Euroopan keskuspankki aikoo nostaa korkoa ensimmäistä kertaa yhteentoista vuoteen tänään torstaina. Se kertoo päätöksestään tiedotteella klo 15:15. Sen jälkeen pääjohtaja Christine Lagarde perustelee rahapolitiikan päätöksiä Frankfurtissa.

Suurin kysymys kuuluu, kuinka paljon EKP:n pankkiirit päättävät nostaa korkoa. Jo kuukausia pankki on seurannut sivusta inflaation kiihtymistä, ja nyt se tarttuu toimeen.

EKP kertoi jo kesäkuussa nostavansa korkoa nyt 0,25 prosenttiyksikköä. Syksyllä EKP suunnittelee kiristävänsä rahapolitiikkaa vielä lisää. Koska taloustilanne on vaikeutunut ja inflaatio kiihtynyt kesäkuun jälkeen, EKP:n neuvosto voi haluta nostaa korkoja vielä nopeamminkin.

Lue lisää: Euroopan keskuspankilta historiallinen päätös: heinäkuussa alkaa sarja koronnostoja - syyskuussa voi tulla isokin korkoloikka

Keskuspankkiirit ovat eri linjoilla lähinnä siitä, miten paljon rahan hintaa pitäisi kerralla lisätä. Esimerkiksi Latvian, Liettuan ja Itävallan keskuspankkien johtajat ovat kertoneet haluavansa suunniteltua reippaamman eli 0,5 prosenttiyksikön korotuksen.

- Aika vaikea EKP.n olisi irroittautua ohjeistuksesta, jonka se antoi edellisessä kokouksessa. Pidän uskottavuuskysymyksenä, että siinä 0,25 prosenttiyksikön nostossa pitäydytään, Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto sanoo.

Danske Bank laskee, että inflaatio jatkaa kiihtymistään ja huippu on vielä edessä. Kuluttajahintojen nousu voi euroalueella kiihtyä jopa kymmeneen prosenttiin loppuvuonna.

Niinpä koronnostot jatkuvat todennäköisesti syyskuussa.

- Vaikea nähdä, että syyskuussa olisi sellainen tilanne, että inflaationäkymät olisivat ainakaan merkittävästi parantuneet, Kuusisto sanoo.

Taantuma vaanii

EKP:n päätehtäväksi on määrätty hintavakauden ylläpito. Nostamalla korkoja EKP kiristää ohjaksia, kun inflaatio laukkaa ja kuluttajahinnat kallistuvat. Kesäkuussa inflaation vuosivauhti kiihtyi euroalueella jo lähes yhdeksään prosenttiin.

Kiristämisen ajoitus on hankalaa, sillä samaan aikaan talouskasvu euroalueella hidastuu ja sekä kuluttajien että yritysten luottamus on pohjalukemissa. Energiakriisi voi pahentua, jos Venäjä leikkaa kaasuntoimituksiaan Eurooppaan loppuvuonna.

Yllä on kuvattuna EKP:n talletuskorko. Sitä keskuspankki maksaa talletuksille, joita liikepankit tekevät keskuspankkiin yön yli. Korko välittyy myös tavallisille pankkien laina-asiakkaille.

Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor kipusi prosentin rajan yli jo kesäkuussa.

Euribor on korko, jolla pankit lainaavat rahaa toisilleen. Näitä varoja pankit lainaavat eteenpäin asiakkailleen niin, että lisäävät päälle lainamarginaalin.

Uusi tuki velkamaille

EKP:n rahapolitiikkaa hankaloittaa se, että kolmanneksi suurin eurotalous Italia on ajautunut pahaan hallituskriisiin. Italian lisäksi myös muiden eteläisten maiden joukkolainojen tuottovaatimukset ovat nousseet viime aikoina.

Kun maiden valtionlainojen korot nousevat, valtioiden pitää käyttää yhä suurempi osa tuloista korkoihin ja lainojen lyhennyksiin.

Kuusiston mukaan onkin välttämätöntä, että EKP kertoo torstaina, miten raskaasti velkaantuneiden eurovaltioiden varainhankinnan kallistumista estetään korkojen noustessa. EKP suunnittelee uusia velkapapereiden ostoja, jota voitaisiin kohdentaa tiettyihin maihin.

Pankkiirien pitää muotoilla tuen saamisen ehdot kieli keskellä suuta, koska EKP ei omien sääntöjensä mukaan saa käyttää rahapolitiikkaa jäsenmaiden suoraan rahoittamiseen.

Jos se rikkoo tuumakaan mandaattinsa rajoja, Saksan ärhäkkä perustuslakituomioistuin puuttuu todennäköisesti peliin.

Toisaalta pelkät EKP:n aikomuksetkin ovat vahva ase.

- Voi hyvin olla, että EKP kertoo nyt jostain osto-ohjelmasta, jota ei sitten tarvitse kuitenkaan ottaa käyttöön, Danske Bankin Kuusisto sanoo. Näin markkinoille riittäisi pelkkä tieto siitä, että EKP on valmiina toimimaan tarvittaessa.

Viimeksi EKP kiristi rahapolitiikkaa ja nosti korkoja vuonna 2011. Jälkikäteen korkopäätöksiä pidettiin liian hätäisinä, koska eurokriisi vain syveni. Tuolloin spekuloitiin jopa euron hajoamisella.

Heti seuraavana vuonna uuden pääjohtajan Mario Draghin johtama keskuspankki teki korjausliikkeen ja painoi korot ensimmäistä kertaa alle prosenttiin.

Lisää aiheesta:

Italian tilanteesta on analyytikon mukaan syytä olla huolissaan - edessä voi pahimmassa tapauksessa olla uusi eurokriisi

Korot ovat nousseet historiallisen nopeasti - ekonomisti hoksauttaa, mitä perusasioita jokaisen asuntovelallisen olisi nyt hyvä selvittää

Korkojen nousu huolettaa monia, mutta siinä on myös hyvät puolensa - nollakorot kasvattivat varallisuuseroja ja lisäsivät riskejä