Suomalaisen työelämän pelisääntöjä rikotaan usein, kun työntekijä on ulkomaalainen kausityöntekijä tai työskentelee työluvan varassa, Teollisuusliitto sanoo. Liitto valvoo ja solmii maaseutuyritysten työehtosopimuksia.

Liittoon tulee iImoituksia alipalkkauksesta, ylipitkistä työpäivistä, puuttuvista lomista ja tauoista. Joskus kyseessä on Teollisuusliiton mukaan jopa suoranainen riisto.

Sopimuskumppani Maaseudun Työnantajaliitto MTA myöntää, että esimerkiksi työaikojen noudattamisessa rikotaan toisinaan sopimusta, tietämättömyyden vuoksi.

Maaseudulla on lukuisia pieniä yrityksiä, joita yleissitova työehtosopimus koskee: kasvihuoneita, vihannespakkaamoja, marjojen ja erikoiskasvien avomaaviljelyä, kanaloita, mehiläistarhoja, hevostalleja, kotieläintiloja, turkistarhausta sekä vaikkapa sienien ja marjojen keruuta.

Aina löytyy tekosyy irtisanoa, kun maksamattomia saataviaan penää

Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama kertoo, että työpaikoilla, joissa työskentelee paljon kielitaidottomia ulkomaalaisia, on törmätty hälyttäviin sopimusrikkomuksiin.

- On huolestuttavaa, että niin sanotun alkutuotannon aloilta yhteydenottoja tulee suhteellisesti enemmän kuin muilta aloilta. Samantyyppisiä ongelmia tulee ilmi toistuvasti ja kaudesta toiseen.

Maaseutuelinkeinojen työntekijöistä suuri määrä eli melkein puolet on ulkomaalaisia. Myös ulkomaisia työntekijöitä pitää Teollisuusliiton mielestä suojella.

- Osa näistä ihmisistä on tullut tiloille kausityöntekijöiksi, osa myös vakituisiksi maaseudulle töihin. Euroopan unionin ulkopuolisesta maasta tulevat tarvitsevat työluvan. Työlupa myönnetään vain vuodeksi kerrallaan.

Kun ihmisellä ei ole pysyvää työlupaa Suomessa, hän on haavoittuvassa asemassa. Työehtohdoista laistamisesta ei uskalleta tai osata valittaa. Irtisanomisen syynä ei voi olla se, että penää lakisääteisiä oikeuksiaan, Vasama sanoo.

- Olen kuitenkin valitettavasti nähnyt liian monta tapausta, joissa aina löytyy joku "syy" työsuhteen päättämiselle, kun sukset menevät ristiin ja työntekijä on alkanut penätä maksamattomia palkkasaataviaan.

Vasama sanoo, että ulkomaalaiset työntekijät saattavat tehdä työtä vuorotta ja vailla viikonlopun vapaapäiviä. Sekä työntekijät että työnantaja ovat usein tietämättömiä yleissitovan sopimuksen ehdoista.

- Ylitöitä tehdään "tunti tunnista" tavallisella palkalla. Muut lisät vaikkapa arkipyhäkorvaukset puuttuvat. Lomarahat ja -korvaukset sekä pekkaspäivät ovat saamatta määräaikaisten työsuhteiden päättyessä.

Maatalousalan sopimus toki ymmärtää maaseututyön erikoisehtoja joustoin.

- Töitä tehdään silloin, kun säät sallivat. Sato on korjattava ja eläimet on aina hoidettava. Mutta työaikajoustoja käytetään joissain tapauksissa härskisti väärin.

Vasama muistuttaa, ettei työehtosopimuksen mahdollisuuksia voi venyttää mielettömyyksiin, vaan vuosilomat ja vapaapäivät kuuluvat työntekijälle.

Riikka Vasama kertoo, ettei alipalkkaus ei ole rikos eikä rangaistavaa.

- Jos asia tulee ilmi, puuttuvat palkanosat on vain maksettava. Usein ainakin osa on voinut jo vanhentua. Tämän jälkeen voi jatkaa liiketoimintaa ilman rangaistusta. Tässä yksi syy, miksi joku työnantaja saattaa lähteä vähemmän kaidalle polulle.

Oma toive lisätunneista vai renki- ja piika-asenne?

Työnantajapuolen eli Maaseudun Työnantajaliiton MTA:n toimitusjohtaja Kristel Nybondas haluaisi päästä eroon asenteellisesta jaosta vastakkaisiin leireihin.

-Viranomaisetkin ovat ymmärtäneet sen, että tämä vastakkainasettelu pitäisi lopettaa ja työnantajatkin tarvitsevat apua kotouttamiseen.

Nybondas selittää, että ylipitkät työvuorot ovat usein työntekijän oma toive: he haluavat ansaita mahdollisimman paljon.

- Kielimuuri ja kulttuurierot aiheuttavat väärinkäsityksiä. Työntekijät toivovat, että saa tehdä paljon työtä niin paljon kuin jaksavat ja seitsemänä päivänä viikossa. Työnantajien täytyisi toki ymmärtää, että heidän täytyisi kieltää moinen. Työntekijä ei voi sopia omia etujaan pois.

Kristel Nybondas kertoo, että jos työnantaja saisi valita, hän palkkaisi hän työntekijän, jolla on oma asunto ja joka tuntee kielen ja kulttuurin. Hänen mukaansa halukkuutta kausityöhön ei kotimaassa juuri ole.

- Kaikki pohjustaminen, perehdyttäminen, sujuvuus, ja jopa viihtyminen vaatii ektraa. Työnantaja on vastuussa tulkkaamisesta ja siitä, että työntekijä ymmärtää oikeutensa. Tämäkin on asia, joka maksaa paljon.

Teollisuusliiton Riikka Vasama pohtii, ovatko jotkin ongelmat perua maaseudun vanhasta renki-piika-ajattelusta. Ulkomaalainen työntekijä usein asuu maatilalla.

- Kun riita-asioita, palkkasaatavia tai erimielisyyksiä on setvitty, työnantaja on loukkaantunut työehtojen noudattamisen vaatimuksesta. Työnantajat saattavat olla hämmästyneitä siitä, että miten heille voi esittää vaatimuksia, kun ovat auttaneet arjen asioissa ja työntekijä on asunut ihan perhepiirissä.

Rikollisista välittäjistä päästiin lähes eroon ennen pandemiaa

Kristel Nybondas nostaa esille myös suoranaisen rikollisuuden, johon maaseudun työnantaja saattaa sinisilmäisyyttään törmätä: niin sanotut työpaikkojen välittäjät.

Välittäjillä hän tarkoittaa rikollisliigoja ja työntekijän kotimaan mafiaa, jotka välittävät työpaikkoja Suomeen, perivät työntekijän palkasta osan tai riistävät sen lähes tyystin.

- Kaikki kansainvälisetkin säännöt sanovat, ettei työntekijän pidä milloinkaan joutua maksamaan työpaikastaan. Olen koettanut kertoa näitä käytännön elämän realiteetteja viranomaisille jo monta vuotta.

Nybondas kertoo myös, että ennen korona-pandemiaa työpaikan välittäjien rahastus onnistuttiin jo lähes kitkemään. Pandemian myötä ongelmat yltyivöt uudestaan ja pahenivat.

- Välittäjät ovat seisseet ärhäkästi pellon laidalla ja vieneet kieltä osaamattomilta työntekijöiltä palkat. Myöhemmin he ovat jopa uhanneet työnantajia.

Parhaillaan poliisin tutkinnassa on ainakin yksi, Suomessa harvinainen ihmiskauppaepäily Närpiössä. Kasvihuoneyrittäjää epäillään ihmiskaupan yrityksestä sekä törkeästä kiskonnasta.

- Kunnon yrittäjä meillä ehkä kritisoi sääntöjä, mutta noudattaa sopimuksia ja lakia. Mutta aina löytyy niitä, jotka eivät kunnioita sääntöjä niin kuin pitäisi. Se on valitettava fakta.

Nybondasin mukaan raskaat rikokset ovat kuitenkin enemmän yksittäisiä tapauksia kuin jokin suurempi vyyhti.

Maailma muutoksessa maallakin

Tilanne maaseutuyrittäjyydessä on muuttunut rajusti kymmenen viime vuoden aikana. Nyt käynnissä olevaa muutosta kirittää Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Venäjän hyökkäyssota näkyy muun muassa siten, että kausityöntekijät ovat jättäneet poikkeuksellisen vähän hakemuksia marja- ja vihannestiloille viime vuoteen verrattuna.

Viime vuonna ennätysmäärä haki Suomesta oleskelulupaa juuri työn perusteella. Tilapäistä suojelua hakevat ja saavat puolestaan voivat työskennellä vapaasti Suomessa.

-Ukrainalaiset ovat olleet maaseudun työntekijöiden suurin ryhmä. He ovat tulleet tänne nimenomaan työlupien turvin. Seuraavaksi eniten meille on tullut työntekijöitä Venäjältä ja Vietnamista, Nybondas laskeskelee.

Nybondas sanoo, että Ukrainan tilanne on aiheuttanut vaikean työvoimapulan maaseudulle. Lisäksi polttoaineen, sähkön ja lannoitteiden hintojen nousu koettelee.

- Tuottajatahot ovat laskeneet, että töistä puuttuu kolmannes väestä.

Kustannukset ovat nousseet, ja konkurssejakin on sekä koettu. Niitä on myös edessä. Nybondas veikkaa, että osa sadosta voi jäädä pellolle.

Katseet on kohdistettava myös kriisin jälkeiseenkin aikaan. Teollisuusliiton mielestä Suomi on valmis laajaan työperäiseen maahanmuuttooon sitten, kun ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ja alipalkkaus on kitketty.

Lue lisää:

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä rangaistaan nyt työnantajaa - myös asenteiden pitää muuttua: "Että opitaan arvostamaan myös ei-suomalaisten oikeuksia"