Mika Kojonkoski, 59, nimettiin viime keväänä Suomen mäkihypyn ja yhdistetyn lajijohtajaksi. Kojonkoski on tehnyt kesän aikana töitä saadakseen maajoukkueiden valmennuksen ja taustatiimit kuosiin, jotta nousu lajien kärkeä voisi alkaa.

Kojonkoski painottaa, että mukaan on yritetty saada "budjetille ja toiminnalle sopivia henkilöitä".

- Kuuden maajoukkueen (mäkimiesten, mäkinaisten ja mäkinuorten sekä yhdistetyn miesten, naisten ja nuorten) miehitykset ovat aika lailla valmiita. Pikkuisen vielä etsitään joitain rooleja, selvittää Kojonkoski.

Hollantilainen Pierre Hartmann, 33, on nimetty maajoukkueiden huolto- ja kehitystiimin vetäjäksi. Hän on tärkeässä roolissa uudistetussa organisaatiossa, jonka Kojonkoski halusi sementoida ehdottomasti mukaan neljän vuoden projektille.

- Meillä on hyvä ulkomaalaisten henkilöiden taustajoukko maajoukkueessa. Pyrimme yhdistämään voimavaroja huolto- ja kehitystoiminnassa niin yhdistetyssä kuin mäessä sekä laittamaan aiempaa enemmän huomiota kehityspuoleen.

Kojonkosken mukaan kehityspuolella on kyse paljon muustakin kuin hyppyhaalareista, joista Suomessa on puhuttu paljon.

- Välineiden kehitykseen kuuluvat kiinteästi myös sukset lentämisen näkökulmasta, siteet, monot ja siihen laitettavat vetsit eli kiilat. Tässä kokonaisuudessa pitää oikeasti olla hyvä, jos aikoo kansainvälisessä kärjessä hypätä, Kojonkoski alleviivaa.

Hartmann on Kojonkosken löytö

Hartmann on tuttu mäkikaveri Kojonkoskelle Kiina-projektissa. Hollantilainen oli Aasian-keikalla Kiinan mäkimaajoukkueen materiaalivastaava ja hoiti kaikki siihen kuuluvat asiat.

Hollantilainen on entinen mäkihyppääjä, joka on Kojonkosken mukaan saanut vahvan koulutuksen urheilu- ja liikuntatieteisiin. Hän on käynyt läpi saksalaisen koulukunnan sekä urheilijana että valmentajana.

- Pierre on ollut erilaisissa valmentajarooleissa; aluevalmentajana Saksassa, ollut kakkosvalmentajana Kiinassa ja Koreassa päävalmentajana. Hän on nuori, fiksu ja motivoitunut kaveri, joka on jo saanut hyvän kansainvälisen kokemuksen mäkihypystä. Hartmann haluaa urallaan eteenpäin, toteaa Kojonkoski.

Hartmann vetää kehitystiimiä ja toimii päävalmentaja Janne Väätäisen kakkosmiehenä mäkimaajoukkueessa.

Mäkihypyssä menestys on keskittynyt viime vuosina kuudelle "suurelle" maalle. Norja, Itävalta, Slovenia, Saksa, Puola ja Japani ovat takoneet tulosta, josta muut maat - myös Suomi - voivat vain haaveilla.

Kojonkoski perustelee eroa muun muassa resursseilla, jotka kasvavat näkyvyyden myötä.

- Talousresurssit eivät ole kilpailukykyisiä. Suomella on esimerkiksi viidesosa vähemmän resursseja käytettävissä kuin kärkimailla.

Mäen ja yhdistetyn taustatiimillä jättikuorma niskassa

Kojonkoski sanoo, että mikäli Suomella olisi enemmän resursseja, ihmisten työpanosta ei hajautettaisi niin kuin se nyt tehdään.

- Me katsomme tässä kohdassa, että se (ihmisten töiden hajauttaminen) on välttämätöntä, jos aiomme päästä eteenpäin kilpailemaan kärkimaiden kanssa.

- Toivottavasti tämä meidän rynnistäminen tuottaa tulosta. Se voi kestää hyvinkin pari vuotta. Sen jälkeen meidän täytyy pystyä oikaisemaan työnkuvia ja inhimillistämään työkuormaa.

Uusi lajijohtaja on maalaillut heti kovia tavoitteita. Neljän vuoden päästä Suomen ei pitäisi olla enää kuihtuva mäkihyppymaa. Sinivalkoisten värien tulisi olla palannut silloin takaisin eliittiin.

- Tietysti tavoite on huippukova. Huippu-urheilu on kuitenkin semmoista, että korkeita asioita pitää tavoitella ja asettaa rima aika ylös, Kojonkoski perustelee.

- Pitää tavoitella "excellentin" tekemistä, eikä yhtään ujostella. Emme me aseta täysin järjettömiä tavoitteita. Onko se sitten realistista (nousta neljässä vuodessa huipulle), sen näyttää aika. Me uskomme tavoitteeseemme.

Varustepuolella Suomella on kolmen kaverin tiimi, joista kaksi toimii Suomessa. Jouni Kaitainen, joka samalla valmentaa Lahden keskittymässä ja Janne Happonen, joka vaikuttaa Kuopiossa. Pukujen valmistusta johtaa ranskalainen Frederic Zoz, joka on ollut jo pari vuotta Suomen mukana.

Yhdistetyn puolella sorvin äärellä ovat uudet valmentajat Antti Kuisma ja Lauri Asikainen, jotka vetävät A-maajoukkuetta. Valmennuskaksikko jatkaa Petter Kukkosen jättämän työn jälkeä ja pyrkii löytämään uudessa, yhteisissä projektissa myös entistä parempaa mäkikuntoa.

Mäkihypyn puolella asioita linjaa Janne Väätäinen. Hänen apunaan on varsin kansainvälinen porukka, kun taustalla vaikuttavat slovenialainen huoltaja Andraz Pograjc ja fysioterapeutti Bostjan Ahacic sekä ranskalainen pukumestari Zoz ja nyt myös kakkosvalmentaja, monitoimimies Hartmann.

- Emme me ole menneet taaksepäin kymmenessä vuodessa valmentamisessa, mutta muut ovat menneet paremmalla vauhdilla eteenpäin. Siihen rynnistykseen haluamme nyt mukaan, linjaa Kojonkoski.

Lajijohtaja paaluttaa myös valmennuslinjaa

Omasta mäkihypyn ja yhdistetyn lajijohtajan roolistaan Kojonkoski sanoo, että hänen työnkuvansa kehittyy koko ajan. Valmentaminen on kuitenkin hänen keskiössään.

- Tehtäväni on rakentaa yhdessä valmentajien kanssa suomalaista linjaa. Teen sen haalarit päällä ja olen harjoituksissa paljon mukana. Paljon keskusteluja, jonka urheilijat ja valmentajat ovat ottaneet oikein hyvin vastaan. Tämä on ehkä minun vahvuuteni ja intohimoni, että pääsen myös valmentamaan.

Kojonkoski uskoo, että tulevalla kaudella suuri yleisö näkee jo selviä merkkejä siitä, että Suomen mäkihyppy ja yhdistetty ovat ottaneet askeleita ylöspäin.

- Odotan sitä, että olemme vahvempia joukkueina. Yhdistetyn puolella ei ole pelkästään Ilkka Herola, ja mäkijoukkueessa ei ole vain yksi, joka esiintyy finaalissa. Tällainen motivoi urheilijoita ja ihan meitä kaikkia.

Tulevana viikonloppuna Puolan Wislassa alkaa mäkihypyn kesä-GP-kausi. Viikonloppu käynnistyy perjantaina karsinnoilla, varsinaiset kilpailuhypyt hypätään lauantaina ja sunnuntaina.

Antti Aalto jää pois sairastumisen takia, mutta mukana ovat Niko Kytösaho, Eetu Nousiainen ja Eetu Meriläinen. Naisten maajoukkueesta Wislassa hyppää Jenny Rautionaho.

Lue myös

Satojen tuhansien eurojen menetykset, joista kärsii koko hiihtourheilu - oletko tullut ajatelleeksi, mitä tapahtuu, jos Suomen mäkihyppyä ei saada pelastettua?

Mäkihyppy voisi mainiosti olla puhtaasti kesälaji - näin sujuu hyppy lumettomalta ladulta

Kiina-projektin äkkinäinen päättyminen vei Mika Kojonkoskelta yöunet ja moni laittoi hämmästyneenä viestiä - "Mitä helkkaria on tapahtumassa?"

Mika Kojonkoski halusi tietää, miksi hänen suojattinsa tulivat itkien kilpailuun - pian hänen puhelimensa soi ja pesti Kiinan mäkimaajoukkueessa päättyi potkuihin

Miten ihmeessä Kiinan ja Mika Kojonkosken umpihullu projekti onnistui? Ummikko kiinalainen saavutti mäkihypyn olympiapaikan älyttömän lyhyessä ajassa

Jääkiekko ja maastohiihto lohkaisevat potista puoli miljoonaa - Olympiakomitea jakaa talvilajeille tukea yli 2,3 miljoonaa euroa