Kurikan Kiimanevan ampumaradan päärakennuksessa alkukahveja siemailee innostunut ja ehkä hieman jännittynytkin ryhmä kurssilaisia. Uusille metsästäjille suunnattu pilottikoulutus on edennyt teoriasta ensimmäiseen käytännön vaiheeseen.

Seuraavat pari iltaa kuluvat ammunnan ABC-koulutuksen merkeissä.

Osa porukasta on päässyt harrastuksessa sen verran alkuun, että kuuluu jo metsästysseuraan ja oma ase on hankittu. Osa koskee pyssyyn ensimmäistä kertaa.

- Ilmakivääriä olen joskus kokeillut, mutta en mitään tappavaa asetta, kertoo seinäjokelainen Minna Peltonen.

Minna Peltosella ei ole mitään käytännön kokemusta metsästyksestä. Ystäväpiiristä löytyy asiasta innostuneita, ja heidän yllyttämänään Peltonen suoritti metsästäjätutkinnon.

- Huomasin siinä, että tämä on hyvin moninainen ja monipuolinen laji.

Uusien metsästäjien pilottikoulutus tuli tuoreelle tenttijälle kuin tilauksesta. Kurssi tarjoaa mahdollisuuden tutustua metsästykseen asiantuntijoiden ohjauksessa.

- En ole nähnyt vielä yhtään eläimen kaatoa enkä tiedä onko minusta sellaiseen. Todennäköisesti ei, mutta eihän sitä ikinä tiedä, nauraa Minna Peltonen.

Etelä-Suomessa koulutuksiin tunkua

Uusille metsästäjille tarkoitettuja koulutuksia järjestetään kesän ja syksyn aikana eri puolilla Suomea. Koulutuksessa perehdytään muun muassa metsästyseurojen toimintaan, ammuntaan ja turvalliseen aseen käsittelyyn.

Lisäksi tutustutaan eri metsästysmuotoihin ja päästään mukaan käytännön metsästykseen ohjatusti.

Kyse on pilottikoulutuksesta. Jos kokemukset ovat hyviä, kurssit saavat jatkoa tulevina vuosina.

Koulutukseen osallistumisen vaatimuksena on suoritettu metsästäjätutkinto ja 18 vuoden ikä. Kyse on siis nimenomaan aikuisille suunnatusta koulutuksesta, kertoo erikoissuunnittelija Marko Mikkola Suomen Riistakeskuksesta.

- Nuorille on jo tarjolla muun muassa erilaisia leirejä ja kerhoja, joissa harrastukseen pääsee mukaan, aikuisiällä se voi olla paljon vaikeampaa.

- Nykyään moni aloittaa metsästysharrastuksen vasta ruuhkavuodet ohitettuaan kun on aikaa. Jos kontakteja ja taustaa ei ole, se voi olla haastavaa erityisesti suurten kaupunkien läheisyydessä, kertoo Mikkola.

Tämä näkyy myös pilottikurssien kysynnässä. Siinä missä esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla kiinnostus jäi laimeaksi, Etelä-Suomessa kurssit täyttyivät hetkessä, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet mukaan.

Taidot eivät siirry sukupolvelta toiselle

Moni asia on viime vuosina vaikuttanut siihen, että kiinnostus metsästysharrastukseen kasvaa. Ulkoilu ja luonto innostaa, lisäksi riistaliha on monen mielestä eettisesti mielekäs valinta.

Vuosittain otsikoista löytyy myös uutisia metsästysonnettomuuksista. Niiden yhteydessä keskustellaan usein siitä, tulisiko metsästäjien koulutusta tehostaa.

Marko Mikkolan mukaan tämä keskustelu ei ole ollut uusien metsästäjien koulutuksen pääasiallinen lähtökohta, mutta tukee samaa päämäärää.

- Esimerkiksi koulutukseen kuuluvaa metsästysammunnan ABC- koulutusta suosittelen kaikille metsästäjille.

Lue myös: Tähtäimessä turvallisempi metsästäjätutkinto: ministeriö haluaa lisätä eettisyyttä ja aseiden käytön turvallisuutta

Kysymys on siitä, etteivät metsästyksen liittyvät taidot useinkaan enää siirry sukupolvelta toiselle. Uuden metsästäjän into on kova, mutta aina ei ole helppo hahmottaa, mistä aloittaa.

- Isältä pojalle -perinne on katkennut, eikä se tahdo siirtyä enää edes naapurin pojalle, muotoilee Kimmo Rintanen Kurikan riistanhoitoyhdistyksestä.

Etelä-Pohjanmaa aloitti koulutuksen pilotoinnin

Kurikan ja Ilmajoen riistanhoitoyhdistykset aloittivat oman pilottikoulutuksensa ensimmäisinä. Ryhmän niukka enemmistö on naisia. Jo toisella kokoontumiskerralla ryhmäytymistä on tapahtunut ja juttu luistaa.

Ilman metsästystä tuntevaa verkostoa metsästäjätutkinnon suorittanut aikuinen voi jäädä lähtökuoppiin.

- Se että koulutukseen voi osallistu ilman, että ketään pitää tuntea, poistaa kynnystä, uskoo koulutuksen yhtenä vetäjänä toimiva Rintanen.

Koulutukseen osallistuva Miia Ridderstad Mustasaaresta on samoilla linjoilla. Hän huomasi ilmoituksen koulutuksesta sosiaalisessa mediasta viimeisenä ilmoittautumispäivä ja päätti lähteä mukaan, kun pilottia ei ollut omassa maakunnassa tarjolla.

Kuten moni muukin, Ridderstad löysi metsästyksen koiraharrastuksen kautta. Hän hankki metsästyslinjaisen cockerspanielin seitsemän vuotta sitten, sen jälkeen aseenkantoluvan ja haulikon.

Vailla kontakteja oman alueen metsästysporukoihin alku on ollut hankalaa.

- Oli ja on vaikea päästä alkuun. Koiraa olen päässyt kouluttamaan fasaanitiloilla, mutta varsinaisen metsästysharrastuksen alkuun en ole päässyt.

Verkostoja ja käytännön taitoja

Uusien metsästäjien pilottikoulutuksessa käytännön taidot ovat tärkeitä, mutta jatkon kannalta myös verkostojen luominen on olennaista.

- Toivon että tätä kautta pääsee mukaan ja tutustuu ihmisiin. Tietysti olisi kiva jos kursseja olisi kotipaikalla niin tutustuisi siellä, mutta eipä tännekään Mustasaaresta pitkä ole, arvelee Miia Ridderstad.

Koulutuskokonaisuutta uusille metsästäjille testataan tulevat kuukaudet, jonka jälkeen kokemukset ynnätään. Kimmo Rintanen toivoo, että jatkoa seuraa.

- Toivon että jää pysyväksi, ei kouluttaa koskaan voi liikaa. Isoin ongelma on varmaan resurssi kouluttajapuolella, niitä pitää löytyä. Tätä tehdään rakkaudesta lajiin.

Lue myös:

Metsästysseurojen merkittävyys on kasvanut: metsästyseurat hoitavat peurakolareita, tuottavat tutkimustietoa ja luovat kyliin elämää

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun perjantaihin 22.7. kello 23:een saakka.