Mikäli eurooppalaisvaltiot leikkaavat kaasun kulutustaan, kuten EU-komissio keskiviikkona esitti, EU:n energiatuotannon hiilidioksidipäästöt voisivat laskea merkittävästi, arvioivat Ylen haastattelemat asiantuntijat.

Jos taas jäsenmaat kompensoisivat kaasun käytön vähentämistä muilla, vielä saastuttavammilla energialähteillä, päästöt voisivat kasvaa viidestä seitsemään prosenttia.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lundin mukaan jo neljän prosentin päästövähennys olisi kooltaan suuri.

- Jos kulutuksen leikkaamisen lisäksi energian tuotannossa kaasua korvattaisiin uusiutuvilla energialähteillä, yhteisvaikutus on vielä suurempi. Silloin päästövähennys olisi varmasti yli kymmenen prosenttia.

Lundin mukaan vähennystavoitteen saavuttamiseksi valtiot todennäköisesti pyrkivät sekä säästämään energiaa että tehostamaan sen kulutusta. Komissio on ainakin vielä jättänyt vähentämisen keinot hyvin pitkälti jäsenmaiden oman harkinnan varaan.

Komission ehdotuksen mukaan maiden tulisi kuitenkin esittää keinot vähennysten toteuttamiseksi syyskuun loppuun mennessä.

Aikataulu on tiukka.

- Vaikka numerot ehkä kuulostavat pieniltä, 15 prosentin kulutuksen leikkaus on hurja määrä energiaa. Leikkaus edellyttää vahvoja poliittisia toimenpiteitä julkiselta sektorilta. Meillä on kuitenkin näyttöä 1970-luvun öljykriisin ajoilta siitä, että energian säästötoimilla pystytään saamaan melko nopeasti aikaan toivottuja vaikutuksia, Lund huomauttaa.

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) energiatekniikan yliopiston professori Esa Vakkilainen huomauttaa, että korkea hinta on jo nyt vähentänyt maakaasun käyttöä.

- Myös luottamus maakaasun riittävyyteen on jo muuttanut yritysten toimintaa. Esimerkiksi Suomessa yritykset ovat nähneet, että Venäjän puolelta maakaasutoimitukset ovat olleet kiiinni ja ottaneet käyttöön muita vaihtoehtoja, Vakkilainen arvioi.

Vakkilainen huomauttaa, että kotitalouksissa käytön vähentäminen voi olla hankalampaa.

Eurostatin tilastojen mukaan maakaasua käytetään EU:ssa hieman alle 4 000 terawattituntia. Käytön vähentäminen 15 prosentilla tarkoittaisi sitä, että kulutus laskisi noin 600 miljoonalla megawattitunnilla.

Euroopan unionissa kaasun osuus käytetystä energiasta on noin 24-25 prosenttia. Suomessa kaasun vähentämisen suorien vaikutusten on arvioitu jäävän vähäisiksi.

Kivihiili olisi huonoin vaihtoehto

Esimerkiksi kaasukriisin keskiössä kärvistelevä Saksa on jo aiemmin ilmoittanut lisäävänsä kivihiilen käyttöä. Kuvaavaa on, että myös saksalaiset kotitaloudet ovat alkaneet hamstraamaan hiilibrikettejä talven varalle.

Jos energian kulutuksen vähentäminen ei onnistu ja kaasusta saatu energia korvataan vielä pahemmin saastuttavilla fossiilisilla energialähteillä, EU:n päästöt kasvaisivat merkittävästi.

Professori Lundin mukaan tämänkaltaisessa tilanteessa valtioiden vaihtoehdot olisivat vähissä.

- Pitää käyttää niitä voimalaitoksia, joita on. Käytännössä esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa öljy ja kivihiili olisivat niitä energialähteitä, joilla kaasua ryhdyttäisiin korvaamaan. Päästöt voisivat nousta Euroopassa viidestä seitsemään prosenttia, professori Lund arvioi

Samankaltaisiin arvioita esittää myös professori Vakkilainen. Vakkilainen arvioi, että mikäli kaasuleikkaukset korvattaisiin kivihiilellä, päästöt kasvaisivat noin viidellä prosentilla.

Maakaasun CO2- eli hiilidioksidipäästöt ovat noin puolet hiilen vastaavista. Päästöjen laskennallista kasvua lisää se, että hiilillä toimiva voimalaitos tarvitsee saman energiamäärän tuottamiseen enemmän raaka-ainetta kuin maakaasua käyttävä laitos.

- Jos hyötysuhteen ottaa mukaan CO2-päästöt melkein kolminkertaistuisivat, jos maakaasusähköä korvattaisiin hiilisähköllä, Vakkilainen kuvaa.

EU on tähän mennessä saanut vähennettyä päästöjään noin neljällä prosentilla vuosittain. Kivihiilen käytön lisääminen kasvattaisi siis päästöjä nopeammin kuin niitä on saatu muilla ilmastotoimilla vähennettyä.

Jos korvaajana käytettäisiin öljyä, arvioiden mukaan päästöt kasvaisivat hieman vähemmän eli kahdesta viiteen prosenttia.

Kaikki keinot käyttöön

Sekä Vakkilainen että Lund arvioivat, että lähitulevaisuudessa nähdään tilapäistä päästöjen nousua, mutta muutos ei ole pysyvä.

Vakkilainen ei näe lyhytaikaisen lisäyksen vaarantavan ilmastotavoitteiden toteutumista. Euroopan unioni on linjannut tuplaavansa uusiutuvan energian käytön vuoteen 2030 mennessä, ja hiilineutraalius pitäisi saavuttaa vuoteen 2050 mennessä.

- Lyhyellä tähtäimellä tämä on tietysti päästötavoitteiden kannalta haasteellista. Nin kauan kun me emme rakenna lisää fossiilista energian tuotantoa ja poistamme fossiilista energian tuotantoa sovittua tahtia, tämä ei vaaranna niitä poliittisia tavoitteita, joihin on sitouduttu.

Lund on samalla linjalla.

- Euroopan komissio on viestittänyt, että nyt pitää olla tarkkana siitä, ettei tehdä investointeja, jotka lukitsisivat meidät fossiilisten polttoaineiden polulle. Fossiilisten polttoaineiden käyttö pitäisi nähdä vain tilapäisenä ratkaisuna energiaturvallisuuden parantamiseen, Lund sanoo.

Jos eurooppalaisvaltiot päättäisivät nyt investoida fossiilisiin polttoaineisiin, se todennäköisesti vesittäisi unionin ilmastotavoitteet. Energiatuotannon päästöt kattavat noin kaksi kolmasosaa EU:n kaikista kasvihuonepäästöistä.

Lund huomauttaa, että tulevien kuukausien tilanne tulee olemaan täysin poikkeuksellinen.

- En kuitenkaan usko syntyvän pysyvää päästöjen kasvua vaan enemmänkin yksittäinen piikki. On tärkeää, että asetamme ihmisten terveyden ja turvallisuuden etusijalle. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että päästötavoitteista luovuttaisiin, hän painottaa.

Vakkilainen: "Fossiilisten alasajovauhti hidastuu"

Uusiutuvien energialähteiden osuus EU:n energiankulutuksesta on tällä hetkellä noin viidenneksen. Lund uskoo, että kriisiytynyt tilanne vauhdittaa esimerkiksi tuulivoimahankkeiden etenemistä. Tuotannon lisääminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä.

- Tuotannon puolen investoinnit eivät varmasti vielä tulevan talven tilanteeseen tule vaikuttamaan. Toimenpiteissä painopiste on kulutuksen puolella eli yrityksissä ja teollisuuslaitoksissa sekä niiden turhan kulutuksen karsimisessa. Etenkin Etelä-Euroopassa aletaan myös priorisoimaan kaasun käyttöä, eli mietitään mitkä ovat ne yhteiskunnan kannalta kriittiset toiminnot, jotka aina tarvitsevat kaasua.

Vakkilainen arvioi, että ilmaston kannalta välttämättömiin tavoitteisiin päästään lähivuosina nähtävästä takapakista huolimatta.

- Vuoteen 2025 asti fossiilisen energiatuotannon alasajotahti hidastuu. Sen jälkeen tuotanto kääntyy jyrkempään laskuun ja vuoteen 2030 mennessä olemme tavoitteessa, jonka EU on asettanut.

Parhaassa tapauksessa fossiilisiin energialähteisiin liittyvien riskien toteutuminen voi vauhdittaa siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Lundin mukaan positiivista on, että energiakriisiin haetaan nyt EU:ssa yhteisiä ratkaisuja.

Investointeja voi kuitenkin hidastaa pula kompontenteista ja työvoimasta. Lundin mukaan esimerkiksi EU:n koordinoimat yhteishankinnat voisivat helpottaa tilannetta.

- Muuten ongelmana voi olla, että jäsenmaat lähtevät kilpailemaan samoista resursseista ja kustannukset nousevat.

Vakkilainen luottaa, että energia-alan toimijat ymmärtävät rahan päälle.

- Fossiilisen sähkön tuottaminen tulee olemaan ainakin seuraavat viisi vuotta aika kallista, eikä mitään indikaatiota ole, että se palaisi enää halvaksi Euroopassa. Jos tuotanto on kallista, kaikki investoinnit, millä niiden käyttöä vähennetään ovat entistäkin kannattavampia, Vakkilainen arvioi.

Talvesta odotetaan arvaamatonta

EU:n energiasta lähes 60 prosenttia tulee alueen ulkopuolelta. Riippuvuutta tuontienergiasta voitaisiin taklata esimerkiksi lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä.

Lund näkee nyt käsillä olevan tilanteen tärkeänä muistutuksena siitä, että energiariippuvuus on strateginen kysymys ja että energiaa voidaan käyttää myös aseena.

- Nyt ymmärretään, mitä energiaturvallisuus merkitsee. Voisi sanoa, että kokemus korvaa järjen. Olen varma, että tästä eteenpäin katsotaan asioita kriittisemmin.

LUTin Vakkilainen toivoo, että maakaasun hinnan nousu ja halu purkaa Venäjä-riippuvuutta synnyttäisivät myös tahtotilan laatia suunnitelma maakaasun käytöstä luopumiselle.

Pidemmällä aikavälillä tahtotila on, että fossiilisten energialähteiden käyttöä vähennetään ja korvataan uusiutuvilla. Valtiot joutuvat kuitenkin vastaamaan energiakriisiin tässä ja nyt - ja niillä keinoilla, joita on käytettävissä.

- Puhumme energiakriisistä, joka on jopa vaikeampi kuin öljykriisi, ja sen vuoksi kaikkialla varaudutaan pahimpaan. Kaikki mitä pystytään nopeasti raapimaan kasaan, otetaan käyttöön. Olemme esimerkiksi ensi talven osalta hyvin arvaamattomassa tilanteessa, Lund sanoo.

Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Aiheesta voi keskustella tiistaihin 26. heinäkuuta kello 23.00:een saakka.

Lue lisää:

Venäjä alkoi kuristaa Eurooppaa jo viime kesänä, sanoo professori - "Kaasuvarastoja ei saatu täytettyä, hinta nousi ja inflaatio alkoi"

EU-komissio ehdottaa jäsenmaille kaasun säännöstelyä - näin maakaasun käytön vähentäminen vaikuttaisi Suomessa

EU-komissio ehdottaa jäsenmaille kaasun säännöstelyä elokuun alusta ensi vuoden maaliskuun loppuun

Saksalaiset ostavat jo lämmönpitimiksi hiiltä koteihin - "Kyse Euroopan kriisistä", arvioi talousasiantuntija

"Ensi talvena Suomi on sekaisin" - hinnat nousevat ja energiasta tulee pulaa, ennakoivat turveyrittäjä ja Huoltovarmuuskeskus