Suomeen saapuneet venäläismatkustajat tuumivat julkisesta viisumikeskustelusta.

Päivän ensimmäinen Pietarista saapuva bussikyyditys saapuu Kamppiin kello 13.50. Kaukoterminaalissa iskee heti silmään punaisesta bussirivistä erottuva sininen Lux Express -bussi, joka kurvaa laiturille.

Odotamme liukuoven välittömässä läheisyydessä mahdollisia haastateltavia. Ensimmäinen vuoro on lähtenyt Pietarin päästä aamulla vain hieman kello kuuden jälkeen. Laskemme, että sillä on saapunut Helsinkiin vajaat 20 ihmistä.

Usean matkustajan katse skannaa vaivihkaa kameranjalustan, laiturille suunnatun objektiivin ja punaisen mikrofonin. Samalla askeltahti nopeutuu.

Kaksi nuorempaa henkilöä vilahtaa ohi sanomatta sanaakaan, kun yritämme lähestyä venäjän kielellä. Samalla keski-ikäinen mies saapuu halaamaan bussista noussutta isäänsä. Syleilyn yhteydessä poika kuiskaa jotain hänen korvaansa.

Kysymme heiltä, sopisiko haastattelu. Sitä emme saa. Mies selittää ystävällisesti olevansa paikallinen ja että hänen isänsä on hyvin väsynyt yli 7 tunnin matkasta.

Myöskään Kampin lähiympäristöstä ei ole innokkaita haastateltavia löytynyt. Kaksi vetolaukkuaan raahaavaa kieltäytyy haastattelusta vetoamalla kiireeseen, yksi keskittyy intensiivisesti ilmeisesti yhtäkkiä alkaneeseen puheluun.

Laiha menestys ei yllätä. Venäjällä astui keväällä voimaan niin kutsuttu valeuutislaki, jonka mukaan Venäjän asevoimien arvostelusta voi saada jopa 15 vuotta vankeutta. Julkinen esiintulo on turvallisuusriski.

Samanaikaisesti Venäjä rajoitti kansalaistensa pääsyä useille kotimaisille, riippumattomille uutiskanaville sekä ulkomaisille uutissivustoille.

Viimeisimpien joukossa bussista nousevat isojen matkatavaroidensa kanssa Vadim ja Ekaterina. He ovat molemmat 25-vuotiaita ja muuttamassa Helsinkiin Vadimin työn perässä.

Vadim kertoo, ettei ole koskaan ollut ulkomailla.

Ratkaisu on suoraan seurausta Venäjän hyökkäyssodasta. Vadim työskenteli Pietarissa kansainvälisessä, tietoliikennepalveluja tarjoavassa yhtiössä, joka joutui sulkemaan Pietarin toimistonsa sodan takia.

- Se (yritys) tarjosi vaihtoehdoiksi irtisanoutumista tai muuttoa. Muuttaminen oli kiinnostavampi vaihtoehto, Vadim kertoo.

Vadim saapui ensi kertaa ulkomaille maanantaina. Nyt hän jää asumaan Suomeen. Kuva: Ivan Bessedin

Kerromme Suomessa käydystä julkisesta keskustelusta, jonka mukaan turismiviisumit tulisi evätä Venäjän kansalaisilta. Hänellä ei näytä olevan asiasta vahvaa mielipidettä, mutta päätös vaikuttaisi myös omiin tulevaisuudensuunnitelmiin.

- En koe, että tämä keskustelu liittyy minun tilanteeseeni. Tahtoisin, että ystäväni ja sukulaiset pääsisivät vierailemaan luonani. Voisimme yhdessä vierailla ja katsella paikkoja Suomessa. Siksi toivoisin, että rajat pysyisivät auki.

- Ongelma on siinä, kuinka tässä suhtaudutaan sotaan ja Venäjän kansalaisiin. Se on monimutkainen kysymys. Toivon, etten kuuluisi tähän keskusteluun.

Kysymme, mitä Vadimin lähipiiri ajattelee sodasta.

- Lähipiirini suhtautuminen siihen on enimmäkseen kielteinen. Minulla ei ole kavereita, jotka sitä kannattaisivat.

- On heitä, jotka eivät pidä tätä niin "yksinkertaisena" Jugoslavian tapahtumien takia. Mutta heitä on vain muutama.

Vadimin valitsema sanafraasi Vse ne tak odnoznachno tarkoittaa vapaana suomennoksena, että "kaikki ei ole niin selvää". Sanavalinta kuvaa venäläisten ja Venäjän hallinnon rakentamaa epäluottamusta esimerkiksi länsimaisiin tietolähteisiin.

Venäjän valtionmediassa ja viranomaislausunnoissa viitataan usein sotilasliitto Naton ilmaoperaatioon Serbiassa ja Kosovossa 90-luvun loppupuolella. Venäjä on käyttänyt Naton pommitussotaa ja Kosovon irtautumista Serbiasta hyväkseen vastatessaan kritiikkiin Krimin laittomasta "liittämisestä" Venäjään vuonna 2014.

- Riippuu jokaisen omista suhteista, miten asiaan reagoidaan, Vadim kertoo venäläistensä suhtautumisesta sotaan.

Pahin hälinä on haihtunut ympäriltämme, kun päästämme pariskunnan nousemaan liukuportaita Kampin aukiolle. Sitten meitä lähestyy oma-aloitteisesti venäläinen Olga. Hän on päälle 60-vuotias.

Olga etsii terminaalista oikeaa laituria, ja hän on kuullut ohimennen sujuvaa venäjän kieltä kuvaajan suusta. Lähtöön on vielä aikaa, joten myös haastattelu sopii.

Olga on tottunut vierailija, sillä hänen tyttärensä perheineen asuu Suomessa. Siksi hänellä on Suomeen monikertaviisumi, joka on voimassa vuosia. Suomessa hän auttaa tyttärenpojan kasvatuksessa.

Pietarilainen Olga vieraili ennen koronaa Suomessa ja ulkomailla säännöllisesti. Kuva: Ivan Bessedin

- Hän tosin on jo iso. 8-vuotias, Olga kertoo.

- Ennen koronaa lensimme myös muualle kuten Espanjaan, Saksaan ja Italiaan. Nyt se ei valitettavasti ole mahdollista. Olen tyytyväinen nyt siitä, että pääsen tänne (Suomeen).

Viimeisimmästä vierailusta on vierähtänyt pari vuotta. Olga kertoo, että hän palasi viimeisellä mahdollisella Allegro-junalla Helsingistä Pietariin maaliskuussa 2020.

Kerromme, että joidenkin suomalaisten mielestä rajat tulisi sulkea venäläismatkailijoilta. Olgasta se olisi "paha juttu" ja sääli.

- Mutta ymmärrän heitä, jotka niin ajattelevat.

Kysymme, mitä mieltä Olga ja hänen lähipiirinsä ovat niin kutsutusta "erikoisoperaatiosta". Käytämme Venäjän hyökkäyssodasta propagandatermiä Olgan turvallisuuden takia.

- Suhtautumiseni operaatioon on kielteinen. Mutta varmasti on toisenlaisiakin mielipiteitä. Tyttäreni työpaikalla, hänen suomalaispiireissään ja -perheessään jokainen on pahoillaan tilanteesta.

- (Venäjällä) minun ikäiseni ihmiset ja nuoremmat ajattelevat, että tämä on ukrainalaisten oma syy.

Kysymme vielä, miten Olga suhtautuu Ukrainan tapahtumiin.

- Tämä on tuskaa. Ukrainalaiset eivät ole syyllisiä mihinkään. Minulla on ystäviä Kiovassa ja sukulaisia Harkovassa. Sukulaiseni ovat nyt pakolaisia, hän kertoo.

- Näin Harkovan raunioina. Kaupunki on lähellä sydäntäni. Olen kauhuissani - myös Kiovan puolesta. Sukulaisteni ikkunasta näkyivät Harkovan hallintorakennukset. Ne tuhoutuivat lähes täysin sodan alkupäivinä.

- Tämä on katastrofi myös meille (venäläisille). Tällä tulee olemaan seurauksia.

Olgan mukaan hänen työpaikaltaan kerrottiin, että Olgan on ilmoitettava, mikäli hänelle sanotaan ulkomailla jotain "sopimatonta".

- En ole kuullut pahaa sanottavaa, Olga toteaa.

Tausta

Liikenne vilkastui välittömästi Suomen kiireisimmillä rajanylityspaikoilla, kun Venäjä purki matkustusrajoituksensa perjantaina 15. heinäkuuta puolenpäivän aikoihin. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla liikennemäärät ovat vakiintuneet sen jälkeen noin 7 500-8 000 rajanylitykseen vuorokaudessa.

Kaakkois-Suomen rajavartioston rajanylistyspisteet sijaitsevat Nuijamaalla, Vaalimaalla ja Imatralla. Ne ovat kolme suurinta kansainvälistä rajanylityspaikkaa itärajalla.

Suomessa matkustusrajoitukset poistuivat heinäkuun alussa. Sen jälkeen rajanylitysmäärät vakiintuivat Kaakkois-Suomen rajanylityspisteillä hetkellisesti noin 4 000 rajanylitykseen vuorokaudessa.

Nykytilastot ovat kaukana koronarajoituksia edeltäneestä ajasta. Silloin rajanylityksiä tehtiin kolmella pisteellä noin 20 000 vuorokaudessa.

Taltioidun haastatteluosuuden jälkeen Olga kertoo spontaanisti, mitä hän näki viimeisimmäksi saapuessaan Venäjältä Suomeen. Hänen mukaansa Venäjän rajavalvonnasta vastaavat viranomaiset vetivät kahdeksi tunniksi sivuun ukrainalaisen isän ja pojan.

Olga muistelee, että heidät vapautettiin kahden tunnin jälkeen. Hän kertoo kuulleensa tapausta seuranneen keskustelun.

- Isä, minne menemme seuraavaksi?

- Emme mihinkään. Suomi on päämäärämme.

Opastamme Olgan kaukoliikenteen terminaalin laiturille kahdeksan. Sieltä linja-auton on määrä lähteä kohti Pietaria 40 minuutin päästä.

Lähes samoihin aikoihin julkistetaan uutinen, jonka mukaan suurimmat eduskuntaryhmät olisivat valmiita kieltämään turistiviisumit venäläismatkailijoilta.