Suomenlahden yli ilman märkäpukua on aiemmin uinut vain yksi ihminen.

Kuvassa vasemmalta oikealla maratonuintiin osallistuva ryhmä: Ira Uusoksa, Antti Mäkinen, Tuomas Kaario, Johanna Kara, Elina Mäkinen ja Sakke Vehkakoski. Kuva: Russell Wilfred

Ryhmä suomalaisia maraton- ja jääuimareita aikoo uida Helsingistä Tallinnaan ja takaisin. He aikovat uida matkan aikavälillä 25.7-7.8. Matkaan ryhmä lähtee heti, kun sääolosuhteet sen mahdollistavat.

- Se on varmaa, että huomenna me emme lähde, uintiryhmän jäsen Tuomas Kaario sanoi sunnuntai-iltana.

Hän ei usko, että he pääsevät lähtemään ennen keskiviikkoa. He ovat konsultoineet sääolosuhteissa Ilmatieteen laitosta, jonka mukaan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä sääolot muuttuvat sellaisiksi, että niitä ei kannata uhmata.

- Kaikki haluaisivat lähteä mahdollisimman pian. Tämä on odottelua parhaaseen loma-aikaan.

Viestiuinnilla ryhmä pyrkii edistämään turvallista avovesiuintia ja Itämeren suojelua. Uintia tukevat muun muassa John Nurmisen säätiö, Uimalla yli ry ja Uimaliitto.

Yhteensä uituja kilometrejä ryhmälle kertyy noin 180. Matkan arvioidaan kestävän noin 60 tuntia. Kaario korostaa, että aika on arvio, jonka paikkansa pitävyys riippuu muun muassa merenkäynnistä.

- Hirveästi lyhyemmäksi en sitä arvioisi, mutta se voi venyä aika paljon.

Kaikki kuusi ovat kokeneita maratonuimareita. Kokemuksesta huolimatta matkaan sisältyy riskejä ja haasteita. Kaario nimeää suurimmiksi haasteiksi veden lämpötilan, sinilevän, laivareitit ja mahdollisen merisairauden.

Matka uidaan kansainvälisten maratonuinnin sääntöjen mukaisena viestinä. Säännöt ovat armottomat.

- Jos joku ei voi uida omaa osuuttaan, matka keskeytyy siihen. Emme voi vaihtaa uintijärjestystä kesken kaiken.

Sinilevää varten toisessa mukaan lähtevässä veneessä on kylmäsuihkulaite, jolla uimarin saa puhdistettua pienellä määrällä vettä. Mukana on myös laite, jolla he voivat seurata alueen laivaliikennettä.

- Reitti menee laivaväylien yli, mutta niiden yli menemme mahdollisimman nopeasti.

Matkaa ei ole uitu aiemmin kahteen suuntaan virallisten maratonuintisääntöjen mukaan. Yhteen suuntaan Suomenlahden yli ilman märkäpukua on uinut vain yksi henkilö: nytkin mukana oleva Tuomas Kaario. Hän ui vuonna 2014 Viron Rohuneemestä Suomen Porkkalanniemeen. Tuolloin matkaa kertyi 60 kilometriä.

- Pääkaupungista pääkaupunkiin ei ole uitu.

Hän sanoo, että kahdeksan vuoden takaista uintia on vaikea verrata tulevaan urakkaan. Vuonna 2014 esimerkiksi sääolosuhteet olivat ihanteelliset.

- Auttoi todella paljon, että vesi oli lämmintä.

Nyt uimareita on matkassa enemmän, mikä helpottaa urakkaa.

Uintiryhmän mukaan lähtee kaksi venettä: pieni kumivene ja suurempi vene, jota käytetään muun muassa lepäämiseen. Matka uidaan viestinä siten, että yksi ryhmän jäsenistä urakoi tunnin kerrallaan.

Kaario sanoo, että uintiryhmällä ja kahdeksalla miehistön jäsenellä on tarkkaan suunnitellut roolit. Aikaa kuluu muun muassa ruoanlaittoon.

- Viisi tuntia välissä ei ole todellakaan pelkkää lepoa.

Uintivuoron vaihdot pitää tehdä vedessä, ja aikaa niihin viisi minuuttia. Tavallisen uima-asun lisäksi saa vain uimalakkia, uimalaseja, korvatulppia sekä nenäklipsiä. Muita apuvälineitä uinnissa ei saa käyttää.

Tallinnassa heitä vastassa on Viron meripelastusseura, joka auttaa veneet läpi kivikkoisen sisävesialueen.

Tallinnassa ryhmän pitää käydä maissa. Aikaa siihenkin on viisi minuuttia, jonka jälkeen he uivat takaisin lähtöpisteeseen Helsingin Kaivopuistossa.