Yleisurheilun MM-kisat nähdään Ylen kanavilla. Suorat lähetykset, kohokohdat, kisojen aikataulun, kiinnostavat uutiset ja puheenaiheet löydät Ylen kisasivulta.

Kun urheilija valmistautuu suoritukseensa kilpailuissa, ei ole sama, miten hän puhuu itselleen. Jos kaikki ei suju halutulla tavalla, sisäisen puheen sanoma ja sävy nousee vielä tärkeämmäksi.

Tämän tietää hyvin Hanna-Maari Päkk (o.s. Latvala), joka toimii Suomen yleisurheilun MM-kisajoukkueen urheilupsykologina ja jonka moni muistaa pikajuoksun 11-kertaisena Suomen mestarina. Päkk koki omalla urheilu-urallaan sen, miten suuri arvo on sillä, miten henkisesti valmistautuu kilpailuihin.

- Ihan samalla tavalla kuin kilpailuun valmistaudutaan fyysisesti, niin olisi hullua olla valmistautumatta psyykkisesti. Sillä on valtava vaikutus, minkälaisessa mielentilassa ja minkälaisella itseluottamuksella kisatilanteeseen lähtee, Päkk sanoo.

- Varsinkin sillä, mitä ajattelee, on valtava vaikutus omaan suoriutumiseen ja onnistumiseen kisatilanteessa.

Päkk kiinnostui urheilupsykologiasta kilpauransa aikana, jolloin hän halusi olla koko ajan parempi urheilija eikä halunnut jättää mitään sattuman varaan.

- Halusin kääntää kaikki kivet. Halusin, että olen varmasti valmis ja minulla on tarvittavia taitoja.

Urheilu-uransa aikana Päkk aloitti opiskelut Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä liikuntasuunnittelun ja -hallinnon opinnoilla, mutta tilanne muuttui vaihto-opiskelujen aikana Ruotsissa.

Päkk teki sivuainekokonaisuuden urheilupsykologiasta ja kipinä syttyi. Kun hän löysi kansainvälisen ohjelman, jossa opiskeltiin Jyväskylän yliopiston lisäksi myös Ruotsissa ja Saksassa, pääaine vaihtui nopeasti. Nyt Päkk on tuplamaisteri urheilupsykologiasta.

Ei kannata jättää sattuman varaan

Vaikka Päkk menestyi omalla urallaan hyvin, hänen piti tehdä paljon töitä nimenomaan kilpailutilanteissa. Hän halusi olla valmiimpi ja itsevarmempi. Omalla sisäisellä puheellaan hän pystyi säätelemään jännitystä ja vireystilaa.

- Olin itse aika innostunut kilpailija, mutta kuitenkin aika epävarma ja jollain tasolla raakile, hän myöntää.

- Luulen, että suurin osa urheilijoista ymmärtää nykyään, että tämä ei ole sellainen asia, joka kannattaa jättää sattuman varaan. Siihen kannattaa vaikuttaa, kun siihen pystyy vaikuttamaan.

Henkinen valmentautuminen ja urheilupsykologia ovat tänä päivänä tärkeitä palikoita huippu-urheilussa. Päkkin mielestä tällä hetkellä eletään otollista aikaa psyykkiselle valmennukselle ja suhtautuminen siihen on muuttunut viime vuosien aikana.

Päkk kiinnitti kilpauransa aikana huomiota omaan sisäiseen puheeseen. Hänen mielestään oli tärkeää suunnitella se, mitä hän halusi kuulla kisojen aikana ja mikä oli hyödyllistä kuulla esimerkiksi silloin, kun häntä jännitti ennen kilpailua.

Usein kun asiat sujuvat, urheilija osaa olla tsemppaava ja positiivinen itselleen, mutta vastoinkäymisten ja epävarmuuksien kohdalla positiivisuus voi vaihtua itsekriittisyyteen ja epäilyyn.

- Mitä enemmän sisäisen puheen taitoa oppii, on huomattavasti valmiimpi paineistettuihin ja erilaisiin kisatilanteisiin.

Maailma huippu-urheilun ympärillä on muuttunut myös niistä ajoista, kun Päkk raivasi tiensä Suomen huipulle. Mukaan on tullut muun muassa sosiaalinen media ja tiedon määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Miten urheilija pystyy keskittymään olennaiseen, onkin tärkeä kysymys.

- Jos esimerkiksi herkästi vertailee sitä, mitä muut tekevät tai ottaa herkästi itseensä sen, mitä lehdissä kirjoitetaan. Silloin on taito olla lukematta niitä tai sulkemaan ne pois mielestään - varsinkin tällä tavalla kisojen ajaksi.

Päkkin mukaan on hyvin yksilöllistä, mikä on häiriötekijä kenellekin. Urheilijalta vaaditaan taitoja, joilla pystyy rajaamaan pois sen, mikä ei ole hyödyllistä. Suomen joukkueen urheilijoilla ei hänen mukaansa ole ollut isompia ongelmia, mutta muutaman vinkin hän on antanut.

- Hyvin nämä asiat tuntuvat olevan hallussa. Olemme kuitenkin MM-kisoissa. Täällä urheilijat pääosin tietävät, mitä tekevät. Moni tuntee jo itsensä tosi hyvin ja tietää myös, mikä itselle toimii.

Tuen antajallekin löytyy tukea

Suomen joukkueessa on 36 urheilijaa, joista osa on kokeneita konkareita ja osa nuoria ensikertalaisia. Päkk kehuu kokeneempien arvokisakävijöiden, kuten Wilma Murron, Kristiina Mäkelän ja Tuomas Seppäsen tuomaa esimerkkiä. He ovat näyttäneet, miten joukkueessa voi olla oma itsensä.

Päkkillä on riittänyt kiirettä Oregonin MM-kisoissa, mutta ei välttämättä psyykkisenä valmentajana. Päkk on yrittänyt vaikuttamaan käytännön asioihin, jolloin urheilijat ovat saaneet keskittyä urheilemiseen mahdollisimman sujuvasti. Välillä se on tarkoittanut kuskaamishommia, välillä urheilijoiden juottoa tai kylmäliivien kanssa pelaamista.

- Paljon ollut sellaista yleistä hääräämistä. Psyykkisen valmennuksen osalta olen pyrkinyt luomaan turvallisen ilmapiirin ja ympäristön, jossa urheilijat saisivat viihtyä ja olla omia itsejään sekä toisaalta suoriutuisivat mahdollisimman hyvin.

Suomen joukkueen valmistautumisleiri Creswellissä sujui hyvin. Päkk on huomannut sen, että mitä lähemmäksi urheilijan kisasuoritukset ovat tulleet, sitä enemmän on keskustelutuen tarvetta. Mutta sekin on ollut yksilöllistä.

- On ollut sopivan työläitä päiviä. Mutta sitten täytyy olla myös se taito, että osaa olla pois edestä silloin, kun ei tarvita.

Päkk edusti Suomea halli-EM ja -MM-kisoissa sekä ulkoratojen EM- ja MM-kisoissa. Oregonin MM-kilpailut ovat hänelle kuitenkin vasta toiset kilpailut urheilupsykologina. Ensimmäisen kerran hän oli tässä roolissa Suomen joukkueen mukana Pohjoismaiden maaottelussa.

Päkk myöntää, että häntä hieman jännitti se, miten pitkä reissu sujuu uudessa roolissa. Kaikki on kuitenkin tähän asti mennyt hyvin. Joukkue on Päkkin mukaan täynnä hyviä tyyppejä niin joukkueen johdossa, urheilijoissa kuin huollossakin. Tarvittaessa myös Päkk on saanut henkistä tukea joukkueelta.

- Me annamme vähän kaikki tukea toisillemme tarpeen mukaan, että en jää yksin, hän naurahti.

Lue myös:

Kommentti: Oregonin MM-kisoissa pakka on aivan levällään - Helanderin finaalipaikka takasi keihäsjännärin, jossa Saksalla on pelissä koko yleisurheilunsa maine

Viivi Lehikoisen sisko muistaa aiturin romahduksen Belgiassa kesällä 2020 - SE-naisen tarinassa on opittavaa myös urheilujohtaja Matti Heikkiselle

Suomen joukkueen yllätysnimeltä kovaa puhetta huippu-urheilusta - Kristiina Halonen, 24, hylkäsi haaveet lääkärin urasta: "Pelkurit eivät uskalla"