Parikkalan Uukuniemen Suitsansaaressa, Etelä- ja Pohjois-Karjalan rajalla, kesät viettävän Mirja Ulmasen mökkirannasta alkaa rajavyöhyke. Uimaan ei ole asiaa Pyhäjärveen ilman rajavyöhykelupaa, sillä Venäjälle on matkaa vain pari sataa metriä.

Aiemmin rajavartijat saattoivat piipahtaa kyselemässä kuulumisia, nyt tekniikka on korvannut kyläilyt.

- Tekniikka valvoo, meillä on vieressä hieno valvontatorni ja siellä pyörii tutka, on optista valvontaa. Olen naureskellut, että mökkiläiselle on turvallista, kun on valtion puolesta pihavalvonta, naureskelee Mirja Ulmanen.

Ulmanen kertoo, että Suomen puolella helikopteri lentää lähes päivittäin, Venäjän puolella silloin tällöin.

Havainto pitää paikkaansa, sillä Rajavartiolaitokseen kuuluvan Vartiolentolaivueen AW119 Koala-helikopterit ja Dornier DO-228-valvontalentokoneet lentävät aiempaa useammin itärajalla. Tänä vuonna tavoitteena on lentää merialueella ja itärajalla noin 4000 tuntia, neljänneksen enemmän kuin viime vuonna.

Valvontalennot ovat tehokas tapa katsoa, mitä rajavyöhykkeellä tapahtuu. Koneissa on sensoreita, kuten lämpökamera, joka havaitsee esimerkiksi ihmisen kaukaa.

- Rajalento kestää nelisen tuntia, me saamme kuvattua satoja kilometrejä. Meille tulee myös todella paljon kohteita, joita ei saada koirapartioilla tarkastettua, sanoo AW119 Koala-helikopterin päällikkö Kasper Maunula.

Ilmasta tehtävän valvonnan lisääntymisen ohella myös maarajojen tekninen valvonta on uudistumassa. Hallitus päättää syksyllä aidan rakentamisesta Venäjän vastaiselle rajalle. Se merkitsee itärajalla myös uuden valvontatekniikan käyttöönottoa ja yhdessä lentovalvonnan kanssa parempaa tilannekuvaa.

- Saadaan kattava kuva eri aikoina raja-alueelta, mitä siellä tapahtuu, miltä siellä näyttää, sanoo Vartiolentolaivueen apulaiskomentaja Pasi Marttinen.

Suomen ja Venäjän välinen maaraja on pituudeltaan 1344 kilometriä. Ilmasta valvotaan lähinnä Imatralta pohjoiseen ulottuvaa raja-aluetta. Kaakkois-Suomessa lentoja on vähemmän, sillä alueella on enemmän valvontatekniikkaa ja rajavartijoita havaitsemaan luvattomia kulkijoita.

Tekoäly tulkitsee pian valvontakameroiden kuvia

Rajavartiolaitos valmistelee 1990-luvulla hankittujen ja pian käyttöikänsä päähän tulevien Dornier DO-228-koneiden uusimista. Hankintapäätös tehdään ensi vuonna tai viimeistään vuonna 2024, ja koneet tulevat käyttöön vuosina 2026-2027.

Samalla lentokoneissa otetaan käyttöön uuden sukupolven valvontatekniikka.

Ilma-aluksista tulevaa kuvaa voidaan siirtää maahan tai merialueilla myös laivaan, ja analysoida sitä hahmontunnistuksen ja tekoälyn avulla. Tällöin esimerkiksi luvattomat kulkijat ja laiton toiminta paljastuvat helpommin. Korkealla lentävästä koneesta ja muista valvontalaitteista dataa tulee niin paljon, että pelkästään ihmissilmin analysoiminen on vaikeaa.

Rajavartiolaitoksen tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä uusia itärajan valvontajärjestelmät, ja ilma-aluksista saatava valvontatieto on yksi osa tilannekuvaa. Maalla käyttöön on tulossa Rajavartiolaitoksen toimintasuunnitelman mukaan esimerkiksi siirrettäviä valvontasoluja ja valvontarobotteja, sekä uudenlaisia sensoreita.

Varaosista ja lentäjistä on pulaa

Uudet sensorit on tarkoitus asentaa kaikkiin neljään Vartiolentolaivueen AW119 Koala-kopteriin, mutta työ on viivästynyt. Syynä on vaikea komponenttipula, johon ei aivan lähiaikoina ole luvassa helpotusta. Sen seurauksena tavoitteeksi asetettuun lentotuntimäärään ei viime vuonna päästy.

- Varaosia on hankala saada, ja ennen kaikkea huoltokierto eri komponenteilla on kasvanut merkittävästi, sanoo apulaiskomentaja Pasi Marttinen.

Varaosien lisäksi pulaa on myös lentäjistä, kun lentotuntien määrä lisääntyy. Vartiolentolaivue on joutunut siirtämään lentäjiä meripelastusvalvontaan, kun yllättävät poistumat ja eläkkeelle siirtymiset ovat vähentäneet lentäjien määrää.

- Jos jossakin olisi Rajavartiolaitoksen helikopterilentäjäpankki, niin puolenkymmentä henkilöä kelpaisi heti riviin, jos rahat sallisivat, laskee Marttinen.

Vuosittain laivue saa 2-3 uutta lentäjää, mikä ei ole riittävä määrä korvaamaan lähiaikojen poikkeuksellisen suurta eläkepoistumaa. Rajavartiolaitoksesta eläkkeelle siirtyneitä lentäjiä onkin otettu takaisin töihin määräajaksi, jotta koulutusjärjestelmä ehtii tuottamaan tarpeeksi uusia lentäjiä sekä uusia lennonopettajia.

Kasper Maunula aloitti AW119 Koalan päällikkönä kesäkuussa. Maunulan tie Rajavartiolaitoksen lentäjäksi alkoi ilmavoimien lentoreserviupseerikurssilla, jonka jälkeen opinnot jatkuivat Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Kaikkiaan lentotunteja on ehtinyt kertyä kaikkiaan jo nelisen sataa, joista päällikkönä pieni osa.

- Nyt kun on tietty tilanne päällä, niin se kyllä motivoi työhön. On mielenkiintoista, että pääsee paikan päältä seuraamaan mitä tapahtuu, ja mitä siellä on.

Lue lisää:

Rajavartiolaitos: Itärajalle saattaa nousta raja-aitaa jo tänä kesänä - nyt Suomen ja Venäjän välissä ei ole juuri mitään estettä

Katso tästä, millainen on Suomen ja Venäjän välinen raja