Tietyt ihmiset ovat taipuvaisempia ylianalysointiin kuin toiset. - Ihmisen mieli kestää saman huolen yhtäjaksoista vatvomista vain 10 minuuttia, asiantuntija muistuttaa.

Ylianalysointi ja -ajattelu lisää stressiä, joka voi aiheuttaa pidemmän päälle myös fyysisiä oireita, kuten sydän- ja verisuonitauteja. Kuva: Shutterstock

Olinkohan liian äänekäs tai ärsyttävä eilen kaveriporukan illanistujaisissa? Sanoinkohan jotain tyhmää?

Tekstiviesti ilman hymiötä. Hän on varmasti vihainen.

Jos olisin silloin kerran ymmärtänyt käyttäytyä hieman eri tavalla, kumppanini ei olisi ehkä jättänyt minua.

Kuulostaako tutulta?

Ylianalysointi on asioiden loputonta vatvomista, menneiden jossittelua ja tulevaisuuden murehtimista etukäteen, kertoo psykiatrinen sairaanhoitaja ja ratkaisukeskeinen terapeutti Jenni Kiviniemi.

- Yliajattelu vähentää kykyä olla läsnä ja häiritsee keskittymiskykyä. Se aiheuttaa myös stressiä, josta voi seurata fyysisiä ja psyykkisiä haittoja, kuten masennusta, päihteiden käyttöä ja sydän- ja verisuonisairauksia, Kiviniemi kertoo.

Tiesitkö, että ylianalysoinnista voi kuitenkin opetella eroon?

Esimerkiksi ihmissuhdeongelmat, terveyshuolet tai haasteet työpaikalla voivat kuormittaa mieltä ja johtaa ylianalysointiin.

- Myös tilanteet, joissa on joutunut pahasti pettymään tai pelkäämään, tullut kaltoin kohdelluksi tai usko itseen ja omaan toimintakykyyn on horjunut, voivat laukaista yliajattelun kierteen, Kiviniemi kertoo.

Kiviniemen mukaan useimmat ylianalysointiin liittyvät ajatukset pohjautuvat pelkoon ja huoliin. Jatkuva ylianalysointi heikentää elämänlaatua, sillä se uuvuttaa ja lisää stressiä.

- Mieli vatvoo samoja asioita ja pyrkii vimmatusti löytämään ratkaisuja kuitenkaan siinä onnistumatta. Mieli kestää vain noin 10 minuuttia tällaista vatvomista, jonka jälkeen mieliala ja hyvän olon hormonien taso alkavat laskea.

Voiko yliajattelusta olla mitään hyötyä?

- Hyödyt ovat vähissä, mutta ylianalysointiin taipuva voi olla hyvin harkitsevainen ja kykenevä itsereflektioon sekä pohtimaan omaa osuuttaan asioihin.

- Huoliajattelua pidetään joskus myös hyvänä. Kun olemme huolissaan toisesta ihmisestä, ajattelemme sen kertovan, että välitämme heistä. Nämä huolet saattavat kuitenkin aiheuttaa lisää huolia ja jossittelua - ja näin huoliajattelun kehä on valmis.

Ylianalysointi on luontaista monelle, mutta Kiviniemen mukaan toiset persoonat ovat taipuvaisempia huoliajattelulle kuin toiset.

- Esimerkiksi ihminen, joka herkästi syyttää itseään tai on itseä kohtaan äärimmäisen vaativa, voi olla erityisen taipuvainen ylianalysointiin.

- Lisäksi epävarmuus itseä kohtaan voi ilmetä ylianalysointina.

Yliajatteleva vanhempi on voinut opettaa lapselle esimerkillään ylianalysoinnin tavan - tai ylianalysointi voi olla seurausta lapsuuden negatiivisesta tunneilmapiiristä.

Toisaalta taipumus asioiden yliajatteluun on voinut kehittyä myös elämänkriisin tai jonkin koettelemuksen seurauksena.

- Ahdistuksesta ja masennuksesta kärsivät kärsivät usein myös ylianalysoinnista, Kiviniemi toteaa.

Vaikka ylianalysointi on Kiviniemen mukaan yhteydessä erilaisiin mielenterveyden haasteisiin, tämä ei tarkoita, että ylianalysoivalla ihmisellä olisi aina jokin diagnosoitavissa oleva mielenterveyden häiriö.

1. Haasta ajatuksiasi

Jos oma mieli vatvoo herkästi kaikkea mahdollista, Kiviniemi kehottaa kysymään itseltään yhden olennaisen kysymyksen.

- Mieli tuottaa useita kymmeniä tuhansia ajatuksia päivässä. Mitä luulet, kuinka moni näistä ajatuksista on täysin totta ja kuinka moni taas jotain ihan ihmeellistä soopaa?

Kiviniemi kehottaa olemaan uskomatta kaikkea, mitä mieli keksii ja kehittelee. Hyvä tapa on pohtia, mitä faktoja sinulla on esittää ylianalysoitavan ajatuksen tueksi - keksiikö mieli kenties täysin omiaan?

2. Rajaa huoliaikaa ja täytä huolipäiväkirjaa

Kiviniemi sanoo, että itsensä kanssa voi myös sopia maksimiajan, jonka käyttää päivässä huolten käsittelyyn.

- Voit ottaa avuksesi vaikka huolipäiväkirjan, johon kirjoitat 20 minuuttia huoliasi, murheitasi, pelkojasi ja kaikkea sitä negatiivista ja kuluttavaa tarinaa, jota mielesi pyörittää.

- Lopuksi kirjoita kolme asiaa, joista olet kiitollinen ja jotka ovat nyt hyvin.

Tämän jälkeen Kiviniemi suosittelee tekemään jotain sellaista, mistä nauttii.

3. Harjoita itsemyötätuntoa

- Jokainen meistä tekee virheitä, eikä täydellistä ihmistä ole edes olemassa - siihen ei edes pidä pyrkiä, Kiviniemi muistuttaa.

Kiinnitä siis huomiota siihen, kuinka puhut itsellesi sisäisesti.

- Jos huomaat soimaavasi tai kritisoivasi ankarasti itseäsi tai vatvovasi mennyttä tai tulevaa, puhu itsellesi lempeästi ja kannustavasti.

- Tutkimusten mukaan itsemyötätunnon merkitys hyvinvointiimme on merkittävä.

4. Tee jotain aivan muuta

Tee jotakin konkreettista, jossa aivot joutuvat väkisinkin miettimään jotain aivan muuta kuin ongelmia.

- Toiminta muuttaa parhaiten ajatuksia ja tunteita, Kiviniemi kertoo.

Tekeminen voi olla pieniäkin askareita, kuten kotitöitä, lyhyt kävely metsässä, soitto ystävälle, lempibiisin kuunteleminen tai kaupassa käyminen.

- Tällainen tekeminen nostaa hyvän olon hormonien tasoja ja auttaa samalla mieltä löytämään positiivisemman suunnan ajatuksille.

5. Hae ammattiapua

Jos et pärjää yliajattelun kanssa yksin eivätkä itsehoidolliset keinot tunnu auttavan, on suositeltavaa hakea ammattiapua mielenterveyden ammattilaiselta tai terapiasta.

- Ihan jokaisella on oikeus saada apua, Kiviniemi toteaa.

Lue lisää: Asiantuntija neuvoo täsmäliikkeet, joilla ahdistusta ja alakuloa voi lievittää - ja kertoo myös, miksi ne toimivat

Lue lisää: Miksi muilla riittää virtaa aamusta iltaan, kun itse jaksan lähinnä kölliä sohvalla? Asiantuntija vastaa

Lue lisää: Pariterapeutti listaa asiat, jotka kertovat parin todellisesta yhteensopivuudesta - ja nimeää vaiheen, jonka puuttuminen voi tuoda pulmia