Aaltola sanoo saaneensa kritiikin lisäksi jopa uhkauksia Venäjää koskevista kommenteistaan.

Mika Aaltolan mukaan tutkijoiden tapaa puhua Venäjästä haluttiin rajoittaa. Kuva: Antti Hämäläinen

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että tukijoiden tapaa puhua Venäjästä julkisessa keskustelussa on haluttu rajoittaa Suomessa. Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä ilmapiiri kuitenkin muuttui avoimempaan ja rehellisempään suuntaan.

Esimerkiksi kritiikistä Aaltola nostaa tutkimuksen vuodelta 2014, jossa Krimin valtauksesta ja Itä-Ukrainan sodasta käytettiin sanaa "hyökkäys". Tutkimus jäi Aaltolan mukaan lopulta julkaisematta, sillä sen tekijät eivät suostuneet ottamaan sanaa pois tutkimuksesta. Hän ei kuitenkaan avaa tapausta enempää HS:lle.

Aaltolan mukaan hän olisi itse saanut kritiikkiä, "varoituksen sanoja" ja jopa uhkauksia Venäjään liittyvissä kommenteissaan. Kritiikki ja varoitukset kumpusivat pääasiassa siitä, ettei Venäjän uhalla olisi saanut spekuloida tai pelotella.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja kommentoi aihetta aiemmin Twitter-tilillään. Hänen mukaansa Venäjältä kumpuavista uhkakuvista puhuneille tutkijoille kehiteltiin halventava käsite.

Tutkijoiden saama kritiikki olisi hänen mukaansa vaikuttanut moneen tutkijaan vähintäänkin alitajuisesti.

- Olen ollut läsnä monissa keskusteluissa ja läksytyksissä koskien sitä, mikä tutkijoille on soveliasta. Mitä johtopäätöksiä ja suosituksia on tarkoituksen mukaista antaa. Nämä ovat ikävä kyllä olleet piintynyt piirre, jotka ainakin alitajuisesti vaikuttavat tutkijoihin.