Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ei maalaile uutta eurokriisiä, mutta jos yleinen epävarmuus Italian kriisin myötä kasvaa, sillä on negatiivinen vaikutus koko euroalueen talousnäkymiin.

Italian pääministeri kirjoitti eilen eropaperit, eikä maan poliittinen kriisi ei helpota EU:n taloustilannetta. Kuva: Handout/AFP

Italian pääministeri Mario Dragh jätti torstaina eroilmoituksen. Maan politiikka on ollut pitkään sekaisin, ja kaiken taustalla vaikuttaa talouskriisi.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kertoo, että yleinen epävarmuus on hallituksen eron myötä kasvanut.

Italian korot olivat kesäkuussa ennätyskorkealla ja ovat lähteneet nyt uuteen nousuun.

- Euroopan keskuspankin rahapolitiikka kiristyi ja aikataulu nopeutui. Se sai valtion lainamarkkinat hermoilemaan jo aikaisemmin keväällä, ja silloin ei vielä tiedetty tästä poliittisesta tilanteesta, von Gerich avaa.

Italiassa piti olla vaalit ensi keväänä, mutta nyt ne aikaistuvat todennäköisesti syksylle. Vaaleissa päätetään millaista talouslinjaa Italiassa jatkossa vedetään.

Von Gerich pitää epätodennäköisenä, että Italiassa nousisi pintaan vahva eurokriittisyys.

Euroopan keskuspankki vaatii julkiseen sektorin ja finanssipolitiikan kuria.

- Kysymys on lähinnä siitä, onko seuraava hallitus valmis mukisematta toteuttamaan EU:n vaatimaa politiikkaa. Jos valtaan nousee populistihallitus, Italiassa voidaan ajautua nokkapokkasille EU:n sääntöjen kanssa.

EU:n elpymispaketista on suunnattu miljardeja euroja Italian talouden pelastamiseksi, mutta elpymisrahojen vastineeksi pitää toteuttaa uudistuksia. Lisäksi Italian pitäisi tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotta sijoittajat uskaltaisivat sijoittaa sinne.

Italian eurokriittisyys on von Gerichin mukaan jäänyt taka-alalle.

- Eurovastaisuus ei ole nyt niin suosittua. Meillä on EU:n elpymisrahasto, josta Italialle tulee miljarditolkulla rahaa. Eurokriittisemmätkin puolueet ajattelevat, että Italian kannattaa ottaa rahat.

Euroopan keskuspankki on ostanut ennen paljon maiden velkakirjoja, mutta lopetti niiden oston vastikään. Keskuspankki on kuitenkin päättänyt, että voi jälleen sijoittaa muiden maiden velkakirjoista vapautuneita rahoja myös muihin maihin kuin minkä lainoista varat ovat vapautuneet.

- Jos esimerkiksi Saksan valtion velkakirja on ennen erääntynyt, rahat jälleen sijoitettiin usein takaisin Saksan valtionlainaan. Nyt ne voidaan sijoittaa vaikkapa italiaan.

- Euroopan keskuspankki on kertonut tekevänsä tätä, mutta mittakaavasta ei ole tietoa.

Euroopan keskuspankki on päättänyt olla ostamatta maiden velkakirjoja, mutta uusi työkalu mahdollistaisi velkakirjaostojen aloittamisen uudelleen.

- He puhuvat rahapolitiikan välitysmekanismin suojatyökalusta. Käytännössä sen kautta on mahdollista ostaa yhden maan velkakirjoja ilman ennalta asetettuja rajoja, jos Euroopan keskuspankki näkee, että korkojen nousu markkinoilla on perusteetonta. Tämä työkalu ei ole käytössä vielä, mutta se voidaan ottaa käyttöön.

Von Gerichin mukaan Euroopan keskuspankki ei ole kertonut millaiset kriteerit heillä on uuden työkalun käyttöönottoon.

- Italian signaalienkaan perusteella tätä ei oteta helposti käyttöön. Koron pitäisi ensin nousta paljon, mutta työkaluja löytyy.

Von Gerich ei maalaile uutta eurokriisiä, mutta puhuu riskeistä.

- Tilanne on muuttunut paljon. Italian valtion velka ja julkinen velka ovat kasvaneet ja korkojen lähtötaso on matala, mutta meillä on erilaisia tukimekanismeja. Eurokriisin aikaan myös poliittinen tilanne oli Italiassa huono.

Suomalaisten kannattaisi olla von Gerichin mukaan kiinnostuneita Italian tilanteesta, sillä jos Euroopan tilanne menee oikeasti huonoksi ja yleinen epävarmuus Italian kriisin myötä kasvaa, sillä on negatiivinen vaikutus koko euroalueen talousnäkymiin.

- Suomi on riippuvainen siitä, miten euroalueen taloudella menee. Jos kasvunäkymät heikkenevät, talouskehitys heikkenee ja työttömyys nousee, se vaikuttaa myös Suomeen.

Uudella työkalulla Euroopan keskuspankki pystyy irrottamaan korkopolitiikkaansa Italian kaltaisten maiden riskeistä.

- Niin kauaa, kun Italialla on vaikutusta korkopolitiikkaan, se näkyy myös Suomeen.