Kasvipohjaisia, lihan tapaan käytettäviä tuotteita on viime vuosina ilmestynyt kauppojen hyllyille monia. Kasviproteiinin käyttöä selvitetään ja kehitetään kansainvälisesti monissa yrityksissä ja hankkeissa, ja vauhti on ollut nopeaa.

Yle kertoi keskiviikkona, että Suomen markkinoille tuodaan seuraavaksi 3D-printattua kasvislihaa:

Lue lisää: Ensi syksynä Suomen markkinoille tulevat ensimmäiset 3D-tulostetut, lihanomaiset tuotteet

Biotekniikan tohtori Lauri Reuter työskentelee sijoitusjohtajana ruokateknologiaan keskittyneessä Nordic Foodtech VC -rahastossa.

Reuter on ilahtunut, että kasviperäisten proteiinien kehittely etenee, vaikkei kyse olekaan radikaalista uudesta tuotteesta.

- Koen pientä riemua siitä, että asiat liikkuu eteenpäin, mutta itsessään se, että tuote on 3D-tulostettu ei ole valtavan iso harppaus mihinkään suuntaan. Siinä on kyse siitä, että tuotteen rakenne kasataan eri tavalla kuin ennen.

Miksi kasvituotteen pitää näyttää lihalta?

3D-tulostuksessa tuotteista tulee, jos niin halutaan, esimerkiksi naudan sisäfileen näköisiä. Ja kaupoissa on jo tällä hetkelläkin lihanakkien näköisiä kasvipohjaisia nakkeja.

Reuterin mielestä lihaa imitoivat tuotteet ovat välivaihe siirtymisessä enemmän kasviperäiseen ravintoon.

- Meille monille ne tutut eläimistä tehdyt tuotteet ovat helppoja. On totuttu niihin, ja on vaikeaa vaihtaa johonkin muuhun. Se vaatisi aika isoja uusia tottumuksia ja uusia rutiineja. Tällaiset tuotteet, jotka on ihan samankaltaisia, tuntuu samalta ja maistuu samalta, ja ne valmistetaan samalla tavalla, ovat helppo tapa vähentää eläinten syömistä.

Reuter on itse sitä mieltä, että voisi myös miettiä, ettei lähdettäisikään lihaa imitoiviin tuotteisiin.

- Tähdättäisiinkin siihen, että tehdään yksinkertaisesti vain hyvänmakuisia tuotteita.

Makua ja suutuntumaa

Kasviproteiinin käyttömahdollisuuksia kehitetään ja keksitään koko ajan lisää. Reuter kertoo, että kehitys on ollut viimeisten parin vuoden aikana valtavaa.

Teknologiat eivät kuitenkaan ole radikaalisti uusia. Usein kyse on vain palkokasvien prosessoinnista uuteen muotoon.

Kehitystyössä pohditaan tällä hetkellä paljon makua ja suutuntumaa. Reuterin mielestä kiinnostavinta uutta ovat rasvaan liittyvät tutkimukset.

- Esimerkiksi nyt kasviperäisissä lihatuotteissa käytetään kookosrasvaa ja kasviöljyjä, että saataisiin rasvasta vähän lihamainen, mutta ne eivät oikein aja asiaansa. Seuraava harppaus on, että saadaan parempia rasvoja. Lukuisat yritykset kehittelevät erilaisilla teknologioilla eläintyyppisiä rasvoja, jotka on saatu ilman eläimiä.

Reuter mainitsee myös Yhdysvalloissa markkinoilla olevat hemoglobiinin kaltaiset proteiinit, jotka sitovat tuotteessa rautaa. Näissä oleva rauta imeytyy elimistöön mutta niissä on myös punainen väri.

- Se kypsennettäessä ruskistuu ja antaa lihamaisen maun tuotteisiin.

Mitä ruokalautasella parinkymmenen vuoden päästä?

Tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa, mutta Yle pyysi silti Reuteria arvioimaan, minkälaisista tuotteista tulevaisuudessa omat lounaamme ja päivällisemme kokoamme.

Hän uskoo, että lautasemme sisältö täyttyy varsin samankaltaisesta ruuasta kuin nytkin. Ruuan tuotanto sen sijaan saattaa olla erilaista kuin nykyään.

- Monet niistä tulevaisuuden lautasten nugeteista, suikaleista ja pötkylöistä on varmaan tuotettu kasvien tai mikrobien avulla. Pienempi osa sitten enää eläimien avulla. Mutta kyllä me lihaa tulevaisuudessakin syömme, mutta toivottavasti se on harvinaisempaa herkkua.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun maanantaihin 25.7. kello 23:een saakka.